Lauantaina on mahdollista, että Pohjois-Saksassa valitaan piispaksi avoimesti homo rovasti Horst Gorski (51). Konservatiivit sanovat, että se päätös raunioittaisi kirkkojen välistä ekumeniaa. Iltapäivälehti Bild on jo kissankokoisin kirjaimin keväällä kysellyt: "Tuleeko homopapista piispa". Molemmat ehdokkaat ovat kuitenkin laadukkaita. Molemmilla ehdokkailla on pitkä johtamiskokemus. Näin kertoo kertoo hampurilainen naispiispa Maria Jepsen.
Konservatiivit käyttävät raskasta tykistöä Gorskia vastaan. Aikaisempi Lyypekin piispa on kääntynyt synodin jäsenten puoleen kirjeellä ja kehottanut "raamattu- ja tunnustussyistä" valitsemaan toisen ehdokkaan, ei homoa.
Horst Gorski itse on vaiennut lähes täydellisesti. Hän sanoo, että homokysymys vie asiaa sivuun. Hän toivoo, että synodi päätöksessään huomioisi pätevyyden. Gorski olisi Saksan evankelisen kirkon ensimmäinen homopiispa. Homolehti Hinnerk pitää Gorskin mahdollisuuksia vähäisinä, mutta vaikka laajempaa keskustelua homokysymyksestä on kaikin keinoin yritetty välttää, se asia on kuitenkin noussut julkisuuteen.
Tageszeitung-lethi kertoo tänään, että Horst Gorskilla on hyvä mahdollisuudet tulla ensimmäiseksi avoimesti homoksi piispaksi. Evankelis-luterilaisen kirkon sisällä on kuitenkin kova vastustus.
Asiahan on selkvä: Jumalalla on onglemia homoasiassa. Homoseksuaalisuus torjutaan sekä vanhassa että uudessa testamentissa. Noin puoli kolmen aikaan iltapäivällä nähdään, tuleeko Schleswigin tuomiokirkkoon salama ja iskee Gorskin hengiltä. Gorski toimii tällä hetkellä pappina Hampurin Altonan kaupunginosassa. Jos hänet valitaan, hän varmasti joutuu salamavalojen loisteeseen. Hänet valittaisiin pohjois-elbeläisen kirkon piispaksi. Se ulottuu Hampurista Tanskan rajalle. Hänen valintansa vaikuttaisi kuitenkin koko luterilaiseen kirkkoon, jakavasti(?). Luterilaiseen maailmanliittoon kuuluu 140 jäsenkirkkoa ja 68 miljoonaa kristittyä 78 maassa. Anglikaaninen kirkko jo nyt piehtaroi samanlaisen homopiispaongelman riivamana.
Saksan evankelisessa kirkossa homo-asiaan suhtaudutaan pääosin rauhallisesti. Vielä 1990-luvulla oli kovia riitoja, mutta nyt homopappi ei vie keneltäkään yöunta.Vain konservatiivisimmissa seurakunnissa on vaadittu selibatiaa.
Arvioidaan, että Saksan evankelis-luterilaisessa kirkossa on 1500 homo- ja lesbopapppia. (Se on 10%. Katolisessa kirkossa homopappeja arvioidaan olevan 25%.). On siis vain ajan kysymys, milloin saadaan ensimmäinen homopiispa.
Entä hyväksyttäisiinkö rekisteröity homopari pappilaan? Vuodelta 1996 on kirkoille lähetetty ei-sitova yleisohje, jonka mukaan hengellisiin virkoihin voidaan valita homoseksuaalisia ihmisiä vain "yksittäistapauksissa". Vaatimuksena on vielä, että heidän pitäisi elämäntavassaan olla "eettisesti vastuuntuntoisia" ja heidän pitää tunnustaa, että pohjimmiltaan raamattu kieltää homosuhteet.
Konservatiivit ovat käyneet kovaan taisteluun Gorskia vastaan. Gorskin valinta olisi eettinen katastrofi, sanotaan yhdessä propagandalehtisessä.Evankelisen tietotoimiston Idean lukijakirjeessä joku sanoo, että "homoseksuaalisuus on yksinkertiasesti saatanallista energiaa".
Pohjois-Elben kirkkokunan johto valittelee kovia kannanottoja. Sanotaan, että yhden kandidaatin homoseksuaalisuudella ei ole vaikutusta valintaan. Aiheesta keskustellaan kiivaammin kirkon ulkopuolella kuin kirkon sisällä. Kirkkokunnassa on jo aikaisemmin kirjoitettu historiaa, kun Maria Jepsen valittiin vuonna 1992 maailman ensimmäiseksi naispiispaksi.
(taz)