EU:n perustulaki (juttukommentit)

Mitä Brysselissä päätettiin?


Sanotaan, että EUsta tuli demokraattisempi ja päätös- ja toimintakykyisempi. Päätöksenteko selkeytyi, eivätkä yksittäiset maat enää voi yhtä helposti jarruttaa asioista päättämistä. Yhä useammissa asioissa riittää enemmistöpäätös. EU voi toimia nopeammin erityisesti oikeus- ja sisäpolitiikassa, kun taistellaan terrorismia, rikollisuutta ja laitonta maahanmuuttoa vastaan. Iso-Britania saa vetäytyä oikeus- ja poliisiyhteistyöstä halutessaan. Sosiaalipolitiikassaan jäsenmaat voivat toimia omien päätöstensä mukaan.

Yksimielinen päätös tarvitaan edelleen 70 toiminta-alueella, mm. verotuksessa, EUn taloudenhoidossa, sosiaalisessa turvallisuudessa ja ulkopolitiikassa.


Entä ihmisoikeudet ja vähemmistöt

Vuonna 2000 sovittu perusoikeuksien sopimus (Charta, Nizza) on velvoittava (Englantia lukuunottamatta) ja pätevä Euroopan tuomioistuimessa. Eurooppalaisia arvoja ovat rauha, vapaus, turvallisuus, syrjinnän vastainen taistelu, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, miehen ja naisen tasa-arvo ja sukupolvien välinen solidaarisuus. Uusia perusarvoja ovat oikeus tietosuojaan, hyvä hallinto ja jotkut bioetiikan määräykset. Jumala ei kuulu perusarvoihin, mutta Euroopalla on oma uskonnollinen, humanistinen ja kulttuurinen perintönsä. Puola vaati, ettei perusoikeussopimus saa rajoittaa sen lakeja esim. abortti- ja homoliittokysymyksissä. Lisäpöytäkirjassa on mainittu vielä ilmaston suojelu ja energiayhteistyö.

Jos miljoona EUlaista vaatii nimien keruulla (myös internetissä) jotain uutta lakia, komission on ryhdyttävä käsittelemään asiaa. Tässä on väylä, jolla vielä joskus yritetään kieltää homoliitot ja adoptiot!

Homojen ja lesbojen oikeudet uhrattiin Brysselissä, jotta Puola saataisiin hyväksymään jotain. Puolan hallitus julisti, että vuonna 2000 solmittu perusoikeussopimus ei rajoita Puolaa tietyissä kysymyksissä. Se voi laatia omia lakejaan homoparien tasa-arvosta, abortista ja kloonauksesta.

Mitä se merkitsee? Puolaa ei voida syyttää Euroopan oikeusistuimessa homojen ja lesbojen ihmisoikeuksien rikkomisesta. Myös Iso-Britania jää perusoikeussopimuksen ulkopuolelle.

Perusoikeussopimus perustuu Euroopan ihmisoikeuskonventioon ja siinä sanotaan, että syrjiminen seksuaalisen suuntautumisen perusteella on kielletty.
(Queer.de)

Vasta nyt on tullut julki, että EU-huippukokouksessa on useampiakin maita, jotka ovat irrottautuneet EU:n perusoikeuksissta. Englannin lisäksi Puola ja Irlanti ovat neuvotelleet itselleen oikeuden irrotautua EUn perusoikeussopimuksesta. Varsovassa ja Dublinissa parhaillaan tarkastellaan tehtyjä sopimuksia ja lokakuuhun mennessä ilmoitetaan, jäädäänkö perusoikeuksien ulkopuolelle.

Varsova pelkää, että perusoikeudet vaiktutaisivat maan kanslliskatoliseen moraaliin. He haluavat tällaisen lisäyksen: ”EU-sopimus ei estä kansallista lainsäädäntöä, joka turvaa julkisen siveyden, perhearvot ja ihmisarvon sekä ruumiillisen ja moraalisen eheyden”. Puola on viime aikoina herättänyt ihmisoikeusjärjestöjen huomiota suhtautumisellaan homoseksuaalisuuteen.

Irlannissa asiasta käydään vielä poliittinen keskustelu.

Englannissa ongelmia aiheuttavat Blairin mukaan uudet yhdenvertaisuusmäärittelyt heidän liberaaleilla työmarkkinoillaan, kuten lakko-oikeus, lomaoikeudet, yms.

Hei,

EU:n uutta sopimusta (mikä sen nimeksi tuleekaan) neuvoteltaessa Puola ilmoitti yksipuolisesti (unilateral declaration), ettei perusoikeusasiakirja koske sitä. Miten tämä muotoutuu lopulliseen sopimukseen ja mikä sen käytännön merkitys on, jää nähtäväksi. Toisaalta EY:n ja EU:n ja perustamissopimukset ja direktiivit ja EY:n tuomioistuimen (Luxemburg) ratkaisut koskevat Puolaakin. Niiden puitteissa voi valittaa syrjinnästä ja erityisesti siitä, ettei jäsenvaltio ole puuttunut syrjitään ja vahvistanut syrjinnän kieltävää lainsäädäntöä (direktiivejä).

Euroopan neuvoston alla sovittu ihmisoikeussopimus ja sitä soveltava Ihmisoikeustuomioistuin (Strasbourg) ovat toinen juttu. Sen puitteissa voi laajemmin ja helpommin valittaa syrjinnästä ja monissa tapauksissa jutut on voitettu.

Sitten on vielä YK:n ihmisoikeussopimukset, jotka kattavat myös homojen etc. syrjinnän. Niitä sovelletaan Genevessä, prosessi on aika raskas, mutta joskus kannattava (e.g. Tasmania).

Krister

Puolassa hallituspuolue mobilisoi kansaa EU-sopimusta vastaan


Kansallis-uskonnollinen LPR-puolue on käynyt taisteluun EU-sopimusta vastaan. Eilen puoluejohtaja Roman Giertych (opetusministeri) tiedotti, että protestiaktio EUta vastaan alkaa. Hänen mukaansa kompromississa ei otettu riittävästi huomioon Puolan etuja. Syyllinen on Saksa. Hän vaatii muilta hallituspuolueilta, että sopimusta ei ratifioida. Vielä on epäselvää, vaatiiko parlamentti kansanäänestystä. LPR-puolue taistelee homoja vastaan, ja teletappi-kiista oli heidän aikaansaannostaan.

Jose Barroso EUsta sanoi eilen Portugalissa, että sopimusta ei enää avata. Se on jo päätetty. Portugal on seuraava puheenjohtajamaa.
(Die Presse)