Miehiltä nyt kiellettyä: haarat levällän istuminen eli manspreading eli äijähaara
Ketjun ensimmäiset puheenvuorot on siirretty toisesta keskustelusta.
Hvainnoija, sopisiko suomeks vaikkapa "aito muna kas" -asento
tai avohaarus, avoasento
tai pallistus (pyllistyksen etupuolena ja -istus -loppuhan on kuvaava)
Harmi kun avosetti on jo muussa nimikäytössä.
Päänavaus:han on positiivinen ilmaisu, joten siitä alapäänavaus samaa rataa.
Kateelliset sielut voivat ehkä kutsua tuota vehkeily:ksi, mutta viis niistä.
Avomiehinen asento ... Avomiehistuminen ... miehistua?
Miksi miehet istuu niin kuin ne istuu? Onko syy anatominen, fysiologinen vai kulttuurinen?
"Miksi miehet istuu niin kuin ne istuu? Onko syy anatominen, fysiologinen vai kulttuurinen?"
Todennäköisimmin alunperin anatominen (mukavuus) ja fysiologinen (kivesten alempi lämpötila ja hikoaminen).
Sen jälkeen kopioitu tavoiteltavana käyttäytymismallina (= kulttuuri) myös tahojen osalta, joiden anatomia ei välttämättä vaadi lisätilaa. ;)
Eikös "avomiestä" voitaisi käyttää tässäkin yhteydessä?
Itse olen lisäksi kovasti kiintynyt eufemismeihin "technicolorhaukotus/röyhtäys" ja "varrellinen pieru"...
Madridin joukkoliikennevälineisiin on ilmaantunut kyltti, joka kieltää miehiä istumasta haarat levällään. Kuulemma kampanjaa vastaavaa vastaan on pidetty ainakin USA:n Seattlessa ja New Yorkissa.
Madridissa taustalla on naisten oikeuksia ajava Microrrelatos Feministas -ryhmä ja sen kasaama verkkoadressi. Asiasta on tehty samalla sukupuoliin liittyvä tasa-arvokysymys.
Minä sanoisin, että paras motivaattori kyseiseen istuma-asentoon ovat tosiaan ne kaksi herkähköä palluraa jotka majailevat pikku pikku pussukassa jalkojen välissä.
Nyt olen ilkeä: onko näissä vaatimuksissa herättäjänä ollut jokin kateus? Halu kuohita miehet? Muuten en voi asiaa nähdä.
Tällasten vaatimusten vuoksi julistaudun tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannattajaksi - mutta en missään nimessä feministiksi enkä feminismin kannattajaksi. Koskaan.
Korostan, että ymmärrän sen, että ahtaassa tilassa on huomioitava myös kanssaihmiset ja _tarvittaessa_ tingittävä omasta mukavuudestaan.
"Minä sanoisin, että paras motivaattori kyseiseen istuma-asentoon ovat tosiaan ne kaksi herkähköä palluraa jotka majailevat pikku pikku pussukassa jalkojen välissä
Höpön-pöpsikkää: jos ei siedä istumista "sääret suipemmin kivun takia, kannattaa käydä tutkituttamassa pallit tai housujen/alushousujen istuvuus (liian tiukat/tukeeko ne tarpeeksi). Luulen kuitenkin että äijäjaarassa kyseessä on kulttuurinen ilmiö, jossa erityisesti korostetaan miehisyyttä ja vallataan tilaa. Ärtymys ilmiötä kohtaan lienee syntynyt siitä mikä on suotavaa miehille, on naisille paheksuttavaa - tasa-arvokysymys siis macholkulttuurissa. Suomessa äijähaaraa ei ole kielletty miehiltä.
"Tällasten vaatimusten vuoksi julistaudun tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannattajaksi - mutta en missään nimessä feministiksi enkä feminismin kannattajaksi."
Feminismi ajaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, ei vain naisten oikeuksia. Kannatatko muuten ns. "homojen oikeuksia" vai tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?
***Arvelisin että feminismi, jona se "perinteisesti" käsitetään varmaan vaatisi naisille samaa istuma-asentoa. Naisille asento noin anatomisesti lienee edullisempi ajatellen hygieniaa (tai no, mistäpä minä sen tiedän...lol).
Jos jokin "ismi" ajaisi yksinomaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, niin sillä olisi siihen sopiva nimi, vaikkapa ekvalismi (tai lontoo-sopivammin equalism). Silloin siihen ei olisi kytketty muuta. Ekvalismin tukijaksi voin ilmoittautua. Tämän osalta "ugh, olen puhunut".
Sitten siitä asennosta. Kyse ei ehkä ole "sietämisestä" vaan mukavuuden maksimoinnista (retorisena keinonahan repäisy ääripäähän on, noh yksi keino).
EDIT: ja kuten aiemmassa kommentissani totesin, julistaudun tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannattajaksi. Tuo toki sisältää yhtäläisesti vanhojen, nuorten, keski-ikäisten, miesten, naisten, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ja -enemmistöjen sekä muidenkin oikeudet, syntyperään katsomatta. Yleensäkin vierastan tuota "oikeudet"-sanaa. Puhun mieluummin yhdenvertaisesta asemasta.
"ekvalismi"
Tasa-arvoiluun viitataan yleisemmin "sivistyssananalla" 'egalitarismi', jos sellaista haluaa käyttää. Se on tosiaan suositeltavampi yhteen sukupuoleen viittavaan termiin verrattuna ja vaikuttaisikin olevan hiljalleen leviämässä erityisesti nuorramman kaartin suunnalla.
Suomeksi 'tasa-arvoilu' on ihan hyvä.
Sivistyssanana "egalitarismi" ihan ok. Suomeksi "tasa-arvoilu" kuulostaa jotenkin teennäiseltä ja kankealta, kuin myös "yhdenvertaistelu". Ehkä siihen voisi tottua. Noin muuten "tasa-arvoisuuden" edelle laitan "yhdenvertaisuuden".
ok, mutta mikä mielestäsi on yhdenvertaisuuden ja tasa-arvoisuuden ero?
Varmaankaan noilla sanoilla ei teknisesti ottaen juuri ole eroa - ja voi olla, että nyanssiero noiden välillä on vain minun päässäni. Yhdenvertaisuuteen sisältyy minusta tasa-arvoa enemmän ajatus siitä, että joissain tapauksissa heikommassa asemassa olevan hyväksi on tehtävä enemmän kuin muiden hyväksi. Tasa-arvo taas on minusta hieman enemmän leimautunut naisten ja miesten asemaan liittyväksi.
Musta on joka tapauksessa ihan huippua, että yhdellä ainoalla asennolla näyttäisi olevan suuria konnotaatioita. Ja kuinka eri tavalla eri ryhmien fysiologis-anatomiset realiteetit vastaanotetaan ja miten eläminen niiden kanssa otetaan huomioon.
Reisiluut nipussa tai erillään. Genitaaleille suojaa tai vapautta. Sisäänpäin kyyhötystä tai avoimena maailmalle... Tästähän voisi tehdä jos jonkinlaisen psykologisen mittarin tai vaikkapa maskuliinisuus-feminiinisyysluokituksen? ;) Ei kun astekulmia mittailemaan ja korrelaatioita havaitsemaan.
Tästä otsikon koivet levällään istumisesta kirjoitti keväämmällä Helsingin Sanomat kulttuurisivuillaan: Jos haluaa käyttäytyä kuin machomies, se on osattava, mutta luonnostaan se ei tule (
http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005176730.html ) - väitetään siinä. Jutussa muunsukupuoliseksi itsensä kokeva taiteilija Artor Jesus Inkerö kertoo, että harjoittelua vaati manspreading eli jalat levällään istuminen julkisessa liikenteessä. Hän haluaa ymmärtää miehiä ja on siksi bodannut itselleen 18 kiloa lisää lihasta – ja muuttunut "lätkäjätkäksi". Muuttumistaan hän nimittää taideprojektiksi.
- Se oli ensimmäinen asia, jota aloin harjoitella, ja se on edelleen yhtä hauskaa ja jännittävää, sanoo Inkerö.
- Joskus olen kokeillut ihan tahallaan istua ruuhkabussissa niin, mutta ei kukaan ole tullut sanomaan mitään. Tavallaan toivon, että joku reagoisi.
Minusta sitä ei tarvitse harjoitella. Sanoisinpa, että eräänlainen mukavuudenhalu voi ajaa siihen.
Viime viikonloppuna oli Helsinki päivän yhteydessä uusien pormestareitten estradihaastattelu.
Siinä näkyi ajoittain sekä "mieslevittelyä", että ainakin yksi naispormestareista (kaupunkiympäristö) röhnöttävänkin istua lyhyessä hameessa jalat pitkällä ja toinen naispormestari (koulu- ja sivistystoimi) nautti "naislevityksestä", polvet yhdessä mutta korkokengät jalossa sitten hyvinkin levällään.
http://www.ruutu.fi/video/3015907
Joten aikas levällään ihmiset välistä ovat, pormestareita myöten. Mielenkiintoista.
