Mitä vaikutuksia Britannian EU-erolla on hlbti-kysymyksiin?
Isossa-Britanniassa äänestänyt kansa on Euroopan unionista eroamisen kannalla, odotettua selkeämmin numeroin. Mielipidetiedusteluissa jäädäkö vai ei -kannat olivat hyvin tasan. Pidemmällä aikavälillä mielipidekyselyjä tarkastellen eroaminen näytti todennäköisemmältä vaihtoehdolta.
Entä asiaan liittyvät hlbti-kysymykset? Minä arvelen, että tällä on vaikutuksensa, mutta ei dramaattisia.
Muualla EU:ssa elävät hlbti-vähemmistöihin kuuluvat ovat tarvinneet Isoa-Britanniaa EU:ssa enemmän kuin Britanniassa elävät hlbti-vähemmistöihin kuuluvat. Britanniassa hlbti-vähemmistöjä koskettava lainsäädäntö on paremmassa kunnossa kuin EU-maissa keskimäärin. Britanniasta on tullut tukea niihin EU-maihin, joissa hlbti-kysymykset eivät ole hyvällä tolalla.
Britannian eron myötä EU muuttuu keskimäärin jonkin verran vähemmän hlbti-ystävälliseksi. Se näkynee eniten nimenomaan EU-organisaatioissa, EU-päätöksenteossa ja EU-instituutioiden kautta tapahtuvassa vaikuttamisessa. Yksittäisiin maihin Britannia voi toki jatkossakin vaikuttaa suoraan, kuten se on jo tehnyt EU:n ulkopuolisten maiden suuntaan.
Toisaalta Euroopan unionissa vaikuttavat hlbti-myönteiset voimat ovat vaikuttaneet myös Britanniaan.
Kokonaisuudessaan on kyllä niin, että muun Euroopan hlbti-ihmiset olisivat tarvinneet Isoa-Britanniaa enemmän kuin Britannian hlbti-ihmiset Euroopan unionia - jos nuo halutaan laittaa vastakkain. Joka tapauksessa Britannian ero lisää epävakautta tällä alueella, eikä sellainen ole vähemmistöjen kannalta yleensä hyvä asia.
***
Kyllä, joku valittelee kuitenkin, että kysymys on "isommista asioista" kuin hlbti-kysymyksistä. Minä tiedän sen. Niistä voi avata vaikka oman ketjunsa, jos haluaa.
Brexit on osa Euroopan oikeistolaistumista ja liittyy siten epäsuorasti myös LGBT-asiaan. En tarkoita, että kaikki eron puolesta äänestäneet olisivat maahanmuuttajakammoisia, mutta Leave-kampanjan voitto perustui pitkälti rasismiin ja muukalaisvihaan vetoavaan retoriikkaan, eikä sellainen tiedä koskaan hyvää seksuaalivähemmistöille. Tämä pitää paikkansa siitäkin huolimatta, että monet homot ovat lähteneet mukaan oikeistokonservatiiviseen liikehdintään, ikään kuin nousevaa asennemuotia seuraillen. Yksi tunnetuimmista oikeistohomoista tällä hetkellä on brittiläinen Milo Yannopoulos, vastenmielinen mediatyrkky, joka tunnetaan homokammoisista (itseinhoisista) ja maahanmuuttajavastaisista näkemyksistään sekä avoimesta naisvihastaan.
Masa, tuon katolilaisen juutalaisen Milo Yiannopoulos homouden voi kyllä unohtaa, sillä ei ketään homoa "ota päähän" naisten orgasmit tms., kuten tuota biseksuaalia ottaa päähänsä ja hänhän on käyttänyt ilmaisua "menneensä homoksi", mikä kertoo sekin biseksuaalista:
http://www.joemygod.com/2015/09/16/breitbart-columnist-milo-yiannopoulos-i-went-gay-so-i-didnt-have-to-deal-with-nutty-broads/
Noh, tuo tyyppi on jonkin asteisesti samantyyppinen kuin persu-bi-Tynkkynenkin.
EU:n mahdollinen pirstoutuminen sitten taas vie Eurooppaa tilanteeseen, missä oltiin 1900-luvun alkuopuolella, jolloin yksittäisvaltiossaa, kuten Saksassa mentiin takapakkia, kun kumottu homorakkauskieltopykälä saatettiin uudelleen voimaan katolis-?bi-hitlerin populismi-kristillisen natsismin noustessa valtaan.
Ei Human, ei näin...Biseksuaalit eivät edelleen vastaa näitä mielikuviasi, itsevihassa kärvistelevät kaappihomot kylläkin. Ole ystävällinen ja lopettaisit jo tämän vihapuheesi.
Jotkut näistä ovat ratkaiseet "ongelmansa" "rupeamalla" biseksuaaleiksi tai menevät naisen kanssa naimisiin, toise taas ratkaisevat dilemmansa ampumalla mahdollisimman monta homoa discossa Orlandossa.
Yiannopoulos on ammattimainen oikeistoprovokaattori, joka tekee rahaa laukomalla päättömyyksiä naisista ja vähemmistöistä, joten hänen lausuntojensa ja seksuaalisuutensa välillä ei välttämättä ole mitään loogista yhteyttä. Hänen seksuaalisuutensa todellisuus ei ole välttämättä lainkaan sitä, mitä hän sanoo saadakseen mediahuomiota. On sinänsä huolestuttavaa, että tämäkin voi muodostua ansaintamalliksi nykyisessä poliittisessa kulttuurissa.
Britannia on yhteiskunnallisesti voimakkaasti jakautunut. On suuri joukko niitä, joita vaalin tulos ei miellytä alkuunkaan. He saattavat aktivoitua. Brexitiä tämän vaalin myötä kannattaneet tulevat melko varmasti muuttamaan mielensä huomatessaan EU-eron kielteiset vaikutukset omaan itseensä. Huolestuttavaa vaalituloksessa on väkivallan mahdollinen palaaminen Pohjois-Irlantiin, Irlannin tasavaltaan ja lopulta Lontooseen asti.
Olen itse kokenut väkivallan ajan Lontoossa ennen Pitkänperjantain sopimuksen (1998) voimaantuloa. Olimme kävelemässä eräällä Lontoon aukiolla. Poliisiauto ajoi keskelle toria ja kehotti kaikki poistumaan välittömästi torilta. Lähdimme juoksemaan paniikissa. Vain muutama hetki sen jälkeen torin viereisessä pubissa räjähti ja surmasi kolme ihmistä. Vastaavia, vaikkakaan ei noin uhkaavia tilanteita tuli koettua useita.
Tiedustelin muutama kuukausi sitten eräältä keski-ikäiseltä irkku-tutultani, että yhdistyvätkö Pohjois-Irlanti ja Irlannin tasavalta ja milloin. Hän vastasi: "Not in my lifetime". Hän saattaa olla väärässä?
Oma arvioni vaalituloksen jälkeen on se, että hlbti-asiat siirtyvät Johnssonin hallituksen asialistan loppuun. Hallituksella on jättimäinen urakka siivota Brexitin aiheuttama sotku, saada yhteiskunta jotenkin toimimaan ja korjata syntyneet vauriot.
Merkittävä kysymys on, mitä tekee Skotlanti? Ennustan kansanäänestystä muutaman vuoden sisällä ja Scoxitia, kun skotit eroavat UK:sta ja liittyvät EU:hun ja meidän muiden pohjoismaiden joukkoon (tai kopioivat Norjan mallin).
Joitakin kommentteja skottien mahdollisesta erosta on jo tullut julki. Niiden mukaan konservatiivihallitus ei anna skoteille lupaa kansanäänestyksen pitämiseen. Uusiin parlamenttivaaleihin on nyt reippaasti aikaa. On aivan mahdollista, että Brexitin kaatuessa koko voimallaan brittiyhteiskunnan niskaan, halut ovat aivan toiset seuraavissa parlamenttivaaleissa. Sen jälkeen skoteilla saattaa olla mahdollisuutensa uuteen äänestykseen. EU:hun liittyminen onkin sitten aivan toinen juttu. Siihen voi mennä paljon aikaa.
Pohjois-Irlannin asema vaikuttaa todella monimutkaiselta ja hankalalta.
Entäpäs jos ajatusleikkinä sellainen, että Skotlanti ja yhdistynyt Irlannin saaritasavalta muodostaisivatkin jonkinlaisen liittovaltion?
Oho! Meno tuossa saarivaltiossa alkaa mennä hurjaksi.
Nicola Sturgeon, Skotlannin kansallispuolueen SNP:n johtaja ilmoitti julkaisevansa jo ensi viikolla suunnitelman kansanäänestyksen järjestämiseksi Skotlannissa. Suunnitelma sisältää ajatuksen siirtää oikeus kansanäänestyksistä skotlantilaisille.
Joku kommentaattori ehti jo todeta, että briteillä saattaa olla edessään perustuslaillinen kriisi.
Ei tule menemään kauniisti sisäpolitiikka siellä, sanon minä.
