- 1 / 2
- JuhaniV
- 14.12.2014 7:48
- 14.12.2014 7:51
Pöly alkaa laskeutua tasa-arvoisen avioliittolain taistelutantereella. On aika katsoa myös avoliittojen suuntaan. Lähipiirissäni heteroparille sattuneen hyvin surullisen tapahtuman seurauksena tein tämän kirjoituksen. Kyseisen tapainen tilanne voi joskus koskea myös homoavoliitossa olevia.
Taustaa: Nuori avopari, mies ja nainen, elivät liitossa useita vuosia. Perheeseen syntyi kaksi lasta. Isä sairastui ja kuoli. He olivat siis avopari. Heillä ei ollut testamenttia, eikä muitakaan yhteisiä sitoumuksia, paitsi asuntovelka. Se hoitui kuitenkin onneksi lainaturvan avulla miehen osuudelta. Äiti ei saanut avomiehensä kuoltua mitään perintöä. Koko miehen omaisuus meni lapsille. Äidin rooli on nyt lähinnä olla "kirjanpitäjänä". Hänen tulee osoittaa valvojille lapsista aiheutuneet kulut ja heidän omaisuutensa käyttö. Jos perheessä ei olisi ollut lapsia, omaisuus olisi mennyt kokonaan suoraan miehen suvulle.
Esitin äidille yksinkertaisen kysymyksen: mitä hän olisi tehnyt silloin toisin tietäessään nyt miehensä kuoleman jälkeen esille nousseita asioita. Hetkeäkään miettimättä ensimmäinen vastaus oli avioliitto. Sen avulla olisi moni asia hoitunut toisin avioliittolainsäädännön vuoksi.
Keskinäistä testamenttia hän piti hyvin tärkeänä jo heti liiton alkuvaiheesta lähtien. Testamenttiahan voi muuttaa ja sen voi myös mitätöidä tarvittaessa.
Henkivakuutus olisi hänen mukaansa ollut tärkeä. Hän korosti, että vakuutuksissa melkein automaattisesti on edunsaajaksi merkitty omaiset. Se ei avoliitossa riitä. Avopuolison nimi pitää olla merkittynä edunsaajaksi. Ilman sitä, vakuutuskorvaus voi mennä suvulle, jolle sellaista ei kenties haluaisi antaa missään tapauksessa.
Tuon ikävän esimerkin perusteella minä suosittelen tällä hetkellä rekisteröityä parisuhdetta suhteen vakiinnuttua. Tasa-arvoinen avioliittolaki korjaa aikanaan nykyisiä rekisteröidyn parisuhdelain puutteita.
Jos päätetään kuitenkin elää avoliittossa, keskinäisellä testamentilla voi turvata kumppaninsa elämää. Testamenttimalleja on saatavilla internetissä. Olisi kuitenkin hyvä ensimmäisellä kerralla käyttää juristia ainakin jos pariskunnalla on merkittävää omaisuutta.
Jos haluaa pitää suvun etäällä ikävässäkin tilanteessa, edunvalvontavaltuutus on hyvin tärkeä. Se on syytä pitää saatavilla ja tiedossa. Se tehdään testamentin säätämisjärjestyksessä. Sillä määrätään esimerkiksi kumppani asianhoitajaksi, jos itse tulee siihen kykenemättömäksi sairauden taikka onnettomuuden vuoksi.
Hoitotahto auttaa myös ikävissä tilanteissa.
Kaikista näistä löytyy malleja internetissä, jotka voi soveltaa pariskunnan ajatusten ja toiveiden mukaisiksi. Tärkeää on, että ne ajatukset ja toiveet pistetään paperille.
Taustaa: Nuori avopari, mies ja nainen, elivät liitossa useita vuosia. Perheeseen syntyi kaksi lasta. Isä sairastui ja kuoli. He olivat siis avopari. Heillä ei ollut testamenttia, eikä muitakaan yhteisiä sitoumuksia, paitsi asuntovelka. Se hoitui kuitenkin onneksi lainaturvan avulla miehen osuudelta. Äiti ei saanut avomiehensä kuoltua mitään perintöä. Koko miehen omaisuus meni lapsille. Äidin rooli on nyt lähinnä olla "kirjanpitäjänä". Hänen tulee osoittaa valvojille lapsista aiheutuneet kulut ja heidän omaisuutensa käyttö. Jos perheessä ei olisi ollut lapsia, omaisuus olisi mennyt kokonaan suoraan miehen suvulle.
Esitin äidille yksinkertaisen kysymyksen: mitä hän olisi tehnyt silloin toisin tietäessään nyt miehensä kuoleman jälkeen esille nousseita asioita. Hetkeäkään miettimättä ensimmäinen vastaus oli avioliitto. Sen avulla olisi moni asia hoitunut toisin avioliittolainsäädännön vuoksi.
Keskinäistä testamenttia hän piti hyvin tärkeänä jo heti liiton alkuvaiheesta lähtien. Testamenttiahan voi muuttaa ja sen voi myös mitätöidä tarvittaessa.
Henkivakuutus olisi hänen mukaansa ollut tärkeä. Hän korosti, että vakuutuksissa melkein automaattisesti on edunsaajaksi merkitty omaiset. Se ei avoliitossa riitä. Avopuolison nimi pitää olla merkittynä edunsaajaksi. Ilman sitä, vakuutuskorvaus voi mennä suvulle, jolle sellaista ei kenties haluaisi antaa missään tapauksessa.
Tuon ikävän esimerkin perusteella minä suosittelen tällä hetkellä rekisteröityä parisuhdetta suhteen vakiinnuttua. Tasa-arvoinen avioliittolaki korjaa aikanaan nykyisiä rekisteröidyn parisuhdelain puutteita.
Jos päätetään kuitenkin elää avoliittossa, keskinäisellä testamentilla voi turvata kumppaninsa elämää. Testamenttimalleja on saatavilla internetissä. Olisi kuitenkin hyvä ensimmäisellä kerralla käyttää juristia ainakin jos pariskunnalla on merkittävää omaisuutta.
Jos haluaa pitää suvun etäällä ikävässäkin tilanteessa, edunvalvontavaltuutus on hyvin tärkeä. Se on syytä pitää saatavilla ja tiedossa. Se tehdään testamentin säätämisjärjestyksessä. Sillä määrätään esimerkiksi kumppani asianhoitajaksi, jos itse tulee siihen kykenemättömäksi sairauden taikka onnettomuuden vuoksi.
Hoitotahto auttaa myös ikävissä tilanteissa.
Kaikista näistä löytyy malleja internetissä, jotka voi soveltaa pariskunnan ajatusten ja toiveiden mukaisiksi. Tärkeää on, että ne ajatukset ja toiveet pistetään paperille.