Wallinheimon lipsahdus
Jääkiekon Pelaajayhdistyksen (SJRY) puheenjohtaja, kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok) oli keskiviikkoaamuna vieraana Radio Novan aamuohjelmassa. Lähetyksessä puhuttiin homoista ja jääkiekosta. Ja siitä, että kaapistatulo aktiiviuran aikana on joukkueurheilussa mukana olevalle mutkikasta.
Wallinheimo pohti asiaa myös joukkueen toiminnan näkökulmasta.
Mielikuvitusta pitää käyttää, jos Wallinheimon sanomisia pitää nykytilanteen puolusteluna - kuten MTV3 asian ilmaisi ja sai aikaan ilmeisesti haluamansa kohun). Paremminkin Wallinheimo analysoi nykytilannetta ja puhui lähinnä viestintuojan roolissa. Lähetyksen isännät eivät olleet oikeastaan hakemassakaan hlbti-pelaajien kohtaamiin ongelmiin ratkaisua.
Selvästikään keskustelussa ei Wallinheimon osalta kaikki mennyt ihan putkeen. Sen voi todeta itse Radio Novalla käydyn keskustelun tallenteesta (
http://www.radionova.fi/ohjelmat/enbuske-linnanahde-crew/podcastit/Kansanedustaja-Sinuhe-Wallinheimo-selventaa-miksi-homous-on--vaikea-yhtalo--joukkuelajeissa-30613.html ). Wallinheimolla oli selvästi ongelmia pitää asiakokonaisuus hanskassaan, ja sen myötä selittely levisi käsiin siten, että reippaatkin tulkinnat Wallinheimon tekemästä nykytilanteen analyysistä ovat mahdollisia.
Wallinheimo totesi haastattelussa, että "jos sä olet pahasti loukkaantunut, joukkue tietää sen keskuudessaan, mutta ei sitä tietoa levitetä muualle. Toinen joukkue voisi käyttää sitä hyväksi." Se oli varmasti yksi asia, joka hermostutti yhtä jos toistakin.
MTV3:n esittämät tulkinnat verkkojutussaan ja etenkin revittelevä otsikko olivat bensaa liekkeihin.
Päivällä sitten ns. kikkareet lensivät kohti Wallinheimoa mm. sosiaalisessa mediassa. Seurasin keskustelua vähän epäuskoisena, kun kumminkin olen perillä Wallinheimon toiminnasta hlbti-asian suhteen. Wallinheimoa tituleerattiin homofobikoksi ja moneksi muuksi vähemmän mairittelevasti. Olin varsin vakuuttunut, että nyt on puhuttu huolimattomasti ja puheita tulkittu reippaasti. Kun ehdin lopulta kuunnella tallenteen, päädyin siihen tulokseen, että juuri niin onkin.
Niiden, ketkä tänään pillastuivat, olisi hyvä opetella a) ensin laskemaan kymmeneen, b) ottamaan asioista kunnolla selvää ja c) pitämään sittenkin jäitä hatussa.
Wallinheimo on ottanut kantaa urheilumaailman tasa-arvon puolesta (
http://ranneliike.net/teema/wallinheimo-ssa-avartaa-ajatuksia?aid=10400 ) ja suhtautunut muutenkin myönteisesti hlbti-ihmisten yhdenvertaisuuteen. Syntynyt hulabaloo ja syyttely oli suorastaan kohtuutonta. Ilmiselvästi moni kommentoi asiaa asiaa vain lehti/nettikirjoittelun kautta, edes kuuntelematta alkuperäistä keskustelua.
Setan puheenjohtajan toive siitä, että Suomen Jääkiekkoilijat ry voisi tehdä yhteistyötä Setan kanssa hlbti-avoimuuden kehittämisen suhteen, on luonnollisesti hyvä asia.
Minusta Sinuhe Wallinheimon julkinen anteeksipyyntö oli kaunis ja joitakuita ehkä rauhoittava ele - mutta asiallisesti tarpeeton.
Minusta löperösti annetun haastattelulausunnon jälkeen esitetty anteeksipyyntö on ilman muuta paikallaan.
Vastuuta ei tule vierittää kuulijan harteille, jos haastateltava tosiasiallisesti esimerkiksi vertaa homoseksuaalisuutta sairauteen - eli pitää tilannetta joukkueen jäsenen homoseksuaalisuuden julki tulemisesta verrannollisena pelikuntoa heikentävän sairauden paljastumiseen. Etenkin kun lausunnon antajaa voidaan pitää jonkinlaisena jääkiekkoilijoiden puhetorvena. Tietääkseni Wallinheimolla ei ollut alkuperäisessä haastattelussa esitettävänä minkäänlaista kritiikkiä kuvailemaansa nykytilannetta kohtaan. Käsien nostaminen pystyyn suvaitsemattomuuden ja tietämättömyyden edessä ei ole oikea toimintatapa Wallinheimon asemassa niin kansanedustajana kuin pelaajayhdistyksen puheenjohtajanakaan.
Setassa Wallinheimon anteeksipyyntö on otettu ilolla vastaan ja Setan puheenjohtaja J-P tarjoaakin yhteistyötä tilanteen parantamiseksi joukkueiurheilun saralla. Hipin mukaan: "Ei homofobiaa ja syrjintää voi puolustaa sillä, että jos jonkun kaapista ulostulo on muille vaikeaa, niin tämä ongelma on parempi jättää kokonaan käsittelemättä. Tämä on vanhakantainen ajatus, ja avain asenteiden muuttamisessa on eritoten urheilujohdon ja valmentajien vastuulla."
Edit: linkki Hipin haastatteluun MTV:n sivulla:
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/setalta-kadenojennus-wallinheimolle/2790104Ehkä Wallinheimo ei ole ajatellut tätä asiaa aikanaan valmiiksi ennen haastattelun antamista. Tuli siis puhuttua hiukan ulkopuolella oman virallisen roolin, eli henkilökohtaisia aivoituksia ja tuntemuksia. Välitön anteeksipyyntö oli oikeaa toimintaa.
Kyllä niitä lipsahduksia sattuu itse kullekin. Olen saanut itsenikin kiinni tuon kaltaisista lausumista, jotka ovat kummunneet jostakin selkäytimestä tai "liskoaivoista", tultuani jollakin tavoin yllätetyksi. Tärkeää on se, että asiaan reagoidaan, kuten Setan puheenjohtaja on tehnyt. Hän myöskin käytti tilaisuutta hyväkseen ja ehdotti yhteistyötä.
Mitähän jos jossakin samankaltaisessa tilanteessa olisi ollut joku perussuomalaisten tai kristillisten edustaja. Asian käsittely olisi ollut luultavasti aivan toinen.
En ymmärrä jääkiekosta juuri mitään muuta kuin sen, että siinä pelissä on tärkeää pitää oma pää tyhjänä.
Silti jäin miettimään tämän lausunnon ja perustelujen jälkeen, että mikä sellainen heikkous kaapista tullut homo on joukkueelle, että sitä pitäisi piilotella vastustajalta? Kyseessähän on ihminen, jonka itsetunto on hyvinkin karaistunut ja vahva verrattuna monen heteron itsetuntoon. Vai halutaanko juuri tämä henkinen vahvuus salata vastustajajoukkueelta, jotta olisi taktinen ässä hihassa? Ja eikös homofobi vastustajajoukkueessa ole sen joukkueen heikkous, jos tämä tietää ja pelkää, että kohta se homo tulee päälle ja runttaa kaukalon laitaan? Hui!
Pidän tuosta statistin ajatuksesta homofobista heikkoutena ja päälle tulevan homon pelosta. Tavallaan. Noh, ihan oikeasti pidän enemmän ajatuksesta, että inhimilliset ominaisuudet eivät herätä kanssaihmisissä pelkoja. Sinne ollaan toivottavasti matkalla, mutta vielä ei ole niin.
Minusta jonkun loukkaamista on syytä pyytää anteeksi. Löperösti annettua haastattelulausuntoa taas on syytä korjata. Wallinheimo on myös yrittänyt sitä, mutta sille ei oikein ole annettu tilaa. Ei ole kuunneltu, vaan yritetty tökkiä entistä enemmän.
Tämä koko sekava tarina koostuu sirpaleista. Asiayhteydet aukeavat huonosti jos lainkaan, jos ei ole jollain tavalla ollut tekemisissä koko palapelin kanssa. Siihen liittyy yksi mm. radiolähetys, keskustelua Twitterissä, toinen radiolähetys ja yhtä sun toista muuta.
Radio Novan aamuohjelmassa keskusteltiin maanantaina 3.2.2014 siitä, "miksi homoseksuaalinen urheilija ei saa olla homo" ja miksi tällaista ominaisuutta voi vastustaja käyttää hyväksi (
http://www.radionova.fi/ohjelmat/enbuske-linnanahde-crew/podcastit/Miksi-homoseksuaalinen-urheilija-ei-saa-olla-homo--30575.html ). Ohjelmassa nostettiin esimerkiksi tapaus SM-liigasta: pelaajan homoseksuaalisuutta oli käytetty aseena.
Wallinheimo kommentoi maanantain ohjelmaa ja (ilmeisesti) kaukalossa tapahtunutta tapausta Twitterissä ja totesi, että joukkueen henkinen kypsyys ratkaisee.
Sitten tuli lähetys, jossa Wallinheimo oli vieraana (
http://www.radionova.fi/ohjelmat/enbuske-linnanahde-crew/podcastit/Kansanedustaja-Sinuhe-Wallinheimo-selventaa-miksi-homous-on--vaikea-yhtalo--joukkuelajeissa-30613.html ). Wallinheimo kertoo havainnoistaan ja kokemuksistaan - kertoi Radio Novan haastattelussa siitä, missä kiikastaa ja miksi yhtälö nimenomaan joukkueurheilun kohdalla on vaikea, lajista riippumatta. Hän nosti esimerkiksi sen, että homo pelaaja saattaa asettaa joukkueensa etusijalle henkilökohtaiseen hyvinvointiinsa nähden.
Siis Wallinheimo ei puolustanut homouden piilottamista, vaan myönsi asiaan liittyvät haasteet joukkueurheilun piirissä. Tuo näyttää jäävän monille hahmottumatta - ja viestintuoja onkin saanut huolella paskaa niskaansa.
MTV3 nosti valokeilaan pienen osan tuosta vyyhdestä ja otsikoi journalismin eettisiä rajoja koetellen asiayhteydestään irroitetusta vyyhden osasesta kirjoitetun jutun raflaavasti.
Haasteet eivät katoa sillä, että niistä vaietaan. Ne on syytä tuoda esille.
Yksi näkökulma asiaan tulee Ulla Appelsinilta (
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288650195009.html ), ja voin yhtyä Appelsinin loppukaneettiin: "Faktoilla ei kuitenkaan ollut kauheasti väliä. Wallinheimo leimattiin homovihaajaksi, ja siitä leimasta hän ei ihan helposti irti pääsekään."
Totean vielä, että minusta anteeksipyynnön edellyttäminen tästä on vähän sitä perinteistä uhriutumista, joka ei johda eteenpäin.
Mutta smo,
Sinähän oletkin ennen kaikkea kokoomuslainen, ja päätyösi on selitellä puoluetoverisiesi tyrimisiä paremmin päin.
Nyt jumalauta jotakin poliittista puolueettomuutta tälle sivustolle!!!
Tai sitten vain yritän hahmottaa asiaa vähän moniulotteisemmin ja mediakriittisemmin.
Jos myrskyä vesilasissa ei olisi syntynyt, olisiko Sinuhe Wallinheimo pyydellyt anteeksi ja selitellyt?
Tuskin. Valveutuneita kansalaisia!
Tuskin Wallinheimo tosiaan olisi pyydellyt anteeksi, jos myrsky vesilasissa olisi jäänyt syntymättä. Oletettavasti tämä olisi silti puhunut jatkossakin paremman joukkueurheilukulttuurin puolesta.
Sinänsä on tietenkin hyvä, että tämä keskustelu syntyi ja sitä käydään. Vaarana taas on se, että itse asia - siis joukkueurheilun homo-ongelmaiset ilmiöt - jäävät tämän sormella osoittelun varjoon.
Tai sitten et.
Jotain erityistä on nyt ilmassa. Reaktiot suuntaan ja toiseen ovat mielestäni epätavallisen rajuja. Olen koettanut tunnustella, että mistä oikein tuulee. Tuloksetta. Veikkaukseni on kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista. Se tulee kohtapuoleen eduskunnan eteen. Jännitetään kenties aloitteen puolesta ja vastustajat pelkäävät sen menevän läpi.
Ihan varmasti näissä reaktioissa on taustalla avioliittolakiin liittyvä keskustelu ja myös urheiluympyröiden yleinen kipuilu sateenkaarikysymyksissä.
Aiheeseen palattaneen tänään Ylen TV1-kanavalla kello 21.00 A-studiossa, jonka otsikkona on "Sateenkaari Sotshin yllä."
Vieraina kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok), aitajuoksija Noora Toivo ja Amnestyn asiantuntija Anu Tuukkanen.
Aiheeseen palattiin (
http://areena.yle.fi/tv/2125192 ) ja tuo keskustelu on katsottavissa maaliskuun alkupäiviin asti.
Kohuksi yltyneen asian suhteen ei oikeastaan tullut esiin mitään uutta. Wallinheimo saattoi vielä kerran toistaa, että mikä meni pieleen: Wallinheimon sanomiset tulkittiin väärin. Osasyynä oli varmasti siinä, ettei hän aivan onnistunut esiintymisessään, mutta myös siinä, että tuo yksittäinen radiohaastattelu oli vain osa useammalla foorumilla useammassa erässä käytyä keskustelua. Haastateltavahan ei voi päättää yksittäisessä haastattelussa saamaansa tilaa.
Muukin kuin ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuusjargoni voi olla keino parantaa hlbti-ihmisten asemaa ja maailmaa yleisemminkin. Asioita voi edistää muutenkin kuin punaista ja vihreää väriä huokuvilla kulkueilla, iskulauseilla, palopuheilla, "yksiselitteisesti tuomitsemalla" jotain ja väkevillä steitmenteillä.
Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku, sanoi Juho-Kusti aikanaan. Wallinheimo yritti konkretisoida olemassaolevaa vaiettua asiaa, jotta asia ymmärrettäisiin - ja siihen voitaisiin tarttua. Wallinheimo ymmärtää tämän kiekkoasian käytännön kautta oikein: ei asia korjaannu sillä, että yksistään toistetaan yleviä lauseita ja tiukkoja määräyksiä, jos kohta niitäkin tarvitaan. Jos asioita halutaan viedä kestävästi eteenpäin, pitää asioiden taustalla olevia mekanismeja ymmärtää ja sitten tarttua niihin, mekanismien ehdoilla.
A-Studion lähetyksessä mukana oleella Amnestyn asiantuntijalla oli muuten myös ihan kiinnostavia huomioita aktivismin keinojen suhteen.
Torstain (6.2.2014) Iltalehden mukaan Juhani Tamminen "on viettänyt 48 vuotta urheilun parissa ja sanoo, ettei ole kohdannut uransa aikana yhtäkään homo- tai lesbourheilijaa".
Ja minä kun luulin että valmentaminen on sellainen johtamisen erityisalue, jossa ihmisen kokonaisvaltainen tunteminen erityisesti auttaisi saamaan ihmisestä kaiken mahdollisen irti... Toisaalta tämä voi toki olla vain yksi ilmenemä siitä Tamin elämänkatsannosta, joka on kuljettanut hänet mm. loppuunpalamisen läpi (josta toki on kirjoittanut omalla tavallaan jännän suoraviivaisen kirjan).
Eli kun Tamikin saadaan tällä tavalla kertomaan omista kömmähdyksistään, niin ehkä olen valmis antamaan Wallinheimolle hieman anteeksi. Any publicity is good publicity... Mutta kyllä pelaajayhdistys voisi ottaa kiekon haltuun ja tehdä vaikkapa oman "You can play"-videon. Siihen saakka sitten voidaan olla kuinka epäilevällä suhteella tarkoitusperistä.
http://youcanplayproject.org/videos/indexMinua niin vaivaa yhä tämä asia. Mikä on se konkreettinen asia, mitä Wallinheimon on pitänyt pyytää anteeksi - ja keneltä?
Helppo vastata (lyhyesti): Kyllä hänen on syytä pyytää anteeksi oma asennettaan. Wallinheimon puheesta ei jää epäselväksi se asenne, että homous on huono asia.
Hieman pidemmin. Haastattelussa tulee selvästi ilmi, miten hän on itsekin ollut erilainen (vasenkätinen, viulisti-taiteilijasielu). Mutta hän tuo selvästi esiin, että ne olivat "hyviä" erilaisuuksia, mutta homous on huono erilaisuus. Lienee siis "ihan ok" kännissä heilua ja kaatuilla portaissa tai halailla presidenttiä, mutta jos joku rakastaa hieman toisella tavalla kuin muut niin johan on joukkuehenki pilalla.
Ja vielä ainakin minun korvaani särähtäneet kohdat:
a) "Jääkiekossa ei homotella." Tosin haastattelun loppupuolella hän sitten onkin sitä mieltä että kyllä häntäkin on homoteltu.
b) [jos joku tulisi ulos kaapista, niin] "ryhmädynamiikan muutos olisi valtava". Niin siis mitä siellä pukukopissa oikein dynamoidaan?
c) "Ajatus jonkun pelaajan homoudesta pitäisi "myydä" "äijä"pelaajalle" (Siis että on erilainen pelaaja joukkueessa.) Ja siis miksi, miksi homofobia on homon vika?
d) "Ei pahasta loukkaantumisestakaan kerrota vastustajalle." Vahvistaa edelleen sitä käsitystä että Wallinheimo pitää homoutta heikkoutena (sana tulee jopa hetken kuluttua esiin samassa teemassa). Rasismi on kuulemma saatu rangaistuksilla kitkettyä, miksei muuhun erilaisuuden sietämättömyyteen puututa?
e) [mikäli joku tulisi kaapista ulos] "Joukkue olisi suurennuslasin alla kaikessa, eikä KUKAAN PELAAJA HALUA sellasita joukkueelle, koska se voisi olla häiriötekijä" Tässä taas sama homofobia homon vika -tilanne, mutta sitten varmuuden vuoksi vielä syyllistetään homo siitä sillä tavalla että jokainen hönömpikin homopelaaja varmasti ymmärtää että homofobia on ok... Edelleen sisäänrakennettuna se ajatus, että homofobia on heikkoutta ja huonoutta.
Julkisuudessa puhumisessa tuo vääjäämättä vaikeuksa se, että esittää ajatuksiaan epämääräisesti. Jos lausumat jättävät varaa tulkinnoille tai niistä ei muuten oikein tahdo käydä ilmi, mitä sanoja itse asiassa ajattelee puheena olevasta asiasta, kikkareet erittäin todennäköisesti iskeytyvät tuulettimeen. Mitä enemmän kyseinen aihe herättää yleisössä vastakkaisia mielipiteitä, sitä vinhemmin ne kikkareet läsähtävät takaisin omaan naamaan.
Harva tiedotusvälineitä seuraava ihminen on niin viitseliäs, että tietyn uutisjutun luettuaan lähtisi kaivelemaan syntyjä syviä ja ruotimaan tarkempia vivahteita, jotka mahdollisesti voisivat ehkä sittenkin jossakin tilanteessa kukaties viitata siihen, että kyseinen uutisen mukaan jonkin asian tietyllä tavalla muotoillut ihminen itse asiassa ehkä ei kuitenkaan aivan sataprosenttisesti ole sitä mieltä miltä hänen lauseensa kuulostaa... Varsinkin jos lausunnon antaja on kansanedustaja ja käsitellyn aiheen suhteen jollain perusteella jopa asiantuntijan asemassa.
Minun on edelleen vaikea hahmottaa sitä, onko Sinuhe Wallinheimo sitä mieltä, että esimerkiksi homon olisi esimerkiksi jääkieokkojoukkueessa pelatessaan syytä pysyä hipi hiljaa seksuaalisesta suuntautumisestaan, nauraa katketakseen muiden homovitseille ja kertoa niitä itse lisää. Tyttöystävästäkään ei ehkä olisi haittaa (vaikka tunnetusti yksityisasiat ovat yksityisasioita - paitsi jos satut olemaan hetero), tai ainakin voisi heittää muutaman mehevän viittauksen viikonlopun menestykseen lakanoiden välissä, mutatis mutandis.
Itse asiassa en tiedä vieläkään (näiden Wallinhemon viimeaikaisten lausuntojen perusteella), onko hän oikeasti sitä mieltä, että tilanteen pitäisi konkreettisesti muuttua esimerkiksi jääkiekkojoukkueissa, vai onko nykytilanne hänestä sittenkin ihan OK. A-studiossa hän ei ainakaan suostunut pohtimaan lainkaan sitä, mikä itse asiassa aiheuttaa sen, että toisenlaiseen seksuaaliseen suuntautumiseen suhtaudutaan joukkueissa ja katsomoissa niin kielteisesti ja miksi koko aihe on niin suuri tabu. Kysymykseen jääkiekkojoukkueiden tilanteesta hän ei suostunut ottamaan minkäänlaista kantaa, vaan laajensi yleisluontoisen vastauksensa heti koskemaan kaikkea joukkueurheilua.
Enemmänkin kuin anteeksipyyntöä olisin odottanut häneltä edes pientä vihjettä siitä, miten hän olisi itse valmis pelaajayhdistyksessä viemään eteenpääin asenteiden korjautumista. Nyt kuulin hänen vain useita kertoja toistavan sen, että "toivottavasti" kehitystä tapahtuu myönteisempään suuntaan. Ymmärtääkseni hänellä olisi asemassaan erittäin suuret mahdollisuudet edistää tuon toiveen toteutumista ihan konkreettisesti.
Poliitikkona Wallinheimolla on nähtävästi taustalla huoli siitä, mitä hänen vakioäänestäjäkuntansa ajattelee. Äänestäjien kasvattaminen kun ei koskaan tahdo onnistua ainakaan vaalien lähestyessä, vaan ehdokkaan on hyvä puheissaan sanoa sellaisia asioita, joita hän kuvittelee kannattajiensa haluavankin kuulla. Kiistanalaisissa asioissa kannattaa pitää mielessä kohderyhmän enemmistön kanta mutta esittää asiat tarpeeksi ympäripyöreästi, ettei karkoittaisi myöskään niitä, jotka voivat hyvällä tahdolla löytää sanomisista vastakkaistakin sisältöä.
Anteeksipyynnöt, ilman aiemmin lausutun konkreettista korjausta, jäävät valitettavan usein asteelle "anteeksi että en ajatellut mitä sanoin vaan sanoin mitä ajattelin".
Sanavalintoihin en sano mitään, mutta itse asiaan eli pitääkö piilotella, saako puhua jne.
Jokaisen oma valinta. Mutta isompaa kokonaisuutta edustavat ihmiset ovat jo vuosia ottaneet aikalisiä ja odotelleet parempia aikoja muuttaa linjaa. Kyseessä olisi ikiliikkuja, jos Suomalainen urheilu ei olisi vaarassa näivetty marginaaliseksi puuhasteluksia aikalisän numero 29 kohdalla. Tämä on sukua erään ulkomaisen poliitikon eri asiayhteydessä sanomalle lausunnolle: "Pitää odotella. Emme voi tehdä aloitetta asiasta vielä nyt, koska vanhukset vihaisivat sitä." (Ikään kuin noin ihmisryhmänä vanhukset eivät olisi jatkuvasti uusiutuva luonnonvara.)
Suomalaisessa urheilussa ja varsinkin joukkuelajeissa ilmiö on ollut muodossa "seuraava ikäryhmä hoitaa". Siellä joukkueessa ikähaitari voi kuitenkin olla välillä 16 - 40 vuotta, ja nämä nuoremmat ottavat esimerkkiä vanhemmasta ikäryhmästä. Tällä tavoin käsittelemättömät asiat siirretään käsittelemättöminä seuraavalle ikäryhmälle vuodesta toiseen. Poikkeuksiakin tähän sääntöön on, mutta nimeltä tuntemani poikkeuksien luettelemiseen riittää sormet.
Kumma kyllä, minä en saa mitenkään tuosta haastattelusta(kaan) sitä käsitystä, että Wallinheimon mielestä homous (tai kaapistatulokaan itsessään) olisi huono asia. (Muuta toimintaansahan tässä ei nyt ilmeisesti saa huomioida, koska kaikki eivät ole tästä toiminnasta perillä? Ja hyväksytyn toimintatavan mukaan kaikissa yhteyksissä pitää aina ryöpsäyttää kaikki kulloiseenkin kysymykseen sidoksissa olevat asiat?)
Wallinheimo oli kutsuttu haastateltavaksi käsittelemään aihetta "Miksi homous on vaikeaa joukkueurheilussa". Ilmeisesti tässä muun ohessa joiltakin ovat menneet vähän median/haastattelijan ja haastateltavan roolitkin hieman sekaisin. Se lienee kuitenkin ymmärrettävää tänä aikakautena, kun kaikista tuuteista tulee koko ajan jäsentymättömästi kaikenlaista.
Haastattelun aiheeseen liittyen Wallinheimo mielestäni vastasi ihan tyydyttävästi. Itse ainakin sain varsin selkeän käsityksen siitä, että joukkueurheilussa jonkun joukkueen jäsenen kaapistatulo ei ole aivan yksinkertainen asia lyhyellä aikavälillä joukkueen toimimisen kannalta, koska ongelma-asenteita on olemassa. Olen edelleen varsin vakuuttunut siitä, että Wallinheimon tarkoituksena on ollut avata kiekon piirissä olevia homo-ongelmaisuuteen liittyviä mekanismeja.
Muilta osin juttutuokio oli sekavampi.
En kuitenkaan usko, että Wallinheimon mielestä homofobia olisi homon vika tai että homous itsessään olisi heikkous. Wallinheimo näkee kuitenkin realistisesti sen, mitä olisi edessä, jos siellä joukkueen pukukopin maailmassa alettaisiin tavallaan väkisin tekemään jotain. Minä pidän käyttökelpoisena lähestymisenä nimenomaan uusien asioiden “myymistä”, yhtä lailla joukkueurheilun piirissä kuin vaikkapa tasa-arvoisen avioliiton kohdalla.
Vauhtia muutokselle toki on syytä antaa. Ehkä valmiita vastauksia ei vielä ole ollut annettavaksi siihen, miten tilannetta konkreettisesti parannettaisiin?
Nyt on kuitenkin yhdelle ensimmäisistä joukkueurheilun piiristä tulevalle poliittiselle vaikuttajalle pistetty luuta kurkkuun suorastaan kiimaisesti sen asemesta, että oltaisiin tartuttu aiheeseen muuten kuin henkilökohtaisella tasolla.
Asetelma on maistunut vähän tällaiselta: Juuri ensimmäisiä haparoivia konttausaskelia ottavan vauvan omahyväinen ja paremmaksi itsensä tunteva sukulaistäti on kylässä. Hänen mielestään vauvan olisi pitänyt saman tien oppia kävelemään ja kirmailemaan. Antaapa halveksumista huokuvan pikku potkunkin takapuoleen, niin että vauva muksahtaa naamalleen. Eihän se vielä puhukaan. Täti ei pidä tällaista minään, koska itse osaa lukea ja kirjoittaa. Onpa opiskellut yliopistossakin vaativia asioita.
Nyt pitäisi antaa tilaa peiliin katsomiselle ja itsetutkiskelulle - siis antaa "vauvan" nousta horjuville jaloille ja antaa tukea, "vauvan" ehdoilla toimien. Pitää ymmärtää, että se ei vielä hallitse samoja asioita kuin jo kävelemään oppineet. Ei pidä hukuttaa orastavaa parempaa heti alkumetreillä tyrmäämällä kaikki avaukset.
Tämä kuultu ja nähty show on lisäksi erityisen ikävä siitä syystä, että moni kotisohvalla löhöävä perus-penkkiurheilija sai taas yhden syyn lisää pyöritellä päätään "homojen vaatimuksille".
Vähän parempi pelisilmä aktivismissakin olisi tarpeen: voisi kiekkokin mennä maaliin.
Omasta puolestani en koe olevani vauva-Wallinheimon sukulaistäti enkä ole häntä vaientamassa, päivastoin esitin toivomuksen että hän ihan itse ottaisi sen luudan kurkustaan ja alkaisi sanomaan enemmän kuin mitä hän on kieli keskellä suuta tähän saakka sanonut.
Hän on katsantoni mukaan aikuinen mies ja kansanedustaja, joten edellytyksiä selkeäänkin ajatteluun ja ajatusten ilmaisemiseen pitäisi löytyä. Mutta kuten aiemmin uumoilin, yleiset syyt saattavat estää asioista puhumisen niiden oikeilla nimillä. Mitähän "aktivismia" ja kenessä tämä myrsky vesilasissa muuten on mahtanut herättää?
Vauva-vertauksella viittasin lähinnä suomalaisiin kiekkoympyröihin laajemmin, en yksittäisiin henkilöihin. Enkä myöskään viittaa sukulaistäti-vertauksella täällä keskusteleviin ihmisiin, vaan siihenkin yleisemmin.
Luu tai luuta kurkussa, ihan sama. Kyse on kuitenkin ollut viestintuojaan henkilönä kohdistuneesta toiminnasta. Metelin nostaneilla ei ole ollut juurikaan halua tai pyrkimyksiä hahmottaa sitä asiaa, josta puhe on.
Minä ymmärrän hyvin, että Wallinheimon on pelaajayhdistyksen puheenjohtajana syytä ilmaista itseään kieli varsin keskellä suuta, sillä hänen pitää nauttia luottamusta myös edustamiensa kiekkoilijoiden keskuudessa.
Mitäkö "aktivismia"? Tällä kertaa sen pääasiallisin muoto on minusta ollut etenkin ääneen paheksuminen asiaan paremmin perehtymättä.
smo
Sinä olet järjestyksessä:
1. Ihminen
2. Mies
3. Kokoomuslainen
4. Hipsteri Kalliossa
5. Homoseksuaali
Minä arvelen, että Wallinheimo ei esimerkiksi oikein hahmota ilmiöinä hetero-oletusta sen paremmin kuin homoseksuaalisuuteen edelleen liitettyä "häpeän leimaa". Ehkä tuossa on yksi syy, miksi Wallinheimolla ei ole kunnollisia eväitä käsitellä tätä asiakokonaisuutta? Hetero-oletushan on (miesten joukkue)urheilussa erityisen vahva, mutta toki merkittävä yhteiskunnassa muutenkin.
Wallinheimo on valittu Keski-Suomesta, jossa kokoomus on aikalailla jakautunut tasa-arvokysymyksessä ja jossa vuoto perussuomalaisiin on huolestuttavaa puolueelle. Wallinheimon äänestäjäkunta ei välttämättä kuulu vain liberaalikokoomuslaisiin, vaikka niitäkin on. Osa äänestäjäkunnasta on otaksuttavaksi niitä kokoomuslaisia, jotka ovat nyt jossain PS:n ja kokoomuksen välimailla ja joille kepukin olisi mahdollinen. Kun eurovaaleissa ilmeisesti K-S:n kokoomusedustajien koostumus ei muutu, vaalipiirin liberaalikokoomuslaisten ei tarvitse etsiä uutta ehdokasta. Wallinheimo on siten julkisuuskuvansa kanssa vaikeassa tilanteessa. Edustaja on joko suunnitellusti tai vain hyvän poliittisen hajuaistin tuella varovainen. Liberaalikokoomuslaisten äänien varaan ei kamalasti voi laskea siksikään, että avioliittolain mahdollinen kaatuminen kokoomuksen ryhmän jakautumiseen haittaa etenkin marginaalisten liberaalikokoomuslaisten mahdollisuuksia.
En usko sanomisten taustalla olevan niinkään puoluepolitiikkaa, vaan aika puhtaasti jääkiekkoa. Arvelen, että Wallinheimo jääkiekon ammattilaisena aistii aika kirkkaasti kiekko(joukkueide)n sisäisen maailman ja on varpaisillaan lähinnä sinne päin.
Wallinheimon ollessa kyseessä jääkiekko ja politiikka lomittuvat kyllä sikäli, että hänet varmasti tunnetaan ja muistetaan vaalipiirissään varsin hyvin jääkiekkoilijana. Niinpä huomattava osa hänen äänestäjistään lukeutunee juuri jääkiekkoharrastajien ja -fanien joukkoon. Heidän asenteidensa ja ajatusmaailmansa arviointi ja huomioon ottaminen ei ole tulevia vaaleja ajatellen ehdokkaalta lainkaan epäviisasta, joten kieli on hyvä pitää keskellä suuta voimakkaita tunteita herättävissä asioissa.
Aamun MTV3:n uutisissa iloitaan sitä, miten Lukon Ville Vahalahti nousi SM-Liigan runkosarjan pistepörssin voittajaksi. Mutta mitäs tässä uutisessa sitten oikein tapahtuukaan?
Alkaa noin kohdasta 4:55:
http://www.mtvkatsomo.fi/?progId=323002
Näyttää siis olevan että jäkiksessä on ihan "ihan ok" innostuksissaan pökkiä kaveria peppuun ;-) Eikä näin Lukon kyseessä ollessa voi olla tietämättömyydestäkään kyse, eiköhän Harri Tikkasen puheet täälläkin ole kumminkin joukkueessa menneet ihan jakeluun, uskoisin. Pökkijänä on Filip Riska ja pökittävänä näyttäisi olevan Janne Keränen.
Näyttää aika homolta mun silmiin ;-) Enkä kritisoi, kyllä mulle kelpaa ;-)
