USA:n presidentinvaalit 2012
Ensi tiistaina 6. marraskuuta valitaan Amerikan yhdysvaltain presidentti. Yhdysvallat, eli USA, on presidenttillinen liittotasavalta. Se tarkoittaa sitä, että presidentti nimittää kabinetin ja valtiosihteerit ja johtaa sitä. Hallitukset vaihtuvat USA:ssa siis presidentin, ei kongressin mukaan. Presidentillä on huomattavan paljon valtaa, vielä kun ottaa huomioon että USA:ta pidetään yleisesti maailman ainoana supervaltana - ainakin toistaiseksi.
Presidentinvaalit käydään USA:ssa kahdella eri tasolla. Ensin jokaisessa osalvaltiossa äänestetään. Ehdokas, joka voittaa osavaltion äänestyksen saa taakseen kaikki osavaltion valitsijamiehet. Tässäkin on muutamia poikkeuksia. Valitsijamiehet määräytyvät osavaltion asukasluvun mukaan. Ehdokas, joka saa enemmän valitsijamiehiä, eli 270, voittaa vaalit.
Käytännössä vaalit käydään kahden suurimman puolueen, demokraattien ja republikaanien ehdokkaiden välillä. Tänä vuonna demokraattien ehdokas on istuva presidentti Barack Obama ja republikaanien ehdokas Massachusettsin osavaltion kuvernööri Mitt Romney. USA on käytännössä kaksipuoluejärjestelmä ja on jakaantunut varsin tiukasti poliittisissa kysymyksissä maantieteellisesti. Nykyään demokraattien kannatus painottuu itä- ja länsirannikolle ja republikaanien sisämaahan ja etelään. Tämän vuoksi vaalit ratkaistaankin ns. "heiluriosavaltioissa" (swing states), jossa puolueiden kannatus on tasaisinta. Selvästi demokraattisia osavaltioita ovat mm. New York ja Kalifornia, republikaanisia taas mm. Texas ja Utah. Merkittävimpiä heiluriosavaltioita ovat mm. Ohio ja Florida. Tällä hetkellä näyttää siltä, että demokraattien Barack Obama olisi viemässä niukasti voiton. New York Times-lehden vaalikartassa Obama johtaa varmojen ja todennäköisten valitsijamiesten määrässä Romneyta luvuin 243-206. Romney on kuitenkin pärjännyt liittovaltiotason gallupeissa, mutta jää heiluriosavaltioissa yhä Obaman taakse. Mahdollista on, että Romney saattaa jopa voittaa niukasti kansanäänestyksen, mutta häviää Obamalle valitsijamiesten määrässä. Näin valittiin ensimmäiselle kaudelle myös Obaman edeltäjä, republikaanipresidentti George Bush vuonna 2000.
Presidentti on myös vahva arvojohtaja ja molemmat pääehdokkaat eroavatkin toisistaan varsin paljon. Yhdysvallat on Eurooppaan nähden hyvin oikeistolainen maa, ja siellä sana liberaali on edelleen sama kuin vasemmistolainen ja konservatiivi taas oikeistolainen. Jako on peräisin Ranskan vallankumouksellisesta kansankokouksesta 1790-luvulta. Obama edustaa liberaalien arvoja ja Romney konservatiivien. Homojen oikeuksien kannalta se tarkoittaa käytännössä vaihtoehtoa tasa-arvon kannattajan ja sen vastustajan väliltä. Obama teki vastikään historiaa ilmoittaessaan ensimmäisenä istuvana presidenttinä tukevansa tasa-arvoista avioliittoa. Adoptiokysymyksessä Obama on puolesta ja Romneyn kanta ristiriitaisempi.
Kysymys kuuluu: ketä te äänestäisitte USA:n presidentiksi? Mitkä ovat perustelunne puolesta ja vastaan? Miten luulette vaaleissa käyvän?
Näin lopuksi totean, että kannatan itse Obamaa tsiljoonaprosenttisesti. :)
Ei nyt kai liene epäilystäkään siitä, että jok'ikinen vähänkin älliä päässään oleva edes hieman sivistynyt ihminen äänestäisi Obamaa.
Valitettavasti edelliset kriteerit eivät vaan päde USA:ssa. Omakohtaista kokemusta on.
Barack Obama on mielestäni monella tavoin yksinkertaisesti paras presidentti, joka USA:lla on koskaan ollut. Veikkaan, että mikäli hän pääsee toiselle kaudelle, hänet tullaan rankkaamaan merkitykseltään JFK:nkin edelle.
Sääli, että hyvin suuri osa Yhdysvaltain väestöstä on osa niin patavanhoillisia, rasistisia ja täysin sivistymättömiä ääliöitä, että tiukaksi näyttää vetävän.
P.S. Vaaliaiheesta: Sisiliassa sen sijaan näyttää menevän hyvin. Alueen kuvernööriksi valittiin julkihomo, vasemmistolainen, harras katolilainen (outo yhdistelmä...) kiivas mafian vastustaja. Kaksi edellistä kuvernööriä ovat saaneet kenkää mafiasuhteiden takia. Toinen istuu linnassa.
Noita amerikkalaisten politiikkauutisia seuratessa tulee kyllä kieltämättä sellainen olo, että kysehän ihmisyyden ja viidakon lakien välisestä, toivottavasti helposta valinnasta. It's a whole other world! :o
Amerikkalainen vaalijärjestelmä on monimutkainen eurooppalaisen ymmärtää. Olen kummastellut nk. vaa-ankieliosavaltioita. Mitkä ovat ne historialliset syyt, joiden vuoksi muutamien osavaltioiden valintajärjestelmä on painoarvoltaan erilainen kuin muiden? Sitä en ole itselleni selvittänyt. On täysin selvää, että noissa vaaleissa paska lentää muuallekin kuin tuulettimeen.
Vaikuttaa siltä, että kaikenlaisilla mielipidekyselyillä ja niiden julkistamisella koetetaan vaikuttaa äänestäjiin valtavan rahamäärän lisäksi.
Olen lähetellyt amerikkalaisille tutuilleni kysymyksiä heidän vaaleistaan. Kerroin heille olevani heidän järjestelmästään oikeastaan täysin pihalla. Tässä muutamia kommentteja heiltä, heitä vapaasti käännellen.
"On väärin, että republikaanit kieltäytyvät verottamasta rikkaita, mutta sallivat sen köyhille. Republikaanit ovat unohtaneet myös keskiluokan ja tukevat vain rikkaita."
Ihmettelin heille sitä, kuinka ihmeessä joku homo voi siellä kannattaa republikaaneja. Vastaus: "Tuntemani republikaanit homot kuuluvat rikkaaseen ryhmään, eivätkä halua menettää mitään. Siksi he kannattavat republikaaniehdokasta. Heillä ei ole vaihtoehtoa. Toivon heitä olevan niin vähän, etteivät he vaikuta äänestystylokseen suuntaan taikka toiseen."
"Suurin ongelmamme on äänestäjien rekisteröintilaki. Se riistää äänioikeuden pääasiassa demokraatteja kannattavilta." Hän luettelee pitkän listan lakiin hänen mielestään sisältyviä vääryyksiä. Esimerkiksi, jos joku ei löydä syntymätodistustaan, taikka hänellä ei ole voimassa olevaa ajokorttia henkilöllisyytensä todistamiseksi, hän ei voi saada äänioikeutta.
"Ihmettelit meidän [USA:n] pressavaalien järjettömyyttä. Unohda se. Koko homma on silkkaa roskaa ja merkityksetöntä. Molemmat ehdokkaat ovat yhtä päteviä tehtävään. Ongelmamme ei ole presidentti, vaan kongressi. Siellä ne ovat istuskelleet pari vuotta saamatta mitään aikaan. Homma menee koko ajan vain huonompaan suuntaan. Heidät pitäisi vaihtaa ehdottomasti. "
***
Peräti Harwardin yliopistossa USA:ta opiskellut Esko Aho oli eilen MTV3:n haastattelussa. Hänen mielestään Yhdysvaltain ulkopolitiikalle ei juurikaan ole merkitystä sillä kumpi tulee valituksi. Sisäpolitiikka onkin sitten aivan toinen juttu. Jos vaalitulos osoittaa, että presidentin taakse ei saada kunnollista enemmistöä, hänestä tulee sisäpoliittisesti heikko. Sillä on Ahon mielestä paljon merkitystä maan kehitykselle. Aho veikkasi Obaman voittavan nämä vaalit.
Minä ajattelen itse, että tällä hetkellä Romney nuoleskelee äärioikeistoa ja kiihkouskovaisten ryhmää saadakseen heiltä äänet. Siksi puheet perheoikeuksista ja siis homojen oikeuksien estäminen ovat hänen puheissaan esillä. Yhteiskunta on muuttunut. Jos Romney tulee valituksi, hän vallassa ollessaan voi löysäillä vaalipuheistaan. Arvioin/toivon, ettei hän mahdollisesti valituksi tullessaan menisi yhtä tiukoille linjoille homojen oikeuksien suhteen kuin Bush aikanaan. Bush onnistui jarruttamaan kehitystä, mutta ei sitä täydellisesti estämään. Bush on kiihkouskovainen entinen juoppo. Romney on verojaan ja omaisuuttaan piilotteleva mormooni. Uskoaan hän on koettanut piilotella ja peitellä. Osalle äänestäjistä mormonismi on kultti, eikä mikään uskonto. Sitä vierastetaan laajalti. Romney näyttää onnistuneen pitämään uskonnolliset asenteet ja mielipiteet taustalla, eikä vastapuoli näytä saaneen niihin kunnollista otetta. Bush aloitti kaksi sotaa, joiden kanssa seuraavat presidentit joutuvat pakosta taiteilemaan halusivatpa taikka ei.
Hurrikaani saattoi muuten toimia Obaman eduksi. Hän esiintyi vahvana johtajana tuhoja seuranneina päivinä, eikä painunut pakoon ja piiloon, kuten Bush syyskuun 11. terrori-iskun jälkeen.
Mielenkiintoinen tiistai USA:ssa (meillä keskiviikoaamupäivä).
Ensimmäiset presidentinvaalit järjestettiin USA:ssa v. 1788 joten demokraattisten vaalien järjestämisessä sillä on hiukan etumatkaa mm. Ranskaan (1848) ja Suomeen verrattuna. Vaalijärjestelmästä johtuen Hitlerin tyyppisten diktaattorien tai kommunistisen järjestelmän pääsy valtaan on ollut mahdotonta. Keskustelusta päätellen siihen osallistujat eivät näytä ymmärtävän sitä kuin pintapuolisesti.
Esko Aho on oikeassa analyysissään ehdokkaista mutta vaaliennuste taitaa mennä yhtä oikeaan kuin vuoden 2000 alla. Obama on ollut kiistatta Newsweekin kansikuvan mukainen "Ensimmäinen Gay-Presidentti" mutta muuten virkakausi on ollut pettymys lähes kaikille häntä äänestäneille.
Ehdokkaita vertaillessa heistä löytyy paljon yhtäläisyyksiä ja samalla eroja. Kumpikin on käynyt maailman parhaimpiin yliopistoihin kuuluvassa Harvardissa ja ovat reaalipoliitikkoja. Romney tosin pääsi Harvardiin omilla ansiollaan mutta Obama sai "positiivisen syrjinnän" ansiosta etumatkaa valintaprosessissa eikä näin ole suostunut paljastamaan valkoisia opiskejoita heikompia arvosanojaan.
Romney on ollut erittäin menestyksekäs liike-elämässä ja luonut itse satojen miljoonien omaisuuden kun taas Obama on elänyt aina käsi jonkun muun taskussa avustuksilla ja pieni palkkaisena julkisen viran hoitajana. Obaman kannattajien valitus verohelpotuksista tuntuu huvittavalta sillä 48 % veronmaksajista on vapautettu tulojen vähäisyyden ja vähennysten ansiosta liittovaltionverosta. Tästä 48 % lähes kaikki ovat Obaman kannattajia.
USA:ssa tutkitaan erittäin tarkasti äänestäjäkuntaa kuten nykyisin Suomessakin ja pyritään selvittämään eri kannattajaryhmien tietämys yhteiskunnasta ja politiikasta. Olen nähnyt yhden kyseisen kyselyn tulokset Suomessa ja tulos oli melko järkyttävä. Eri puolueiden kannattajista parhaiten pärjäsivät RKP:n ja Kokoomuksen äänestäjät, ylivoimaisesti surkeimmin SDP:n. Tästä johtuen Obaman ja SDP:n kamppanjat muistuttavat paljon toisiaan, niissä kateus, kauna ja tietämättömille ihmisille suunnattu kauhukuvien maalailu ja epä-älyllinen tunteilu ovat pääosissa.
Viime vaaleissa Obama sai aikaan hurmosliikkeen ja nuoret, mustat ja opiskelijat äänestäjät kävivät uurnilla ennätysmäärin mutta sama tuskin toistuu tällä kertaa. Tämän vuoksi gallupit ovat väärässä koska niissä käytetään viime vaalien äänestäjäjakaumaa. Lisäksi joka vaaleissa, joissa haastaja on vaalien alla ollut alle viiden prosentin päässä istuvasta presidentistä on haastaja voittanut.
Jos ja kun Obama häviää vaalit piti hän kuitenkin homoille antamansa vaalilupauksensa toisin kuin Clinton, joka tosin oli kahden kauden presidentti.
Minäpä kiteytän ylläolevan kommentin ajatusmaailman yhteen lauseeseen: Money talks.
Sinänsä ihan mukavaa vaihtelua, että löytyi edes yksi Romneyn kannattaja. Vaikka se väistämättä edellyttääkin tuollaista suhtautumista siihen ihmisten 99% murskaenemmistöön, jotka eivät ole syntyneet kultalusikka suussa ja jotka eivät ole yleisneroja (mitä Romney muuten ei ole kun kerran ei saanut ikkunoita auki lentokoneessa). :(
Mitt Romneyn ja aisaparinsa Paul Ryanin harhaluuloisuus ja vainoharhaisuus ovat kyllä ymmärrettävissä. Lahkolaisina ja kiihkouskovaisina heidän maailman- ja ihmiskuvansa perustuvat tuhansia vuosia vanhoihin taruihin, jotka joku on joskus jossain muistiin kirjoittanut. Ei siis ihme, että he haluavat kääntää kelloa taaksepäin.
Mitä taas talouspolitiikkaan tulee, ekonomistit ovat sitä mieltä, että kahdesta pahasta Romney on se suurempi paha, joten ei siitä sen enempää.
Barack Obaman saavutuksiin kuuluu muun muassa se, että avoimesti homoja ja lesboja ei enää eroteta armeijasta eikä syrjitä homouden perusteella.
Obaman hallinnon tärkeisiin saavutuksiin kuuluu myös liittovaltiotasoinen ns. homovihalaki (Hate Crimes Prevention Act), jota on jo sovellettu homoihin kohdistuviin viharikoksiin. Koska laki on liittovaltiotasoinen, se on voimassa myös homovastaisella raamattuvyöhykkeellä.
Liittovaltion laissa on ns. homoavioliittokielto DOMA, joka määrittelee avioliiton vain miehen ja naisen väliseksi:
Section 3. Definition of marriage
In determining the meaning of any Act of Congress, or of any ruling, regulation, or interpretation of the various administrative bureaus and agencies of the United States, the word 'marriage' means only a legal union between one man and one woman as husband and wife, and the word 'spouse' refers only to a person of the opposite sex who is a husband or a wife.
DOMA on todettu liittovaltion vetoomustuomioistuimissa perustuslain vastaiseksi, eikä liittovaltio Obaman määräyksestä enää puolusta lainkohtaa oikeuskäsittelyissä. Korkein oikeus antaa jossain vaiheessa lopullisen päätöksen. DOMA on tarkoitus korvata Respect for Marriage Actilla, jossa ei mainita avioliittoon aikovien sukupuolta.
Yksi lainkohta vaikuttaa vähäiseltä, mutta se asettaa yli tuhannessa tapauksessa homoparin huonompaan asemaan kuin heteroparin, joten kyse on merkittävästä homojen ja lesbojen oikeuksia rajoittavasta lainkohdasta.
Obaman hallinnon lähiaikojen saavutuksia on myös liittovaltiotasoinen laki, jolla parannettiin samaa sukupuolta olevien pariskuntien hoiva- ja sairaalassakäyntioikeuksia. Koskee siis myös niitä osavaltioita, jotka eivät virallisesti tunnusta samaa sukupuolta olevien liittoja.
Lyhyesti muutamista tasa-arvolaeista, sivun lopussa muutama video:
http://www.whitehouse.gov/issues/civil-rights
Obama on nimittänyt valtionhallintoon enemmän homoja ja lesboja kuin kukaan edeltäjänsä. Myös liittovaltion tuomioistuimissa toimivien homo- ja lesbotuomareiden määrä on nelinkertaistunut Obaman aikana.
Viimeisin Obaman hallinnon aikaansaama parannus koskee niitä ulkomaiden kansalaisia, jotka elävät parisuhteessa samaa sukupuolta olevan amerikkalaisen kanssa.
Sitten tietenkin se tärkeä eli Obaman sitoutuminen ajamaan tasa-arvoista avioliittolakia, jonka demokraattinen puolue hyväksyi puolueohjelmaansa.
Tämä oli pituudestaan huolimatta suppea esitys, eikä se kata kuin osan Obaman kauden edistysaskelista. Merkittävää on se, että nuoret demokraatit ovat kiinnostuneet politiikasta, mikä merkitsee käsitykseni mukaan hlbt-kansalaisten oikeuksien lisääntymistä lähitulevaisuudessa.
Lukuhaluisille löysin äsken tämän kaksisivuisen jutun:
http://www.advocate.com/commentary/2012/11/05/editor-chief-matthew-breen-how-barack-obama-changed-our-lives-and-our-politics?page=0,0
---
Mikäli Obama valitaan jatkokaudelle, hänen hallintonsa tärkeisiin tehtäviin kuuluu muiden muassa liittovaltiotasoisen syrjintäsuojalain (ENDA) voimaansaattaminen. Tällä hetkellä 29 osavaltiossa homouden perusteella saa erottaa työpaikasta tai häätää asunnosta.
Töitä siis riittää Obaman toisellekin presidenttikaudelle.
Tässä voimme seurata kuinka hyvin tilastotieteilijä Nate Silverin laskelmat pitävät paikkaansa tällä kertaa.
FiveThirtyEight - Nate Silver's Political Calculus
http://fivethirtyeight.blogs.nytimes.com/
"The accuracy of his November 2008 presidential election predictions—he correctly predicted the winner of 49 of the 50 states—won Silver further attention and commendation. The only state he missed was Indiana, which went for Barack Obama by 1%. He also correctly predicted the winner of all 35 Senate races that year."
http://en.wikipedia.org/wiki/Nate_Silver
---
Seuraavassa tilannekartta osavaltioittaen.
Sen alapuolella Obaman ja Romneyn saamat äänet koko maassa.
Sitten on tilanne ratkaisevissa ja kriittisissä osavaltioissa:
http://www.washingtonpost.com/wp-srv/special/politics/election-map-2012/president/
Romney on saamassa odotetusti Kentuckyn 8 valitsijamiestä ja Obama Vermontin 3.
Tässä vaiheessa Obama on saanut koko maan äänistä noin 57 %.
---
Nyt on meikäläisen mentävä pariksi tunniksi nukkumaan.
No niin, eiköhän liene turvallista myöntää voitto: JEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEE!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! :D
Obaman koalitio pysyi kasassa: naiset, nuoret ja vähemmistöt äänestivät demokraattien ehdokasta.
Republikaanien vanhentunut, huono ja epäreilu vaihtoehto ei enää napannut. Obaman sabotointi- ja mustamaalaamiskamppanja ei onnistunut: puolue saa luvan modernisoitua.
Kyllä meni hyvin, etten sanoisi loistavasti!
Obamalla on nyt 303 valitsijamiestä, Romneyllä 206. En uskaltanut edes kuvitella näin erinomaista tulosta.
Suurin osa äänistä on laskettu, myös väkirikkaimmassa Kaliforniassa, joka lähettää peräti 55 valitsijamiestä Obamalle.
Suurista osavaltioista myös Florida (kaikki äänet laskettu) näyttää kallistuneen Obaman puolelle samoin kuin useimmat vaa´ankieliosavaltioista.
Nyt on niin hyvä mieli, ettei sanotuksi saa.
Tästä tuloksiin. Siirrä kohdistin osavaltion kohdalle, jolloin näkyviin tulee ääniosuudet ja valitsijamiesten määrä.
Kartan tulokset päivittyvät automaattisesti:
http://graphics.latimes.com/2012-election-results-national-map/
Huomasin äsken kartalta, että Obama on saanut pääkaupunki Washington DC:n äänistä peräti 91,4 prosenttia.
Frankieboyn mainitsema tilastotieteilijä Nate Silver osui nappiin:
Hänen laskelmansa toteutuivat eli hän ennakoi kaikkien osavaltioiden (50) ja Washington DC:n tuloksen täysin oikein.
Silverin vastustajat saivat nenilleen. Silver on nimittäin myös homo, ihan avoimesti, ja homovastaiset aliarvioivat ja halveksivat Silverin taitoja.
Kymmenen merkittävintä voittoa lyhyesti. Ennen videota on kerrottu myös Nate Silveristä:
http://www.gay.net/politics/2012/11/07/top-10-lgbt-victories-last-nights-electionJuhani: "Amerikkalainen vaalijärjestelmä on monimutkainen eurooppalaisen ymmärtää. Olen kummastellut nk. vaa-ankieliosavaltioita. Mitkä ovat ne historialliset syyt, joiden vuoksi muutamien osavaltioiden valintajärjestelmä on painoarvoltaan erilainen kuin muiden? Sitä en ole itselleni selvittänyt."
Yritän antaa pelkistetyn (ja toivon mukaan lyhyehkön selvityksen).
Yhdysvaltojen presidentinvaali ei ole suora kansanäänestys, vaan käytännössä äänestystuloksesta vastaavat valituksi tulleen puolueen valitsijamiehet. Yleensä valitsijamiehiksi nimitetään puolueen aktiiveja, joilla kuitenkaan ei ole julkista virkaa; viranhaltijat eivät voi toimia valitsijamiehinä. Valitsijamiehiä kullakin osavaltiolla on yhtä monta kuin osavaltion edustajia on liittovaltion edustajainhuoneessa. (Tämä määrä määräytyy osavaltion väkiluvun mukaan. Paikkoja edustajainhuoneessa on aina yhteensä 435, ja Senaatissa 100.) Osavaltiossa kansanäänestyksen voittanut puolue saa osavaltion kaikki valitsijamiehet, paitsi Mainessa ja Nebraskassa, jossa valitsijamiehet annetaan erikseen kongressiäänestysalueen voittaneelle kandidaatille.
Vaa'ankieliosavaltiot ovat tärkeitä vaalikampanjoinnissa johtuen siitä, että historiallisesti niiden äänestystulokset ovat vaihdelleet usein Demokraattien ja Republikaanien välillä. Useimpien osavaltioiden äänestystulokset ovat ennalta arvattavissa (esim. Texas menee lähestulkoon aina Republikaaneille ja Kalifornia Demokraateille). Koska osavaltion kansanäänestyksen voittanut saa kaikki osavaltion äänet, ei ole taloudellisesti järkevää laittaa suurta määrää resursseja kampanjointiin osavaltiossa, jonka tulos on suurella todennäköisyydellä ennustettavissa. Näin ollen vaalikampanjoinnin merkitys korostuu osavaltioissa, joissa suuria puolueita luotettavasti äänestävien henkilöiden merkitys on tasaväkinen, ja jossa on paljon sitoutumattomia äänestäjiä. Näistä vaa'ankieli- tai heiluriosavaltioista tärkeimpiä vaalitulokselle ovat luonnollisesti ne, joilla on suurin väkiluku ja näin ollen suurin määrä valitsijamiehiä. Näissä vaaleissa suurimmat heiluriosavaltiot olivat Florida(29 valitsijamiestä), Ohio (18) ja Pohois-Carolina (15). Vaikka kandidaatti voi periaatteessa saada lisää valitsijamiehiä Mainesta ja Nebraskasta, joiden valitsijamiehet jaetaan vaalituloksen perusteella, niiden merkitys lopputuloksen kannalta on melko vähäinen johtuen niiden vähäisistä asukasluvuista ja valitsijamiehistä - Nebraskalla 5, ja Mainella 4.
Ja todettakoon vielä, että näiden vaalien kannalta isojen heiluriosavaltioiden merkitys oli siten suhteessa vähäinen, että vaikka Romney voitti suurimman ja kolmanneksi suurimman (yhteensä 44 110:stä heiluriosavaltioiden valitsijamiehistä), voitto meni loppujen lopuksi Obamalle 303-235.
EDIT: Tarkistin vielä äänestyskartan, näköjään menin asioiden edelle - Floridassa äänten uudelleenlasku jatkuu edelleen. Viimeisimmän tiedon mukaan voitto olisi kuitenkin menossa Obamalle neljän promilleyksikön marginaalilla. Pointti on kuitenkin sama - vaalitulos päätettiin ilman suurimman heiluriosavaltion valitsijamiehiä.
Mainiota, nyt asia selkisi minulle.
Ehkä hiukan sinisilmäisesti mieleeni nousee ajatus, että sana "demokratia" voitaisiin unohtaa heidän tapauksessaan. Tuohan on silkkaa valtapeliä. Se kenellä on eniten pelimerkkejä (rahaa), pelisilmää ja päästelee vähiten sammakoita suustaan, voittaa pelin ja saa vallan neljäksi vuodeksi.
Valtapeliä, heh. Onneksi olkoon aikuistumisesta, Jv!
Ja tähän vielä ystävällisesti silmää iskevä hymiö.
Suomen Laillisuuspuolueen puheenjohtaja, historiaa, tätä hetkeä sekä tulevaisuutta tarkasteleva Jouko Piho Loviisasta kirjoittaa USA:n vaalituloksen merkitsevän, että valkoiset kristityt ja varsinkin heteromiehet halutaan tuhota.
Taustalla on Pihon mukaan hallitseva vapaamuurarien raha- ja valtaeliitti, joka ajaa uutta maailmanjärjestystä, jossa kristittyjä aletaan vainota, sillä he eivät suostu kumartamaan uutta Johtajaa.
Jätän kommentoimatta:
http://joukopiho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123932-valkoiset-kristityt-ja-varsinkin-heteromiehet-halutaan-tuhotaMiten määritellään pakkohoidon tarpeen raja?
Voisiko vedota johonkuhun Joukon sukulaiseen arvioinnin pyytämiseksi?
(ja sama desantti Bäckmanin osalta...)
Sain juuri vahingoniloisen sanoman USA:sta. Kirjoittajan mielestä Romney on ollut täydellisesti ällikällä lyöty vaalin lopputuloksesta. Romney ei ollut uskonut kyselytutkimuksia, vaan oletti voittavansa ilman muuta. Hän oli jo laatinut valmiiksi voittopuheen, mutta ei tappion myöntämispuhetta. Bostonin sataman ylle oli suunniteltu jättimäinen ilotulitus hänen voitonjuhlansa kunniaksi. Kirjoittaja toteaa toiveekkaasti, että tämä on ehkä loppu Romneyn poliittiselle uralle. Republikaanien hän ei oleta muuttavan ilkeää ja yhteistyöhalutonta linjaansa kongressissa.
Tämä siis yhden amerikkalaisen arviona ja kommenttina.
Btw, julkilesbo Lupe Valdez valittiin kuin valittiinkin Dallasin sheriffiksi isolla äänienemmistöllä...
NYT:n tutkimus alkaa näyttää jo tutkimukselta toisin kuin aikaisemmin hehkutettu CMI:n "tutkimus". Kysymykseen oletko gay, lesbo tai biseksuaali vastasi myöntävästi 5 % äänestäjistä (transsukupuolisia ei mainittu). Obama sai 76 % ja Romney 22 % äänistä. CMI:n vastaavat luvut olivat 90 % ja 6 %.
USA:n vaalit 8.11.2016
Kongressivaalit ja presidentinvaalit
Kongressi
Neljä vuotta on kulunut edellisistä vaaleista, niin se aika rientää. Tällä kertaa yhdysvaltalaiset valitsevat liittovaltion kongressin edustajainhuoneeseen 435 jäsentä sekä kolmanneksen eli 34 edustajaa 100-jäseniseen kongressiin.
44 osavaltiossa järjestetään osavaltioparlamentin eli edustajainhuoneen vaalit, uusi kuvernööri valitaan 12 osavaltiossa ja kahdessa territoriossa. Lisäksi osavaltiotasolla valitaan lukuisia muita virkamiehiä kaupunginjohtajista piirikuntien sheriffeihin.
Kaikissa vaaleissa on useita hlbti-ehdokkaita, joiden menestymistä voi seurata esimerkiksi tältä sivulta:
http://www.advocate.com/election/2016/11/07/30-lgbt-races-watch
--------
Presidentinvaalit
Hillary Clinton vai Donald Trump
Kaikkien osavaltioiden vaalihuoneistot ovat avoinna tällä hetkellä ja äänestäjät päättävät, kummasta tulee seuraava presidentti ja varapresidentti neljäksi vuodeksi. Vaali on kaksiosainen eli nyt valitaan ensin 538 valitsijamiestä, jotka sitten tammikuussa valitsevat presidentin. Voittajan on saatava vähintään 270 valitsijamiestä koko maasta tullakseen presidentiksi.
Tämänhetkisen ennusteen mukaan Clinton saisi 302 valitsijamiestä ja Trump 235. Toivottavasti näin käy, sillä se olisi parasta kaikille.
http://projects.fivethirtyeight.com/2016-election-forecast/?ex_cid=rrpromo
Tästä selviää ehkä parhaiten ehdokkaiden äänisaalis, valitsijamiesten määrä ja ehdokkaiden kannatus eri osavaltioissa:
http://www.nbcnews.com/politics/2016-election/president
Ylen sivu
http://yle.fi/uutiset/3-9278284Niin siinä kävi
Hillary Clinton sai enemmän ääniä kuin Donald Trump, mutta Trump sai enemmän valitsijamiehiä, joten hänestä tulee presidentti seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Vaaleissa kävi myös niin, että sekä edustajainhuoneessa että senaatissa republikaaneilla on enemmistö, joten heillä on nyt tilaisuus toteuttaa kesällä hyväksymänsä puolueohjelma, joka on kaikkien aikojen homovihamielisin. Ihmis- ja kansalaisoikeuksia kunnioittavilta demokraateilta vaaditaan paljon työtä sateenkaarikansalaisten saavuttamien kansalaisoikeuksien puolustamisessa ja säilyttämisessä. Rasismi ja homoviha lisääntyvät, kuten on käynyt Britanniassa.
Seuraavat presidentinvaalit järjestetään vuonna 2020, jolloin valitaan myös 435 edustajainhuoneen jäsentä ja 33 senaattoria. Kirjoitan tähän alle valmiiksi otsikon, niin joku voi siitä sitten jatkaa, jos minua ei silloin enää ole:
USA:n vaalit 3.11.2020
