Asunnonvälittäjien/vuokraisäntien ennakkoluulot?

Olemme reilut pari vuotta yhdessä ollut miespari (24v ja 30v). Ollaan tässä etsitty asuntoa jo pitemmän aikaa pääkaupunkiseudulta ja käyty katsomassa useampikin asunnon näyttö.

Lähtökohtaisesti (ennen, kuin olemme menneet katsomaan asuntoa) emme ole maininneet sitä, että olemme kummatkin samaa sukupuolta, ellei asiaa ole etukäteen kysytty. Ihan vain sen takia, että mahdolliset negatiiviset ennakkokäsitykset homoseksuaaleja kohtaan eivät iskisi, ennen kuin tapaavat meidät livenä (eli siis, että pääsemme ylipäätään asuntoa katsomaan, vaikka esittelijä ei olisi koskaan aiemmin tavannut ilmieläviä homoseksuaaleja ja hänen mielikuvansa heistä olisivat negatiivisia jo valmiiksi).

Sitten, kun olemme menneet asuntoa katsomaan, on tullut useinkin olo, että asunnonvälittäjä tai vuokranantaja on silminnähden hämmästynyt nähdessään, että olemmekin homopari.

Yhtä asuntoa kävimme katsomassa hyvin ns. perhevoittoisella (rivi- ja omakotitaloja) asuinalueella. Asunto oli itsessään erittäin puoleensavetävä. Tykkäisimme asua hieman kauempana keskustasta, lähellä luontoa, mutta kuitenkin lyhyen matkan päässä keskustan palveluista. Tuokin tuossa asunnossa toteutui.

Vaikka olemme kummatkin vakituisessa ja kokopäiväisessä työsuhteessa ja ansaitsemme verraten hyvin, emme tuota asuntoa saaneet. Väittäisimme olevamme erittäin edustava ja fiksu pariskunta, kumpikaan ei polta eikä meillä ole lemmikkejäkään.

Uskonkin siis, että kyseinen vuokranantaja näki edustamamme seksuaalisuuden vääräksi tuonne perinteiselle ja perhevoittoiselle asuinalueelle.

Minua kiinnostaisi kuulla saman elämänvaiheen kokeneilta kommentteja asiaan? Eli onko muilla miespareilla vastaavia kokemuksia asunnonvälittäjien tai vuokraisäntien suhtautumisesta ja seksuaalisuuteen tuijottamisesta?

Minusta tämä on vakava asia, että ihmisiä arvotetaan jopa asunnonhaussa seksuaalisuuden mukaan. Kyseessä on kuitenkin kahden toisiaan rakastavan ihmisen yhteinen asunnonhakuprosessi ja yksi tärkeimmistä ratkaisuista heidän elämän varrella.

Juuri äskettäin uutisoitiin, että vuokra-asuntomarkkinoilla on selvää tarjonnan niukkuutta. Kehotettiin lähtemään liikkeelle ajoissa, sillä opiskelijat tulevat viimeistään loppukesästä kilpailemaan vuokra-asunnoista.

Minulla ei ole tuntumaa siitä, syrjitäänkö miespareja vuokra-asuntomarkkinoilla. En kylläkään ihmettelisi, silloin kun valinnan varaa on vuokralaisten suhteen. Ennakkoluuloinen/varovainen vuokranantaja saattaisi katsoa vinoon miesparin ilmaantuessa huoneiston näyttöön. Viimekädessähän on kyse siitä, arvioiko vuokranantaja huoneiston katsojat maksukykyisiksi. Ikäviä esimerkkejä maksamatta jätetyistä vuokrista on kyllä aivan riittävästi.

Oletteko miettineet ratkaisuksi omistusasunnon hankintaa? Asuntolainojen korot ovat mielestäni käsittämättömän alhaalla ja pitkään. Toki seteleitä pitää olla tuhti nippu, jos aikoo ostaa luukun vaikkapa Helsingin Bulevardilta merinäköalalla. ;-)

Varsinaiseen ongelmaanne minulla saattaa olla juuri nyt vinkki. Kerron sen sähköpostitse. Osoitteen löydätte ranneliike.netin käyntikortistani.

Aikanaan kun asuimme vuokralla, kiersin tuon ongelman ottamalla vuokra-asunnon pelkästään omiin nimiini, enkä maininnut mukana muuttavasta miesystävästä halaistua sanaa vuokrasopimusta tehdessä. Lakihan ei velvoita kertomaan vuokraisännälle asuntoon muuttavasta puolisosta. (Eihän siitäkään tehdä selvitystä vuokraisännälle, jos sinkku alkaakin myöhemmin seurustella ja kumppani ehkä muuttaa samaan asuntoon, kuten ei esimerkiksi erotilanteistakaan). Itse asiassa mieheni ei kyllä muuttanutkaan samaan aikaan kuin minä, vaan vasta pari viikkoa myöhemmin.

Asukkaiden määrällä on merkitystä ainoastaan vesimaksun kannalta. Ilmoitinkin myöhemmin, että nyt menee kaksi vesimaksua, koska olen alkanut seurustella (sen kummemmin kumppanin sukupuolta selittelemättä).

"Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta" 17 § mahdollistaa puolison ottamisen asuntoon ja jopa asunnon osan vuokraamisen edelleen alivuokralaiselle ilman, että asunnon omistajalle tarvitsee kertoa asiasta mitään. Tämä pykälä ei ole kierrettävissä edes laittamalla vuokrasopimukseen asunnon edelleenluovuttamiskielto, koska mikään vuokrasopimus ei voi astua lain yli. Eri asia toki on, että välit vuokranantajaan saattavat kärsiä, jos tämä saa tietää mukana muuttaneesta puolisosta, ja tuntee itsensä sitten jotenkin huijatuksi.

Monet asunnonomistajat eivät pidä ajatuksesta, että heidän asuntoonsa voi tulla asukkaita, joista he eivät tiedä. Mutta se nyt vaan on niin, että asunnon vuokratessaan omistaja vuokraa pois asunnon hallintaoikeutensa, ja silloin siitä hallintaoikeudesta pitää oikeasti malttaa myös luopua.

Nooo...vuokra-asuntoja tarjottiin vielä jokunen vuosi pääkaupunkiseudulla mielellään "nuorelle savuttomalle naishenkilölle", liekö tuo muuttunut ilmoitusten siirryttyä nettiin? Ainakaan en ole kiinnittänyt tuohon huomiota. Homoja on joskus mainostettu hyviksi vuokralaisiksi; osaavat tehdä pieniä pintaremontteja ja nostavat näin asunnon arvoa.

Muutama vuosi sitten, muuttaessani vesivahingon alta törmäsin Helsingin kaupungin vuokra-asuntoja hakiessani seikkaan, jossa asuntoja myönnetään vain 0,05 % yksisinasuville mieshenkilöille - vaikka kuinka pääsisi "jonon ohi" kiirellisenä. Kaupungin luukun saa, jos on vauva mahassa tai naishenkilö.

Oliks pakko mainita, et kyseessä oli nimen omaan homopari? Te oisitte ihan hyvin voinu sanoo, et te ootte pelkästään vaan ettimässä kimppakämppää (esim. kolmioo) kahdelle miehelle, jollon asunnonvälittäjä ois luullu teitä kämppiksiks. Homouden maininta tossa tilanteessa on turhaa eikä ainakaan edistä asunnon saantii.

Ymmärrän täysin, omastakin kokemuksesta, asunnon etsijän ahdingon.
Toisaalta asiassa on se periaatteellinen puoli, että haluaako elää salaillen ja itsestään sekä puolisostaan valkoisia valheita kertoillen. Totta kai asunnon voi ottaa myös niin, että päävuokralaisena on vain toinen, ja toinen muuttaa asuntoon "siivellä". Mutta kumpi tasaveroisista puoliskoista suostuu olemaa se siivelläolija?

Loppujen lopuksi avoimuus kannattaa, löytyy vielä sellainenkin vuokraisäntä, jolle on herttaisen yhdentekevää mitä hänen maksukykyiset ja kunnolliset vuokralaisensa makuuhuoneessa (tai missä muussa huoneessa tahansa, sen puoleen) puuhailevat. Itse elän elämääni mieluummin ikkunat auki ympäristöön kuin (päiväsaikaan) verhojen takana lymyillen.

Rikun kaksinaismoralismi on suoraan sanottuna perseestä. Kuinkahan moni heteropari suostuisi leikkimään "kämppiksiä" saadakseen itselleen yhteisen kodin? Kuinkahan monen mielestä se olisi täysin ymmärrettävää ja paheksuisi tuota pariskuntaa, mikäli he tästä huolimatta esiintyisivät avoimesti pariskuntana? Jännää miten hanakasti eräät nimimerkit täällä haluaa palauttaa männävuosien piilottelu- ja häpeäkulttuurin. Itse ainakin sanon: ei kiitos.

Hyvä "Riquman":

Kysymyksesi nro 1: "Oliks pakko mainita, et kyseessä oli nimen omaan homopari?"

Olemme vakavissamme seurusteleva (n. 2,5v suhdetta takana) miespari. Millä ihmeen perusteella päättelet aloitusviestistäni, että olisimme millään tavalla missään vaiheessa tätä asunnonhakuprosessia korostaneet/maininneet olevamme homopari?

Pyytäisin välttämään tekemään omia päätelmiä asioista, ennen kuin olet nähnyt tilanteen tai ylipäätään ymmärtänyt/tulkinnut lukemaasi oikealla tavalla.

Jos osaat lukea/tulkita tekstiä oikein, kirjoitan siinä nimenomaan, että EMME ole maininneet sitä seikkaa, että meitä on muuttamassa kaksi mieshenkilöä, ennen kuin asiaa on kysytty tai olemme menneet yhdessä paikanpäälle asunnon näyttöön. Siinäkään vaiheessa EMME ole sanallakaan maininneet seksuaalisuudestamme. Ainoastaan siitä, että meitä nyt vaan sattuu olemaan kaksi miestä.

Miten voit väittää tämän seikan luettuasi, että olisimme maininneet olevamme homopari?


Sitten kohtaan 2: "Te oisitte ihan hyvin voinu sanoo, et te ootte pelkästään vaan ettimässä kimppakämppää (esim. kolmioo) kahdelle miehelle, jollon asunnonvälittäjä ois luullu teitä kämppiksiks. Homouden maininta tossa tilanteessa on turhaa eikä ainakaan edistä asunnon saantii."

Ja jälleen. EMME ole missään vaiheessa edelleenkään maininneet olevamme homopari. Kysynkin sinulta, missä vaiheessa aloitusviestissäni olisin niin maininnut? Sangen erikoista, ettet perehdy lukemaasi tarkemmin, ennen kuin julkaiset tulkintasi.

Tilanne nyt sattuu vaan olemaan tämä, että meitä on 2 miestä etsimässä asuntoa. Kriteerimme asuntoa kohtaan ovat seuraavat: 50-80m2, uusi, hyvät pinnat, laadukas, sauna, monipuolinen keittiön varustetaso, parkettilattia, lähellä ulkoilumaastoja, ei vastakkaista taloa peittämässä ikkunanäkymää jne.

Väittäisin seuraavaa, että kriteereitämme (joissa laatu näyttelee pääosaa) vastaavat kämpät vuokrataan yleensä pariskunnille tai perheille, joissa on lapsi(a).

Jos taas esiintyisimme kahtena nuorena miehenä, jotka ovat kämppiksiä: Veikkaisinpa että voisimme saada uusia, mutta ehkäpä vielä enemmän ennakkoluuloja. Esim. "pitääkö ne jatkuvasti vaainanhuuruisia bileitä kämpässä, viettäävät varmaan railakasta sinkkuelämää, tuskin osaavat siivota asuntoa koskaan" jne.

Korostaisin sitä, että emme ole opiskelijaelämää viettäviä/ kotibilettäjiä/ asunnon kunnosta viis veisaavia. Vaan kaksi nuorta miestä, joiden jäljiltä asunto säilyy erinomaisessa kunnossa, vähintäänkin yhtä hyvässä kunnossa, mitä se sisäänmuuttohetkelläkin on.

Loppuyhteenvetona - ja vielä korostaakseni sitä, että viestini menee ainakin sinulle "Riquman" perille:

Lähtökohtahan tässä on se, että kun kaksi miestä menee katsomaan laatuasuntoa taloon, jossa asuu lähinnä nuoria heteropariskuntia (joillain myös lapsia), syntyy erittäin helposti mielikuva, että olemme homopari. Vaikkemme asiaa kertoisikaan.

Syystä että kaksi sinkkuelämää viettävää heteromiestä nyt vain sattuuvat yleensä hakemaan yhteistä kämppää vähän erinlaisista (esim. ydinkeskustan kerrostalot, joissa laatu ei ole ykköskriteeri tai opiskelija-asunnot) asuinympäristöistä, kuin parisuhde/perheidyllisistä taloyhtiöistä .

Oletko nyt M___30 varma, ettei syy ollut yksinkertaisesti se, että joku aikaisemmista katsojista, jolle oli annettu miettimisaikaa oli asunnon ottanut? Itse ainakin tiedän ihmisiä, joille on noin käynyt. Kokemuksesta nimittäin tiedän miten helposti ajattelee, että "syy" on oma homous/lesbous, vaikka se oikeasti olisi joku ihan muu juttu. Usein asioille, joita pitää syrjintänä, löytyy ihan looginen syy. Välistä kyllä tuntuu, että jotkut (paino sanalla jotkut) homot ja lesbot suhtautuvat vähän ylireagoiden joihinkin juttuihin ja ajattelevat heti, että nyt tuo syrjii minua. En nyt tarkoita tällä erityisesti aloittajaa vaan ihan yleisenä huomiona.

Omalla kohdallani viimeksi meidän muuttaessa välittäjä ainakin oli kiinnostunut vain ja ainoastaan kuinka nopeaa saadaan rahat toimitettua :) Tosin vuokranantaja voi tietysti enemmän valikoida kuin välittäjä, jonka ainut tarkoitus on myydä talo nopeasti ja mahdollisimman kalliilla.

Asuntoja ostaessani en minäkään ole kokenut minkäänlaista syrjintää. Vuokra-asuntoa en ole etsinyt parisuhteessa ollessani. Luulisi työssäkäyvän homoparin olevan tavoitellumpia vuokralaisia kuin lapsiperhe. Termiit… siis lapsukaiset tuhoavat kaiken alle kahden metrin korkeudessa olevan ja taloudessa todennäköisemmin vain yksi työssäkäyvä vanhempi.

"Luulisi työssäkäyvän homoparin olevan tavoitellumpia vuokralaisia kuin lapsiperhe. Termiit… siis lapsukaiset tuhoavat kaiken alle kahden metrin korkeudessa olevan ja taloudessa todennäköisemmin vain yksi työssäkäyvä vanhempi."

Pientä on tuo siihen verrattuna, että homoseksuaalit sotkisivat koko asunnon ulosteeseensa seksuaalista kanssakäymistä harrastaessaan. Lisäksi he houkuttelisivat naapuruston lapsia luokseen tehdäkseen heistä tulevia homoseksualismisuuden edustajia, ja vaikka eivät houkuttelisikaan, niin antaisivat he ainakin vääriä signaaleja lähiasuntojen lapsille. Näin kaikki lähellä asuvat joutuisivat kärsimään ja vuokranantaja saisi paljon valituksia.

"Is": Sano mulle kiitos, että tuo viestisi oli trolli?

Jos/kun ei ollut, niin todella Häpeällistä, että sinunlaisia kommentoijia vielä tästä maasta löytyy.

Kaikki tuollaiset kommentit saavat minut valitettavasti uskomaan, että täällä todellakin vielä on sinunlaisia vääristyneellä tietoisuuden tasolla varustettuja ja tämän vuoksi itselleen vierasta ihmisryhmää kohtaan loukkaavasti ajattelevia ihmisvihaajia. Myös vuokranantajien joukossa.

Luulin jo teidän kuolleen sukupuuttoon...

Ei trolli, vaan juurikin esimerkki siitä, miten esimerkiksi joku vuokranantaja voi ajatella. Valitettavasti tuollaiset ajatukset eivät laisinkaan ole kuolleet sukupuuttoon.

Varmaan löytyy homofoobikkoja myös vuokranantajien ja välittäjien joukosta. Suurimmalle osalle lienee kuitenkin tärkeää, että vuokralaisella ei ole maksuhäiriöitä, säännölliset tulot ja että hakija on noin pintapuolisesti kunnollinen. Valitettavasti kuulee toisinaan näitä ennakkoluuloja tietyjä väestöryhmiä tai alakulttuurien edustaia kohtaan, vaikka heillä olisi perusasiat kunnossa.

Tietysti vuokranantajalla on oikeus valitya asukas toiveidensa mukaan, raja siihen mikä syrjintää, on vaikea vetää. Kun hakijoita on tuhottamasti, on vara mistä valita. Nykyisen vuokra-asunnon sain, koska olin yksinkertaisesti ensimmäinen, joka otti yhteyttä sadoista hakioista. Helsingin kaupungin harjottama sukupuolipolitiikka on epäoikeudenmukainen, vaikka sama on vallalla myös vapailla markkinoilla.

Oma vuokranantajani totesi vuosia sitten sopimusta tehdessämme, että hänellä ei ole minkäänlaista kiinnostusta kytätä asumistani ja olemistani. Ainoa, mikä häntä kiinnostaa, on että rahat tulevat kuukausittain tilille määräpäivänä. Tavatessamme ensimmäisen kerran asuntoesittelyssä olin nimimerkkini mukaisesti irokeesi.

Käytännön asioista kuten taloyhtiön remontit ym. olemme keskustelleet puhelimitse. Puhelimitse hoidin myös ilmoituksen puolisoni muuttamisesta asuntoon (vesimaksun korottamiseksi). Kaikkien näiden asumisvuosien aikana olemme tavanneet uudestaan kasvotusten vain kerran, kun arvioimme yhdessä hellan ja jääkaapin uusimistarvetta. Vuokaranantajani (nainen) tykästyi tuolloin silminnähden puolisooni.

M_30, joko löysitte yhteisen asunnon? Jos löytyi, niin kuinka homma hoitui?