Vihreät ja vasemmisto - tasa-arvon takaajat?

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien tasa-arvoa ja monia muitakin ihmisoikeusasioita on perinteisesti ajettu näkyvämmin poliittisen kentän vasemmalla kuin oikealla laidalla. Myös vihreyteen sopii sama kuvaus. Vastavuoroisesti homoaktivismilla on vahva punavihreä leimansa, osittain varmaan ihan aiheellisesti. Kuitenkin toisinaan varjoon jää muu ja muualta lähtöisin oleva tasa-arvokehitys ja sitä kohtaan esiintyy jopa vähättelyä.

Vasemmistolaisuuden syntyhistoriahan on yksilön oikeuksia puolustavassa joukkoliikkeissä ja muutoshakuisessa aktivismikulttuurissa. Myös vihreyden syntyyn liittyy joukkoliike ja aktivismi. Tämä varmasti selittää sitä, miksi näissä ryhmissä yhdenvertaisuusajatusta on edistetty niin näkyvästi ja yksittäisille asiaa ajaville henkilöille on annettu kylliksi tilaa toimia. Toisaalta vasemmistossakin on ollut merkittävää homo-ongelmaisuutta, etenkin menneinä päivinä tietyissä suuntauksissa.

Silti muuallakin kuin vasemmistossa on ollut vaikuttajia, jotka ovat ymmärtäneet vapauden, yhdenvertaisuuden ja yksilön hyvinvoinnin merkityksen - jos ei muuten, niin ainakin tuottavuudeksi muutettavana voimavarana. Toki esimerkiksi oikealla laidalla on ollut merkittävästi vasemmistoa enemmän vastustusta esimerkiksi seksuaaliselle tasavertaisuudelle, paljolti uskonnollisten kytkösten vuoksi.

Jos kuitenkin ajatellaan vaikkapa nykyistä Kokoomusta, niin puolueen nuoremmissa vaikuttajissa esiintyy sateenkaarikysymyksissä varsin edistyksellisiä käsityksiä ja myös valmiutta toimintaan. Varmasti esimerkiksi yhteiskunnan yleisellä maallistumisella on vaikutusta.
  • 2 / 21
  • Resander
  • 22.2.2012 15:21
SMO on ottanut esiin hyvin tärkeän asian. Minua on aina kummastuttanut se, minun nähdäkseni hyvinkin laajalle levinnyt käsitys, että ollakseen "kunnon" homo, tulee olla vasemmistolainen. Olen täysin tietoinen siitä, että ns. änkyräoikeistolaiset, joihin voi helposti laskea kristilliset ja suuren osan kokoomuslaisiakin, vastustavat kaikkea mikä liittyy seksuaalisuuteen, mutta hiukan laajemmin asioita katsellen voi helposti huomata, että klassinen liberalismi tarjoaa vallan hienon vaihtoehdon tässäkin asiassa: useimmissa kulttuureissa liberalismilla tarkoitetaan talouspoliittisesti kohtuullisen konservatiivista ajattelua, johon kuitenkin yhdistyy aivan erityisen suuri yksilöllisyyttä ja yleistä ihmisyyttä korostava - liberaali - yhteiskuntamalli. Suomessa tällainen puolue oli, Liberaalinen kansanpuolue, mutta se kuoli jo aikaa sitten. Nuorsuomalaisuutta yritettiin nostaa pystyyn, mutta se ei menestynyt yhtä eduskuntakautta pidempään. RKP edustaa Suomessa tällaista ajatusmaailmaa ehkä parhaiten tällä hetkellä.

Miksi liberalismi ei pure Suomessa?
Koska pohjoismainen hyvinvointivaltio on - ainakin vielä toistaiseksi - kova juttu.
  • 4 / 21
  • SaintJudy
  • 22.2.2012 19:04
Todellinen yhteiskunnallinen muutos tulee kun enemmistö hyväksyy jonkin asian luonnollisena, ei siitä vähemmistöstä, joka on ajanut tuota asiaa. Esimerkkinä vihreitä arvoja löytyy nykyään joka puolueesta, yhdenvertaisuusajatusta joka toisessa - ainakin kosmeettisena silauksena.
Marginaali on tärkeä yhteiskuntaa muokkaava muutosvoima, parhaassa tapauksessa se voi johtaa tasa-arvoisempaan ja oikeudenmukaisempaan yhteiskuntaan.
Puolueena liberaalien katoamiseen Suomesta on varmastikin monia syitä. Tuo mainittu Liberaalinen Kansanpuolue taisi kuihtua siihen, että yritti asemoitua uudelleen keskiluokan edunajajaksi (ks. http://vapaamieli.blogspot.com/). Liberaali aate eroaa muista siinä, ettei se aja etuja kenellekään, vaan vapautta. Joten aika lailla ristiriidassa nuo tavoitteet olivat. Pitkäaikainen vaatimaton ja lopulta olematon menestys vaaleissa johti puolueen ajautumisen julkisuudessa niin pieneen marginaaliin, että useimmat unohtivat tällaisen vaihtoehdon olemassaolon.

Viime vuonna herätettiin vanha Kansallinen Edistyspuolue toimintaan ja nyt keräävät kannattajakortteja päästäkseen osallistumaan vaaleihin puolueena. Hankkeen taustalla on joukko Liberaalisessa Kansanpuolueessa mukana olleita sekä koko joukko tuoreita yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen heränneitä nuoria ja vähän vanhempiakin. Sivulta http://edistyspuolue.fi/edistyspuolue-kannat/ löytyvät Edistyspuolueen kannat, joista ensimmäisenä on kanta adoptioon.
Olen sen verran inhorealistinen, että minusta koko oikeisto-vasemmistoasetelma pyörii yksinomaan rahan ja sen jakamistapojen ympärillä. Sellaiset pehmeämmät asiat kuten tasa-arvo tai ihmisoikeudet ylipäätään tuntuvat olevan politiikassa - ei toissijaisia vaan paljon vielä sitäkin alemmalla sijalla. Tasa-arvoasioissa on minusta vaikea nähdä todellista eroa oikeiston ja vasemmiston välillä, koska tasa-arvo ylipäätään ei kuulu pääpuolueiden agendaan. It's all about money.
Resander kirjoitti: "Miksi liberalismi ei pure Suomessa?"

Hyvinvointivaltio on varmaan suurin syy siihen. Liberalismi tuo mukanaan epävarmuuden, joka on monista ihmisistä epämiellyttävää.
Onhan se tietysti mukavampaa, kun on olemassa isoveli, joka huolehtii kaikesta.
Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto olivat eräänlaisia hyvinvointivaltion äärilaidan edustajia, mutta kaiketi noissakin valtioissa osa väestöstä nautti olostaan isoveljen turvallisessa (ja joskus kuolettavassa) syleilyssä.

Liberaaleissa on eroja kuin viineissä, mutta tuossa on USA:n libertaristisen puolueen ohjelma:
http://www.lp.org/platform
smo kirjoitti: "Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien tasa-arvoa ja monia muitakin ihmisoikeusasioita on perinteisesti ajettu näkyvämmin poliittisen kentän vasemmalla kuin oikealla laidalla. Myös vihreyteen sopii sama kuvaus. Vastavuoroisesti homoaktivismilla on vahva punavihreä leimansa, osittain varmaan ihan aiheellisesti. Kuitenkin toisinaan varjoon jää muu ja muualta lähtöisin oleva tasa-arvokehitys ja sitä kohtaan esiintyy jopa vähättelyä.

Tässä muuten piilee paradoksi, jota en koskaan ole tajunnut.

Vassarithan ovat 1990-luvun alkuun asti ammentaneet ideologiansa (ja osa jopa ihaillut sokeasti) Itä-Euroopan epädemokraattisia diktatuurivaltioita. Näissä maissahan poljettiin ihmisoikeuksia räikeästi. Ja siinä sivussa homot saivat oikein isän kädestä. Homot olivat syrjitty vähemmistö.

Nämä samat diktatuurien ihailijat ovat jaksaneet olla kiinnostuneita homojen oikeuksista länsimaissa. Nyt he ovat vihreitä tai jotkut vielä ihan reilusti vasemmistolaisia. Olen aina epäillyt heidän motiivejaan. Heitä on kiinnostanut kaikki, mikä horjuttaa vallitsevia valtarakenteita. Ja homoutta on ehkä ajateltu tällaisena tekijänä.

Mutta jos tuo poliittisen kentän vasen laita olisi saanut vallan kuten Neuvostoliitto halusi, olisivat suomalaisetkin homot saaneet tutustua keskitysleireihin ja mielisairaaloihin.

Tästä syystä en osaa ottaa vakavasti vassareiden homomyönteisyyttä. Itse asiassa monet patamustat porvarit ovat paljon suvaitsevaisempia.
  • 9 / 21
  • SaintJudy
  • 6.3.2012 17:55
Eiköhän tämä nykyinen urbaani hipsteri viher-vasemmisto ammenna pikemminkin punkista ja 1960-70 lukujen hippiaatteista soveltaen niitä tähän päivään, kuin kommunistisesta diktatuurista? Kylmä sota kärjistyksineen on ohi - oletettavasti? Tasa-arvokysymykset ja ilmastomuutos on lienee apokalyptista, ydinaseilla ladattua itä-länsi vainoharhaa läheisempi aihe.

Susan Sontag esitti muuten tiukkaa kritikkiä 1982 NY intellektuellien ihailemasta kommunismista, joka hänen mielestä oli epäonnistunut. Ihailtu utopia ei vastannut todellisuutta. Kommunismin Sontag näki menestyksekkäänä fasismina - 'Facism With a Human Face'.

http://www.nytimes.com/books/00/03/12/specials/sontag-communism.html
Vain poliitikko pystyy tähän. Ja tietysti yritysjohtaja.
On kiva hetken huumassa lupailla kaikenlaista mistä saa myönteistä julkisuutta ja pääsee otsikoihin. Sitten kun lupaus yllättäen edellyttäisi jopa henkilökohtaisia uhrauksia, ajatellaan, että ei sitä kukaan enää muista, ja mennään eteenpäin niinkuin mitään ei olisi tapahtunut.
Suomessa ei ole monia vaihtoehtoja, jos haluaa olla varma, että oma ehdokas ja puolue ajaa seksuaalista tasavertaisuutta. Tosiasia on, että eduskuntapuolueista ainoastaan Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat yksimielisesti tasa-arvoisen avioliiton kannalla. Kokoomus, SDP ja RKP eivät ole yhtä tarmokkaasti asiaa ajamassa. Nykyvasemmiston homomyönteisyys selittynee sillä, että vasemmisto pyrkii täyteen tasa-arvoon, kun taas oikeisto hyväksyy tietyn epätasa-arvon osana luonnollista järjestystä ja jopa jonakin "pyhänä". Näin ollen oikeistolaisten on helpompi hyväksyä vaikka avioliitto naisen ja miehen väliseksi "elämä on epäreilua" -tyylisillä perusteluilla.

Erilaisista aatesuuntauksista homomyönteisimpiä ovat liberalismin eri suuntaukset ja nykyisin myös sosialismi. Valtaosa suomalaisista puolueista on aatepohjaltaan sosiaaliliberaaleja. Homojen kannalta olennaisinta on, että aatesuunta kannattaa tasa-arvoa lain edessä ja korostaa yksilöllisyyttä. Tästä syystä totalitaristiset massa-aatteet kuten fasismi ja kommunismikin (ainakin ennen) ovat suhtautuneet homoseksuaaleihin ja heidän oikeuksiinsa verrattain brutaalisti. Ne halveksivat yksilöllisyyttä. Niille ihmiset ovat pelkkää aivopestävää ja tasapäistettävää massaa. Poikkeavuutta ei suvaita.

Minäkin kaipaisin Suomeen kunnon liberaalipuoluetta. Olisi yksi vaihtoehto lisää. Nykyään kyseistä aatesuuntaa edustaa lähinnä RKP, mutta silläkin on konservatiivisiipensä siellä Pohjanmaalla, puhumattakaan Kokoomuksesta. Kehityssuunta on kuitenkin molemmilla liberaalimmilla oikeistopuolueilla ollut oikea, jos tätä viime kesän takinkääntöä ei oteta huomioon. Keskusta sen sijaan on tässä suhteessa lähinnä mauton vitsi: puolue istuu Liberaalidemokraattien ryhmässä Euroopan parlamentissa ja vastustaa käytännössä tasa-arvoista avioliittolakia.
Dragon-85,

Edistyspuolueen periaateohjelma kuulostaa seksuaalivähemmistöjen oikeuksien suhteen ihan asialliselta. Yllätyin kuitenkin kriittisestä suhtautumisesta EU:hun, euroon ja Kreikan tukipaketteihin. Yleensä liberaalipuolueet ovat Euroopassa suhtautuneet niihin myönteisemmin. Voi olla, että ylitulkitsin vähän, koska en ole mikään talousnero. Edistyspuolue edustanee lähinnä klassista liberalismia, eli ns. "vapautta, muttei vastuuta" -liberalismia, jos vähän ilkeästi sanotaan. Lähes kaikki liberaalipuolueet muuttuivat viime vuosisadalla sosiaaliliberaaleiksi, koska klassisen liberalismin ei katsottu huomioivan sosiaalista epäoikeukenmukaisuutta ja ottavan vastuuta heikoimmista. Voi olla, että klassinen liberalismi alkaa jälleen purra, jos hyvinvointivaltion kritiikki kasvaa.

Tiedän olevani sosiaaliliberaali. Edistyspuolue ajaa tasa-arvoa lain edessä, joskin minulle jäi epäselväksi puolueen kanta vähemmistöjen erityiskohteluun. Kerrankin on myös oikeistopuolue, joka aivan selkeästi vastustaa miesten yleistä asevelvollisuutta ja siitä ropisee lisäpisteitä. Minua kuitenkin vierastuttaa tuo eurokriittisyys ja jos puolue ei ole valmis auttamaan vähäosaisia samalle viivalle valtaväestön kanssa, tulee sen äänestäminen minulle vaikeaksi. :(
Kyllä kiukuttaa tuo Sinnemäki. Mutta ei sinänsä yllättävää, vaan pikemminkin tyypillistä vihreän poliitikon touhua. Jos asian ottaisi puheeksi Annin kanssa kasvotusten saisi ylimielisen ja ivallisen asenteen kostoksi. Vihreät ei tunnetusti kestä minkäänlaista palautetta tai kritiikkiä.
Tuohon kriittisyyteen suhtautumisessa EU:hun, euroon ja Kreikan tukipaketteihin on syynsä. Se mitä EU:n rannikkovaltioissa Kreikasta Portugaliin on tapahtunut on ihan loogista eli johdettavissa lähtökohdistaan. Kun yhteisvaluutan myötä ei käytännössä voida parantaa jonkun maan kilpailukykyä devalvaatiolla, tulisi tuon buustin tarpeessa olevan maan parantaa yritystensä kilpailukykyä muilla toimin. Tuo vaan ei ole yhtä helppoa kuin devalvoiminen. Niin kauan kuin tukirahaa virtasi muilta EU-mailta, niin hyvin pyyhki eikä välitöntä tarvetta leikkauksiin ollut, eikä niitä myöskään tehty. Alhaisten korkojen myötä otettiin paljon yksityistä velkaa. Nyt kun pitäisi laskuja maksaa, ei olekaan millä maksaa. Viime eduskuntavaaliemme aikaan "kiellettiin" puhumasta Kreikan velkasaneerauksesta, mutta mitäs parhaillaan tapahtuukaan (velkoja järjestellään uudelleen kovaa tahtia).

Ei Kreikan pelastaminen ole se ykkössyy, minkä takia tukipaketteja on kasailtu, vaan velkojatahot ovat tehneet kaikkensa pelotellakseen päättäjät tukien taakse, jotta saisivat turvattua omien sijoitustensa takaisinsaannin ja jaettua siinä samassa bonukset johtajilleen (tämä viimeinen on veikkaukseni; en ole tarkistanut, että juuri Kreikan velkojapankit olisivat maksaneet johtajilleen bonuksia viimeaikoina). Eikä nämä päätetytkään tukipaketit ole päätymässä kreikkalaisten hyväksi, vaan tosiaan pankeille. Kreikkalaiset joutuvat nyt kovalle säästökuurille vaikka tukia saavatkin.

Edistyspuolueen suhtautuminen itse EU:hun onkin jo hieman hankalampi kuvattava. Hyvää EU:ssa on, että sinne voidaan (tai voitaisiin) delegoida sellaiset asiat, joista päättämiseen yksittäiset jäsenmaat ovat turhan pieniä. Ongelma on siinä, että organisaatioilla on yleensä taipumus paisua ja keksiä itselleen uutta tekemistä; jolloin houkutus on alkaa puuttua sellaisiinkin asioihin, joihin ei välttämättä olisi järkevää puuttua (siinä mielessä, että saavutettavat edut olisivat haittoja suurempia). Nähdäkseni vihoviimeistä olisi, että EU saisi verotusoikeuden. Silloin ei organisaation paisumiselle olisi "mitään" rajaa.
Joo, en minäkään nyt täysin epäkriittisesti niihin tukipaketteihin suhtaudu. Kreikan tukeminen on käsittääkseni vain pienempi paha kuin hallitsematon velkasaneeraus. Sehän maksaisi tuhat miljardia. Sellainen rakentava eurokriittisyys on mielestäni ihan asiallista. Suomen eristämistä en kannata. Perussuomalaisetkin sanovat ei kaikelle integraatiolle, mutteivät kuitenkaan halua erota unionista. Mitä järkeä siinä on, häh? Kreikkahan pääsi tyrimään nimenomaan siksi, koska sääntöjen noudattaminen oli jätetty käytännössä vapaaehtoiseksi.

Joka tapauksessa yleinen trendi täällä Suomessa ainakin on, että euromyönteiset puolueet ovat pääsääntöisesti homomyönteisempiä ja kuin eurokriittiset, jos vasemmistoliittoa ei lasketa.
Varmaat tarkoitit kysyä joltakulta Perussuomalaisten kannattajalta, mutta omasta puolestani kirjoitan, että eipä paljon mitään järkeä. :) Jos EU:ssa kerran halutaan olla, niin toki sitä tulisi kehittää parhaaseen mahdolliseen suuntaan. Ei Suomen EU:sta eroaminenkaan tosin mikään katastorofi olisi, jos ETA:aan (Euroopan talousalue) saisimme jäädä. Se, että joutuisimme ETA:kin ulkopuolelle toisi Suomen jo haasteellisempaan tilanteeseen, mutta avaisi toisaaltaan kosoltin uusia mahdollisuuksia kansainvälisessä kilpailussa selviämiseen.
Joo en minä sillä, että olisit Harza perussuomalainen. Ihan vaan retorisesti heitin.
En mä tuollaista olettanutkaan, kunhan vain halusin kommentoida omasta puolestani.