Nykynuorten kirjalliset taidot ovat kurjassa jamassa
Saunoin tänään tapani mukaan Yrjönkadun uimahallissa. Siellä tapaa usein hyvin kiinnostavia ihmisiä. Valelääkäriaihe ja Valvira olivat tietenkin ykköskeskusteluaiheita saunan lauteilla. Juttelin erään yliopiston proffan kanssa nykynuorten kirjallisista taidoista. Kiusallani heitin, että äkkiäkös tuosta tohtoriksi lukee ja väikkärinkin voi copy/peistata noin vain internetistä. Satuinpa osumaan tosi lämpimään aiheeseen. Oli kuin olisi tulvaluukun avannut. Sain vuolaan kuvauksen yliopistolla opiskelevan, laiskaksi höösätyn "pullamössösukupolven" opiskelumenetelmistä. Hän kertoi kirjallisten tenttien menevän niin kurjasti, että hylkäämisprosentti hänen aineissaan on jossakin 75 ellei korkeampi. Opiskelijat tulevat jopa hänelle valittamaan, jos heidän pitää tenttiä jokin kirja, joka ei ole kirjoitettu suomeksi. Hänen mielestään nykyisellä opiskelijasukupolvella tekstin tuottaminen, lukeminen ja ymmärtäminen on todella heikkoa. Hänen yliopistollaan tutkitaan jatkuvasti opiskelijoiden kirjalliset työt tarkistusohjelmalla. Internet-plagiaatteja löytyy tuon tuosta.
Omakohtainen kokemukseni vastaavasta lukiotasolta oli kun nuori pyysi tukeani kirjallisen työn tekoon musiikkilaitteiden välillä käytetystä MIDI-tiedonsiirtoprotokollasta ja sen käyttökohteista. Aihe oli itsellenikin varsin kiinnostava. Hankin hänelle aineistoa ja yhden perusteellisen käsikirjan. Ilmoitin tekeväni sen sillä ehdolla, että hän antaa hyväksytyn kirjallisen työnsä luettavakseni. Sitä ei koskaan kuulunut, vaikka sitä tiedustelin. Sain hänen työnsä käsiini lopulta muuta kautta. Hän oli kirjoittanut suoraan kaiken tekstin lainaamastani käsikirjasta. Marisin asiasta tutulle lukion opettajalle. Hän totesi kuivasti: "Ole tyytyväinen, että kundi edes viitsi kopioida sen tekstin.
Sattuu sitä paremmissakin piireissä: Hesari paljasti, että yksi kansanedustaja oli copy/peistannut omaan eduskuntapuheeseensa tekstin suoraan Wikipediasta, mainitsematta lainasta ja sen lähteestä. Eli tarkoittaen, että teksti olisi ollut muka hänen oma hengentuotteensa.
HS: Kansanedustaja vastusti miinakieltoa Wikipedian tekstillä sanatarkasti
http://www.hs.fi/politiikka/Kansanedustaja+vastusti+miinakieltoa+Wikipedian+tekstill%C3%A4+sanatarkasti/a1305549657635
**********
Ranneliike.nettiin on kaipailtu jo pitkään lisää uutistoimittajia ja erityisesti nuorempaa kirjoittajapolvea. Heidän löytymisensä ei ole ollut lainkaan helppoa. Nyt muutama uusi kirjoittaja on tullut joukkoon mukaan. Tilaa nykyistä useammalle kirjoittajalle aivan varmasti löytyy edelleen. SMO (Sami Mollgren) on se henkilö, joka tuntee tilanteen parhaiten.
Tere!
Kovin tuttua! Takavuosina teettäessäni esseitä totesin niiden olevan liian hyviä. Googlauksen jälkeen ilmeni niiden olleen suoria kopioita virheineen netissä olleista artikkeleista. Eilen tulleet YO-kirjoitustulokset olivat järkyttävät: umpisuomenkielisellä paikkakunnalla (Lahdessa) nuoret kykenevät lähinnä approbaturin tahi sitten lubenter approbaturin tasoon. Ihmekös tuo, koska keskusteltuani vuosien varrella työtoverini äidinkielen (v.) lehtorin kanssa, minulle on valjennut se vastenmielinen tosiasia, että nykyajan nuoret (pennut) EIVÄT LUE.
Matematiikan, palikan tosin, kokeiden suoritus kaatuu aivan liian usen siihen, että tehtävänantoa ei ymmärretä. Suomessahan puhutaan suomea.
Varmaankin taas jokin tiukkapipo kukkahattutäti/setä lynkkaa minut rehellisisten ja realistisisten kopmmenttieni takia. Antaa tulla vain! Minähän voin sentään päättää...
"Eilen tulleet YO-kirjoitustulokset olivat järkyttävät: umpisuomenkielisellä paikkakunnalla (Lahdessa) nuoret kykenevät lähinnä approbaturin tahi sitten lubenter approbaturin tasoon."
Mitähän tuo nyt siis tarkemmin sanottuna tarkoittaa? Puolet kokelaista sai B:n tai huonomman?
Törmään itsekin työssäni tähän kirjallisen sisällön tuottamisen vaikeuteen, samoin kuin luetun ymmärtämisen ongelmaan päivittäin. Mukana on vielä alan ammattisanasto, joten joskus jopa määritteiden (jotka ovat selkeästi ja yksinkertaisesti korostettu jaetussa materiaalissa) kirjoittaminen vastauspaperiin on ylitsepääsemätöntä. Osalla 25-30 vuotiaista on jo selkeästi häiriöitä tekstin tuottamisessa ja lukemisen ymmärtämisessä (ensimmäinen teksiviestisukupolvi).
lol
Voin vain täysin yhtyä siihen, että kirjalliset taidot ovat romahtaneet. Keskustelin jokin aika sitten joukon lukion opettajia kanssa ja he sanoivat romahduksen ajoittuvan 80-luvun lopun ja 90-luvun alun aikoihin. Taustalla epäilisin useita asioita mm. tietotekniikkaa, kommunikointivälineitä, ..., mutta ennen kaikkea asenneilmapiiriä, jossa korostetaan (liikaa) tiedonhankintataitoja.
Näkeehän sen täälläkin. Kuinka monet lapselliset ihmiset tulevat tännekin kirjoittamaan jotakin sms-kieltä ja väittävät heillä olevan siihen jokin erityinen "oikeus", koska lukemisen ymmärtämisen helppottamista tukevat yhdyssana- ja välimerkkisäännöt eivät heitä koske. En nyt mainitse nimiä, mutta Ranneliikkeessäkin näitä on koko joukko.
Miksiköhän kirjoittamisesta on tullut niin vaikeaa?
Minä miellän keskustelupalstat enemmän keskusteluna, kuin kirjeenvaihtona. En tarkoita sillä sitä, että kieliopin voi unohtaa kokonaan. Mielestäni näillä foorumeilla keskustelu vain on sen verran vapaampaa, että ei tarvitse jokaista pilkkua nussia. Ehkä se on enemmänkin omien kokemusten jakamista ja niiden pohtimista. Sen tähden käytetty kielikin voi olla enemmän keskustelevaa, eli lähempänä puhekieltä. Puhekielelle on hyvin ominaista uusien termien kehittyminen ja runsas käyttäminen paljon pikaisempaan tahtiin kuin kirjakielelle. Niinpä nettislangi sopii nettikeskusteluun erinomaisesti.
Samaan hengenvetoon voin myös sanoa, että pidän hymiöitä erittäin tervetulleena ilmiönä. En niitä missään nimessä viljelisi asiatekstissä. Ne ovat yksinkertaisia ja nopeita merkkejä jotka saavat lyhyen viestin paremmin perille silloin, kun ei voi ilmeitä ja eleitä käyttää. Toki tulevat sukupolvet eivät varmaan osaa enää lukea rivien välistä saati ymmärrä sarkasmia (ilman hymiöitä)! :D
En vaan ymmärrä miksi nettislangi olisi lapsellista. Toivottavasti kukaan ei kuvittele, että lollit ja hymiöt olisivat lähtöisin niitä nykyään paljon viljeleviltä murkkuikäisiltä.. nimim. "jo purkeissa nörttäillyt tässä elvistelee"
Nykynuorten-täsmenne on täysin turha. Niin Helsingin Sanomien kuin tämänkin palstan uutistoimituksen kieli ja kielioppi ovat surkealla tasolla. Vetoan nyt ylläpitoon, jotta tämän palstan kieliasu saadaan edustavaksi. Olisi sekä lukijaystävällistä että edustavuuden johdosta kannattavaa parantaa tämän sivuston kieliasua. On nimittäin naurettavaa päivitettä nykysuorten kielellistä osaamattomuutta, jos ei viitsi kirjoitta yhtään paremmin. Tämän sivuston tyylitön, köyhä - paitsi virheiden lukumäärällä mitattuna - kieli tuhoaa lukevan nuoren kielitajua yllättävän tehokkaasti.
Aleksi kirjoitti:
"Niin Helsingin Sanomien kuin tämänkin palstan uutistoimituksen kieli ja kielioppi ovat surkealla tasolla."
-Enpä ole huomannut.
Aleksi kirjoitti:
"On nimittäin naurettavaa päivitettä nykysuorten kielellistä osaamattomuutta"
-Mitähän tuokin tarkoitti?
Minusta sivuston edustavuuden kannalta parasta olisi, jos joka ketjussa ei keskityttäisi puheenaiheen sijaan käyttäjien keskinäiseen vittuiluun ja välien selvittämiseen...
Myöskään vapaaehtoisina, ilman palkkaa uutisartikkeleita tekeville päänsä aukominen ei mielestäni ole rakentavaa. Kielioppivirheistä ainakin minun kirjoituksiini korjaukset ovat tervetulleita siihen tarkoitetulla artikkelin sisäisellä viestityökalulla.
Hämmästyttäviä lausuntoja opettajilta, innostavalla opettajalla on vaikutusta opiskeluun. Työhönsä turhautunut opettaja voi saada aika pitkävaikutteisia seurauksia aikaiseksi. Lisäksi lukion oppimäärä ei koskaan ole ollut näin laaja, omaksuttavan tiedon määrä on kasvanut, mutta lukion suorittamisen käytettävä aika ei. En yhtään ihmettele, jos lukio menee osaltaan kurssien suoritteluksi kun valmistaudutaan jo seuraavaan. Suorituskeskeisyys kostautuu sitten tulevaisuudessa.
(
http://www.hs.fi/artikkeli/Abin+ahdistus/1135263410577)
Nuorilla on mennyt aina huonosti, jos vanhemmilta kysytään. Juhanin mainitseman professorin mainitsemasta ns "pullamössösukupolvesta", eli nuoruutensa 1990-luvulla viettänessä X-sukupolvesta ollaan siirrytty jo Y-sukupolveen. Vuosina 1980–1995 syntynynyt sukupolvi on kasvanut kännykkä kädessä ja siinä missä aikaisemmat sukupolvet vielä huutelivat äitiä ikkunaan, Y-sukupolvi mesettää mitä ruokaa olisi tarjolla ja googlaa sen sisältämät e-koodit netistä.
(
http://fi.wikipedia.org/wiki/Y-sukupolvi)
* ..jos kritiikki luetaan "päänaukomiseksi", ei ehkä kannata harrastaa vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyö ei ole kritiikin yläpuolella.
"googlaa sen sisältämät e-koodit netistä". Kyllä, juuri näin, mutta pystyvätkö he hyödyntämään nykyisin todella helposti saatavilla olevaa tietoa?
SaintJudy kirjoitti: " Vuosina 1980–1995 syntynynyt sukupolvi on kasvanut kännykkä kädessä ja siinä missä aikaisemmat sukupolvet vielä huutelivat äitiä ikkunaan, Y-sukupolvi mesettää mitä ruokaa olisi tarjolla ja googlaa sen sisältämät e-koodit netistä."
Tämä ei mielestäni ole perustelu kieliopin opettelemisen laiminlyömiselle, tai plagioimisen hyväksymiselle. Oman tekstin tuottamisella ei ole mitään tekemistä googlen tai e-koodien kanssa. Mainittakoon vielä, että kuulun itse ko. sukupolveen.
* ..jos kritiikki luetaan "päänaukomiseksi", ei ehkä kannata harrastaa vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyö ei ole kritiikin yläpuolella."
Mistähän tämäkin kommentti tuli? Mielestäni ilmaisin oman kantani kritiikistä hyvin selvästi; "Kielioppivirheistä ainakin minun kirjoituksiini korjaukset ovat tervetulleita siihen tarkoitetulla artikkelin sisäisellä viestityökalulla."
Saivartelu talkootöitä tekeviä ihmisiä kohtaan, kun itse ei pistä omaa työpanostaan mukaan, on aiheetonta. Tervetuloa vaan tekemään paremmalla kielitaidolla varustettua uutistoimitusta.
Kylläpäs sitä ollaan kiukkusia..Tuolla tekstistäni lainaamallasi kommentilla en yrittänytkään perustella kieliopin laiminlyömistä tai plagioimisen hyväksymiselle - tulkintani kielen tai suoritusten väitetystä rappeutumisesta tuli hieman aikaisemmin koululaitosta kritisoidessani.
Komentti tuli omasta viestistäsi "ilman palkkaa uutisartikkeleita tekeville päänsä aukominen ei mielestäni ole rakentavaa". Tervetuloa itse tekemään ei ole mikään vastaus vapaaehtoistyöhön osoitettuun kritiikkiin. Se, että saa tai tekee ilmaiseksi, ei ole arvostelun yläpuolella. Ymmärrän, että vapaaehtoistyötä tehdään kun omaa intohimoa tai tuntee tärkeyttä työtä kohtaan. Yleishyöryllisessä kirjoittamisessa on kuitenkin asioiden viestimisestä toisille, pyrkimys vaikuttamaan yleisiin mielipiteisiin. Siksi on tärkeää esittää ja vastaanotaa kritiikkiä. Ranneliikkeen lukiana olen huomauttanut, ja tulen edelleen huomauttamaan tekstin tai sisällön virheistä (...jos huomaan tai ylipäätään pullamössöttelyltäni viitsin).
*edit maanantaikiire
JuhaniV kirjoitti: ""googlaa sen sisältämät e-koodit netistä". Kyllä, juuri näin, mutta pystyvätkö he hyödyntämään nykyisin todella helposti saatavilla olevaa tietoa?"
Valelääkärit ja Wikipediaa lainaavat poliitikot kertovat tietynlaisesta kulttuurista, joka ei nyt välttämättä koske pelkästään nykynuoria. Yleistys on pahasta, ja en ymmärrä mikä tarve edellisillä ikäpolvilla on vuosikymmenestä toiseen nostaa paremmuuttansa - hehän ovat kasvattaneet uudet sukupolvet?
Muiden asenteet ovat yksi merkittävä ongelma. Olen huomanut, että kirjakielen käyttäminen blogissa tai pikaviestittelyissä on monien mielestä erityisen luotaantyöntävää. Saman suuntainen sosiaalinen olettama on vahva: oletamme muidenkin kokevan kirjakielen käyttämisen vastenmielisenä. Tämän inhottavan oletusrakennelman takia kirjakieltä ja sen käyttäjiä kartettaan. Kirjakieli ei ole noloa! Kirjakieli on vahvan kielellisen osaamisen osoitus. Kapinallisromantiikka ei sovi kieliasioihin.
Kyllä, aiemmassa kommentissani oli - ironista kyllä - paha virhe. Virheet ovat tavallisia. Mutta virhe keskustelupalstalla ja Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa ovat hyvin eriarvoisia. Myös tämän sivuston uutistoimituksen kirjoitukset ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset keskusteluosion vastaukset. Juuri tästä syystä uutisosion kieliasuun olisi hyvä kiinnittää lisähuomiota. Uutisosio on sivuston kasvot. Muutenkin sivuston journalistiseen tasoon voisi panostaa hieman.
Alexi: "Myös tämän sivuston uutistoimituksen kirjoitukset ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset keskusteluosion vastaukset. Juuri tästä syystä uutisosion kieliasuun olisi hyvä kiinnittää lisähuomiota. Uutisosio on sivuston kasvot. Muutenkin sivuston journalistiseen tasoon voisi panostaa hieman."
Jälleen kerran, rakentava kritiikki on erittäin tervetullutta. "Tehkää paremmin" ei ole rakentavaa kritiikkiä.
SaintJudy: "Yleishyöryllisessä kirjoittamisessa on kuitenkin asioiden viestimisestä toisille, pyrkimys vaikuttamaan yleisiin mielipiteisiin. Siksi on tärkeää esittää ja vastaanotaa kritiikkiä. Ranneliikkeen lukiana olen huomauttanut, ja tulen edelleen huomauttamaan tekstin tai sisällön virheistä (...jos huomaan tai ylipäätään pullamössöttelyltäni viitsin)."
Juuri tällainen kritiikki, jossa otetaan kantaa yksittäisiin virheisiin, ja yritetään omallla kritiikillä parantaa tekstin laatua, on rakentavaa. Se, että lytätään yleistyksillä, kuten Alexi on kommenteissaan tehnyt, ilman, että tarjoaa mitään rakentavaa kritiikkinsä ohella, on yhtä tyhjän kanssa. Oma kiukkuni kohdistui varmaan enemmän juuri tällaisia kommentteja kirjoittaviin, enemmän kuin itseesi, vaikka sinun kirjoituksiasi kommentoinkin. Siitä on pyydettävä anteeksi.
Olet aivan oikeassa kun sanot, että vapaaehtoistyö ei ole kritiikin yläpuolella. Olen kanssasi samaa mieltä, että kritiikki on tärkeää kirjoitusten laadun ylläpitämisessä, ja kuten olen useampaan otteeseen alusta asti sanonut, rakentava kritiikki on aina tervetullutta. Itse laskisin sen myös osaksi talkootyötä.
Mutta eikö ole niin, ettei kritiikki itsekään ole kritiikin yläpuolella? Mielestäni takapiruilijoille on edelleen hyvä huomauttaa, mistä heidän lukemansa uutiset tulevat.
"Tervetuloa itse tekemään ei ole mikään vastaus vapaaehtoistyöhön osoitettuun kritiikkiin." Tästä on pakko olla kanssasi eri mieltä. Mielestäni on epäreilua esittää yleistäviä arvosteluja ilman halukkuutta auttaa tilanteen parantamisessa. Kuka tahansa voi auttaa kieliasun parantamisessa lähettämällä uutisjuttujen kirjoittajille korjauksia. Näin tekee jo useampi käyttäjä, ja heidän työpanoksensa on myös tärkeää. Ranneliikkeen sisällön tuottamiseen voi osallistua, vaikkei uutisartikkeleita haluaisikaan kirjoittaa.
"Tervetuloa itse tekemään" ei ole mikään vastaus asialliseen, rakentavaan kritiikkiin. Siitä voimme olla yhtä mieltä.
Kun katsotaan tässäkin ketjussa kritiikkiä esittäneiden viestejä, niistä löytyy lähes järjestäen ainakin yksi kirjoitusvirhe. Samoin varmaan muistakin viesteistä. Se on luonnollista. Sitä en ymmärrä miksi itsensä voi jäävätä samasta vaatimuksesta, jota osoittaa muille. Vahinkoja sattuu kuitenkin kaikille. Ranneliikkeellä ei ole ennakkolukijoita tarkistamassa jokaisen kirjoituksen kieliasua, kuten isoilla uutistaloilla on. Ja siitäkin huolimatta esimerkiksi Helsingin Sanomien verkkopainoksen sivuilta löytyy tämän tästä isojakin kielioppivirheitä, etusivua myöten. Tämä ei ole tekosyy huonolle kielelle ranneliikkeessä, ja parantamiselle on aina tilaa.
Oikolukutiimi ei ole huono ajatus... Olen joskus kommentoinutkin yksittäisten uutisten kieliasua ja virheitä uutisten yhteydessä, mutta näilläkään palautteilla ei ole ollut mitään vaikutusta. Taidetta ei pidä tehdä, mutta persuasiat kannattaa panna kuntoon. Ja huomautettakoot vielä, ettei virheiden yleisyys tee vääräästä oikeaa.
Kritiikista huolimatta katsoisin RL:n toimivan, kieliasullisestikin, aika hyvin, ottaen huomioon, ettei "toimitusta" ole, jonkin verran konsultaatiota netin kautta kuitenkin. Uutiskirjoittajilla on aika erilaiset taustat, kaikkien työhistoriaa en tiedä enkä kaikkia henk koht ole tavannut. Suurten mediatalojenkaan piirissä ei pystytä enää aina kielen rakenteen linjausten kannalta yhtenäiseen suoritukseen, saati sitten tällaisessa vapaaehtoisryhmässä. - Olin tässä muutaman vuoden ihan suoraan tekemisissä suomalaisten yliopistotason journalismiharjoittelijoiden kanssa ja esim lauseenvastike- ja kongruenssivirheitä sai korjata aika paljon. Suomessa kieli on entistä eriytyneempää, "kirjasuomen" perinne elää kuitenkin uutiskirjoittamisessa aika vahvasti.
Alexi kirjoitti: "Oikolukutiimi ei ole huono ajatus..."
Kuulin jopa Hesarin luopuneen oiko-/korjausluennasta. Liian kallista.
Tämä on kyllä törkeää. Aikanaan, kun vielä oli käsiladontakoneet, Hesarin (ja muidenkin silloisten laatulehtien) latjathan olivat oikeinkirjoitustaidoiltaan valtakunnan ehdotonta eliittiä, joiden työn tasoa ihailtiin yliopistolla ja knoppologisissa testeissä. Virheitä ei kerta kaikkiaan suvaittu eikä niitä ollutkaan kuin ehkä kerran muutamassa vuodessa.
Ja nyt sitten kaikki tämä on annettu ilmeisesti Wordin spell checkin huoleksi ja sen huomaa. :(
Kieli on ennen kaikkea vaikuttamista ja et pysty vaikuttamaan, jos puhut väärää kieltä.
Tärkeää on siis osata käyttää oikeaa kieltä oikeassa paikassa. Oikean kielen valinta vaatii sitten sitä, että kotona ja koulussa nuoret altistetaan mahdollisimman monipuoliselle kirjoitetun ja puhutun kielen käytölle ja pohdinnalle, mikä toimii missäkin ja mikä ei.
Naurettavaa on pohtia täällä keskustelupalstalla pikkuasioita, kuten saako netissä kirjoittaa lyhenteillä vai ei. Elävän kielen rajoittamisyritykset epäonnistuvat varmasti. Jos et itse ymmärrä käytettyä kieltä, opettele se ja pyri sen käytön kautta vaikuttamaan siihen. Älä käy sen käyttäjien päälle, siitä ei ole mitään iloa, päinvastoin, kirjakielipainostajat ajavat omaa asiaansa suohon sen sijaan, että saisivat kirjakieltä nostettua sieltä.
Itse olen sitä mieltä, että kirjallinen ja kirjakielellinen ilmaisu(kyky) on heikentynyt yleisesti, mutta samalla huomaan, että lapsilla on toisella suunnalla (puhelimet ja netti) aivan omanlaisensa kieli käytössä ja ilmaisu voi olla hyvinkin monipuolista ja symbolista. Opettajana ei tulisi mieleenkään todeta heidän käyttävän arkena "väärää" kieltä, vaan paremminkin opettaa heille myös se virallinen kuiva kirjakieli, jota kuitenkin vielä tarvitaan ja johon heidän oma vapaa-ajan kielensä pohjaa.
Nimim. kirjakieli-intoilija
Resander, saamme sujuvaa ja virheetöntä lehtitekstiä, jos olemme siitä valmiit maksamaan kunnolla. Trendi on tällä hetkellä kuitenkin aivan päinvastainen. Internet syö lehtien lukijakuntaa. Lehdet keikkuvat kannattavuuden rajoilla. Äsken hallitus määräsi vielä arvonlisäveron, joka on uutena kustannuksena rasite mediataloille.
Mainos eilispäivän lehdessä:
Hiekka / Sooda ja
Jääpuhallus laitteilla
Ale Pupi –niminen juomapaikka, jossa kävimme kaverin kanssa viime keväänä muutaman kerran, mainostaa nimeään isoin neonkirjaimin.
Kotimatkan varrella oli punaisten plyysiverhojen ravintola, jonka katumainos kertoi:
Uutus!
Suklaa Ihonen
Lola
On siinä Lolalla erikoinen sukunimi.
Ale Pupin vieressä on pienehkö juomapaikka, jonka nimi on kirjoitettu oikein: Gobi Desert Canoe Club.
Jopa lyhyiden ja helppojen suomen kielen sanojen oikeinkirjoitus tuottaa ongelmia. Hieman vaikeammat (30-vuotissynttärit, keskipohjalainen, länsiaustralialainen, tukholmalainen) tuntuvat olevan suurelle osalle aivan liian vaikeita, puhumattakaan kellonaikojen ja päivämäärien merkitsemisestä.
En jaksa nyt tästä enempää kirjoittaa. On lähinnä surullista, kun oppivelvollisuuden suorittaneet eivät osaa kirjoittaa äidinkielensä tavallisimpia sanoja.
Lisäksi lähikaupasta voi ostaa usein karjalan piirakoita, munkki possuja ja liha piirakoita.
Nyky nuoretko noita lähi kauppoja ja juottoloita yllä pitävät?
Kyllä ne taitaa itse asiassa olla ne maahan muuttajat ja ulko maalaiset...
Oikeasti. Suomenkielen yhdyssanat ovat vaikeita muualta muuttaneille.
Suomen yhdyssanasääntö on harvinaisen selkeä. Jokseenkin yhtä selkeä kuin saksassa.
Yhteen kirjoitetaan kaikki muut sanat, paitsi ne, jotka kirjoitetaan erikseen.
Suomen yhdyssanojen kanssa pärjää oikeasti hyvin pitkälle erittäin yksinkertaisilla muistisäännöillä, jos vain haluaa.
Pohtiessaan, pitäisikö kaksi sanaa kirjoittaa yhteen vai erikseen, voi kokeilla niiden sanomista ääneen. Jos on luontevaa painottaa vain ensimmäisen sanan alkua, sanat kirjoitetaan yhteen. Esimerkiksi (iso kirjain tarkoittaa tässä painotusta): ei Yhdys_Sana vaan Yhdys_sana -> yhdyssana, eikä Jauhe_Liha vaan Jauhe_liha -> jauheliha.
Toinen sääntö edellyttää alkeellista kieliopin tuntemusta sikäli, että on osattava erottaa sanaluokat substantiivi ja adjektiivi. Suomen kielessä ei substantiivilla juuri koskaan määritetä toista substantiivia, vaan määritteenä on useimmiten adjektiivi, tyyliin viihde_ravintola -> viihderavintola, mutta viihtyisä_ravintola -> viihtyisä ravintola. (Sana "viihde" on siis substantiivi, mutta "viihtyisä" on adjektiivi.)
Tietysti on olemassa vaikeampia knoppeja, jotka perustuvat joko sopimukseen tai vakiintuneeseen käytäntöön, kuten viinaanmenevä, vettä hylkivä, kahden maattava, ani harva, jompikumpi jne., mutta yleisimmät virheet tehdään kyllä noissa aivan selvissä ja periaatteessa helpoissa tapauksissa.
Joopa joo ja niinpä niin.
Yhdyssanathan voi aina lyhentää!
Puolustusvoimissa oli ainakin minun aikanani upea teos nimeltä LTM - "Lyhenteet ja Taktiset Merkit". Se on antanut kansakunnallemme muunmuassa mainion sanan "Vekutin".
Teos alkaa sanoin: "Sanat voidaan lyhentää alusta, lopusta, keskeltä, sekamuotoisesti tai vakiintuneen käytännön mukaan".
Herää kysymys: voisikohan niitä lyhentää jotenkin muutenkin?
Toisaalta, saman firman "Ratsuväen Talvisodankäyntiohjesääntö" vuodelta 1923 kertoo meille, että "Talvella hevoset voi maalata valkoisella naamiomaalilla. Valkoisia hevosia ei tarvitse naamiomaalata."
Hih...
P.S. Ai joo... "Vekutin" on lyhenne sanasta "Veneenkuljetin", pioneerijoukkojen kalustoa...
Huomattavan yksinkertainen yhdyssanojen yhteenkirjoittamissääntö on katsoa, mahtuuko väliin -kin-partikkeli: jos ei mahdu, kyse on yhdyssanasta; jos mahtuu, on kirjoitettava erikseen:
joulu-kin-mieltä kaikille -> joulumieltä kaikille
iloista-kin-joulua kaikille -> iloista joulua kaikille.
Tällä nyrkkisäännöllä ratkeaa valtaosa yhdyskinsanakinongelmistakin :)
