Verenluovutus homoilla?

Missä maissa homojen verenluovutusoikeutta ei ole rajoitettu? Mistä mulla on käsitys, että Uudessa Seelannissa voisi luovuttaa? Työpaikallani on tulossa luovutuskampanja ja ajatteln siinä yhteydessä vähän tuoda tätä asiaa esille...

Vastauksia odotellen...

Juhani

Ruotsissa seksiä samaa sukupuolta olevan kanssa harrastaneiden on periaatteessa vuoden päivät ollut mahdollista luovuttaa verta, mutta vielä viime kesänä ainakin asian suhteen oli epäselvyyksiä. En tiedä, miten tilanne on sittemmin kehittynyt.

Ainaskin Espanjassa voi luovuttaa ja googlen kertoman mukaan myös Italiassa.

Ruotsissa pitää olla ruotsalainen ID, muuten ei onnistu.

Turisti tuskin kovin usein innostuisikaan matkallaan verta luovuttamaan.

Tuo verenluovutuskielto on kyllä törkeydessä omaa luokkaansa. Hiv voi olla kellä hyvänsä sukupuoleen
katsomatta. Eivätkö ne tarkista kaikkia luovuttajia muka rutiinilla?? Hetero saa siis luovuttaa vaikka kuinka
monesti, mutta kukaan ei vaivaudu tekemään testiä? Ja olennaisin kysymys: miten siellä kukaan
tietää, onko joku homo vai ei? Tehdäänkö jokaiselle sisään käppäilevälle äijälle joku "homotesti"?
Huijaaminenhan on hirveän helppoa, sanoo vain että en oo miesten kanssa ikinä ollu, oon umpihetero.

Ei se ole mitään syrjintää. Se on vain tilastollinen fakta, että homojen keskuudessa HIV on huomattavasti yleisempi kuin muussa väestössä. Jos se verenluovutus on niin iso juttu, niin luovuta. Tunnen monta homomiestä, jotka niin tekevät (ovat tarkistaneet HIV-negatiivisuutensa useaan kertaan).

Mutta joo, kyllähän ne veret tarkistetaan. Tunnetustihan HIV ei vain nykytesteillä välttämättä näy 3 ensimmäiseen kuukauteen tartunnasta.

zeth kirjoitti:

> "Ei se ole mitään syrjintää. Se on vain tilastollinen fakta, että homojen keskuudessa HIV on huomattavasti yleisempi kuin muussa väestössä."

Ymmärrän tuon tilastojutun tässä asiassa. Mutta on tämä verenluovutuskielto kyllä jotenkin syrjiväkin: Jos mies on kerran runkannut vuonna 1949 toisen miehen kanssa, niin hänellä on ollut homoseksiä eikä hän saa Veripalvelun mukaan koskaan luovuttaa verta.

Mutta miehelle riittää neljän kuukauden tauko jos hänen uusi seksikumppaninsa on ollut nainen:
http://www.veripalvelu.fi/www/1033

(itse asiassa tuo neljä kuukautta on minusta vedetty hatusta, sillä hiv ja hepatiitti-c tarttuvat seksissä aika huonosti: kumppanilta voi tartunnan saada vasta pitkänkin yhdessäolon jälkeen.)

eikö ihmisille tehdä hiv testiä verenluovutuksen yhteydessä? luulisi sen nyt niin vaikeaa olevan, että pitäisi erikseen leibeloida niitä ihmis ryhmiä pois joiden keskuudessa se on yleisempää.
ja mikäli sitä ei tehdä, niin verenvastaan otossa on wikipedian mukaan 90% riski sairastua hiv'iin.

Vilku kirjoitti:

> "eikö ihmisille tehdä hiv testiä verenluovutuksen yhteydessä? luulisi sen nyt niin vaikeaa olevan, että pitäisi
> erikseen leibeloida niitä ihmis ryhmiä pois joiden keskuudessa se on yleisempää."

Kuten zeth tuossa edellä jo kirjoittikin, niin kyllä ne veret testataan. Mutta tuore tartunta ei näy testeissä, joten sellaiset voivat mennä tuosta seulasta läpi. Tämän perusteella ymmärrän sen, että Veripalvelu rajoittaa joillain muillakin tavoin (eli "profiloimalla") verenluovutusta.

Minusta ongelma on vain se, että tuo profilointi on typerää, kuten edellisessä viestissä esimerkillä kuvailin: homoseksiin suhtaudutaan hysteerisesti, mutta heteroseksin suhteen ajattelutapa on sitten suhteessa yllättävänkin löysä.


> "ja mikäli sitä ei tehdä, niin verenvastaan otossa on wikipedian mukaan 90% riski sairastua hiv'iin."

Niin, siis tuo prosentti on se riski, jos verensiirrossa annetaan hi-virusta sisältävää verta. Suomessa veren kautta saadut tartunnat ovat harvinaisia. Tilastojen mukaan 2000-luvulla on todettu kolme veren kautta saatua tartuntaa, mutta tilastoista ei suoraan selviä ovatko nämä Suomessa saatuja, onko kyseessä verensiirrot ja milloin tartunta on tapahtunut (sehän voi olla myös ennen vuotta 2000).

Tilasto: http://www.ktl.fi/ttr/gen/rpt/hivsuo.html

>"Minusta ongelma on vain se, että tuo profilointi on typerää, kuten edellisessä viestissä esimerkillä kuvailin: homoseksiin suhtaudutaan hysteerisesti, mutta heteroseksin suhteen >ajattelutapa on sitten suhteessa yllättävänkin löysä."

hmm.. varmin menetelmä olisi yksinkertaisesti, mikä ikinä onkaan se aika joka lasketaan tuoreeksi. niin sen ajan sisällä ei saisi olevan minkäänlaista suojaamatonta yhdyntää.
ja vaikka hiv'in tartunta riski onkin alhaisempi vagiina yhdynnässä kuin anaali yhdynnässä, niin ei se mitenkään heidän läpi päästämistään oikeuta.

tähän tarvitaan kyllä ehdotonta lainsäädännön muokkausta.

Saivartelen, mutta joka kerta kun luen otsikon, hihittelen yksikseni. Eli miten ihmeessä homoilla luovutetaan verta?

Veripalvelun logiikalla pitäsi kieltää verenluovutus kaikilta miehiltä! Minä ja muut tehtiin tästä asiasta perusteellinen kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle pari vuotta sitten, mutta tämä vain suunnilleen totesi, että veripalvelu voi tehdä miten itse haluaa. Paraikaa iso-Britanniassa keskustellaan käytäntöjen muuttamisesta.

SPR pysyy kannassaan vuodesta toiseen: Homona olen potentiaalinen ympäriinsä ilman ehkäisyä paneskelija ja sillä selvä.

Vertailukohtana tietty esim. että Englannissa 90-luvulla pidempään oleilleena verenluovutus oli myös kielletty.
Hullun lehmän tauti.
Olin tiukasti kasvissyöjä, mutta siitä ei tietenkään tarvinnut ikinä keskustellakaan, kun tämä potentiaalinen immuunikato oli joka tapauksessa.

Veripalvelu on vain luokitellut asian hölmösti.

On varmasti totta, että HIV on homomiehillä yleisempi kuin kuin vaikkapa lesboilla naisilla. Yleisyyden syy ei kuitenkaan ole homous, vaan mahdollinen suojaamaton anaaliyhdyntä, joka on se todellinen riski saada HIV.

Sama riski on suojamatonta anaaliyhdyntää harrastaneilla heteroilla, erityisesti naisilla.

Kategorioida voi monin tavoin, jako seksuaalisen suutautumisen perusteella on karkea ja toimimaton kun kyse on verenluovutuksesta. Yhtä hyvin voidaan rajata pois verta luovuttamasta kaikki yksin Thaimaassa matkustaneet miehet. Puhumattakaan usein Virossa tai Venäjällä matkaavista liikemiehistä. Uskon HIV:n olevan heillä yleisempi kuin perheen kanssa vaikkapa Ranskassa lomailleilla.

Meilläkin on tällä hetkellä "verenluovutusbuumi" työpaikalla menossa ja sen innoittamana etsin tuoreimman verenluovutusketjun, vaikkei sekään kovin tuore ole.

Tämä uutinenkin vähän innoitti, en ainakaan huomannut, että siitä olisi uutisoitu täällä:

http://www.iltalehti.fi/terveys/2013051617024653_tr.shtml

Itse en voi luovuttaa verta, mutta aivan muista syistä johtuen. Yksi työkavereista on oleskellut kriittisenä aikana Briteissä yli kuusi kuukautta, ollen tosin siellä väliaikaisesti täysin kasvissyöjä, hän ei siis saa luovuttaa. Jos taas olet 30 vuotta sitten pistänyt itseesi jotakin tai antanut jonkun muun pistää itseesi jotakin ilman lääkärin määräystä, et saa luovuttaa koskaan, vaikka olisit täysin terve. Et saa luovuttaa, jos olet saanut Pohjoismaiden ulkopuolella verivalmisteita, vaikka olisit täysin terve. Syrjintää? Ei minusta.

Tietenkään esimerkiksi huumeita ja seksuaalista suuntautumista ei muuten voi verrata, mutta katsoisin verenluovutuksessa tärkeintä olevan se, että vastaanottaja saa mahdollisimman "riskitöntä" verta, ei se, että jokaisella olisi oikeus luovuttaa. Enkä sitä, että joku joutuu häpeämään, kun hänen verensä ei kelpaa.

Mahtaisiko tästä vielä syntyä keskustelua?

Niin kauan ku homoilla on moninkertanen riski HIV:n suhteen, verenluovutus ei tuu kyseeseen. Kyse on potilasturvallisuudesta, vaikkei se tunnu homoi kiinnostavan.

Ei homous sinänsä, vaan seksuaalikäyttäytyminen ylipäätään suuntautumisesta huolimatta. Se nyt ei vaan kaikille juolahda mieleen.

Miesten välisessä seksissä riski nyt vaan sattuu olemaa suurempi, joidenkin tilastojen mukaan jopa 20-kertainen.

Joku aika sitten SPRN:n veripalvelu vähensi henkilökuntaansa, koska verituotteita ei tarvita yhtä paljon kuin aikaisemmin.

Miesten välinen turvaseksi ei ole sen enempää riski, kuin vastakkaista sukupuolta olevien. Tuosta stigmasta pitäisi pyrkiä eroon ja tähdentää turvaseksin merkitystä - varsinkin nykyään, kun yhdistelmälääkityksille on saatu hyviä tuloksia. Jotkut jopa elävät siinä käsityksessä, että toimivien lääkkeiden myötä virusmäärät ovat veressä niin alhaiset, että riskiä ei ole. Tehokaskaan lääkitys ei poista tartunnan vaaraa, joskin teoreettisesti tartuntariski voi pienentyä.

Suojaamaton seksi on aina riski.

Kyseessä lienee lähinnä kustannuskysymys. Kaikki luovutettu veri testataan taudinaiheuttajia vastaan siten, että lopputuotteen tautivapaus on hyväksyttävällä todennäköisyydellä. Ymmärtääkseni myös HIV testataan aina karkein ja tarvittaessa myös tarkoin testein. Ongelmaksi on koettu se, että testit (serologia) tulee positiiviseksi viiveellä. Jos ihminen luovuttaa verta ennen serokonversiota ei testi vielä välttämättä olekaan positiivinen (vaikka veri tartuttaakin). Tähän kohtaan iskevät seksuaaliseen aktiivisuuteen perustuvat laskennalliset todennäköisyydet.

Immunologiset testit ovat kuitenkin tulleet herkemmiksi, mahdollistavat serokonversion havaitsemisen aiemmin ja lisäksi voitaisiin turvautua vaikkapa toistotestiin parin kuukauden kuluttua. Lisäksi on mahdollista etsiä näytteestä suoraan viruksen RNA, joten ei tarvitse odottaa serokonversiota, mutta viruksen monistumista kylläkin. Tämä kaventaa diagnostisen katveen noin puoleen. Kaikki tämä tietenkin maksaa.

Mikäli (homo)miehet päätettäisiin ottaa tässä kohtaa jollain tavalla erityiskohteluun, voitaisiin alkaa testata (homo)miesten veri HIV:n suhteen korkeamman varmuuden testein ja monimutkaisemmin. Aika varmasti tällä tavoin päästäisiin "homoveren" HIV-tautivapaustodennäköisyyksiin, jotka olisivat verrannollisia muiden taudinaiheuttajien hyväksyttäviin todennäköisyyksiin muissa ihmisryhmissä.

Se, että tähän ei ole menty, taitaa lähinnä kieliä siitä, miten maailma makaa. (Eli: veripalvelu on bisnestä ja miesten asiat ovat sosiaali- ja terveydenhoidossa vähän retuperällä).

Edit: diagnostinen katve paremminkin, ei ikkuna!

helpointa olisi että otetaan eri ihmisiltä(ab, b+ yms) jotka terveitä verta ja ruvetaan kopioimaan sitä verta niin ei tarvitse kokea joutua syrjityksi ja ei tarvita punaista ristiä siihenkään(joka on uskonnollinen järjestö, eikä ihmisystävällinen)

edit ja jos sitä veren kopioimista ruvettaisiin kehittelemään ei siinä kauaan mene kun homma toimii.

THL:n tilastojen valossa ymmärrän tuon kiellon hyvin.

http://www.thl.fi/ttr/gen/rpt/hivsuo.pdf

Jos tosiaan 30% seksitartunnoista on peräisin miesten välisestä seksistä, niin (terveet) entiset ruiskuhuumeidenkin käyttäjätkin pitäisi päästää elinikäisestä kiellosta ennen homomiehiä. Ikävä kyllä. Joten verenluovutuksesta ei kannata haaveilla ennen kuin noille luvuille on saatu tehtyä jotakin.

Tilastot ovat mielenkiintoisia. Toki ne kertovat keskiarvotyyppisesti asioiden tilasta. Ne täytyy ottaa huomioon, mutta tuon huomioimisen tulee olla tasapuolista, järkeenkäypää ja perusteltua.

Esim. tilastojen käyttö on johtanut kokonaan toisenlaiseen ratkaisuun, tulkintaan ja koneistoon vaikkapa rintasyövän saralla. Tilastot ovat johtaneet mm. Suomessa maan laajuiseen seulontaan, johon uppoaa jo jonkinmoinen osuus suomalaisesta terveydenhoidon budjetista. (Samaan aikaan vaikkapa eturauhassyövälle ei ole minkäänlaisia seulontoja.) Nämä tällaiset lienevät osin suhtautumiskysymyksiä (sekä kohderyhmän itsensä että ympäristön) ja talouskysymyksiä.

Sellainen tuli tuossa mieleen, että onkohan kukaan näitä HIV-tilastoja arvioidessaan ottanut huomioon sitä pientä epäjohdonmukaisuutta, että tälläkin hetkellä, ympäri maailmaa elävien ihmisten ja ihmisveren kanssa ovat alituisesti tekemisissä lukuisat homoseksuaalit mieshoitajat (ensihoitajat, laboratioriohoitajat, instrumenttihoitajat) ja lääkärit (kirurgit, gynekologit, korva-nenä-kurkkutaudit jne. jne.). Jos kerran homoseksuaali mies ei saa kategorisesti luovuttaa vertaan, niin miten ihmeessä homoseksuaali mies voi sitten leikata, suorittaa sektio tai ottaa verikokeita jne.? Pitäisikö nämäkin kieltää heiltä kategorisesti?

Eli: tilastot... ja yksilöt. Metodeja on. Paljon on politiikkaa ja maailmankatsomuksellisuutta ja valitettavasti epätasa-arvoa ja epälogiikkaa. Mutta sekin on totta, että tilastoilla on merkityksensä tässäkin asiassa.

Ja itse asiassa nyt kun tuota THL:n tilastoa katsoo, tulee esiin seuraavaa:

- homoseksissä tartunnat ovat laskeneet seuranta-ajan alun n. 80%:sta n. 30%:iin.
- Miesten ja naisten heteroseksissä saamat tartunnat ovat nousseet n. 10%:sta n. 20%:iin.
- lesboseksiä ei tilastoida HIV:n kannalta.
- Viimeisen 10 vuoden aikana (ei kronologisesti): miesten väliset tartunnat 21-39%. Naiselta miehelle tartunnat 21%-30%. Mieheltä naiselle tartunnat 14%-30%.
- Jos laskisi viimeisen 10 vuoden osalta tilastollisen merkitsevyyden, niin mitäköhän tulisi. Varmaan tilastollinen merkitsevyys tulisi ainakin miesten välisten tartuntojen ja mieheltä naiselle tartuntojen välillä, muttei välttämättä homoseksin ja naiselta miehelle tartuntojen välillä.
- Saavatko prostituoidut naiset luovuttaa verta? Tietääkseni heitä koskee ehdollinen luovutuskielto (1:n vuoden karenssi).

Mitä luulette, jos homoseksin HIV-tartunnat saataisiin laskemaan 20%:iin, niin kuinka nopeasti verenluovutuskielto kumottaisiin?

"Sellainen tuli tuossa mieleen, että onkohan kukaan näitä HIV-tilastoja arvioidessaan ottanut huomioon sitä pientä epäjohdonmukaisuutta, että tälläkin hetkellä, ympäri maailmaa elävien ihmisten ja ihmisveren kanssa ovat alituisesti tekemisissä lukuisat homoseksuaalit mieshoitajat (ensihoitajat, laboratioriohoitajat, instrumenttihoitajat) ja lääkärit (kirurgit, gynekologit, korva-nenä-kurkkutaudit jne. jne.). Jos kerran homoseksuaali mies ei saa kategorisesti luovuttaa vertaan, niin miten ihmeessä homoseksuaali mies voi sitten leikata, suorittaa sektio tai ottaa verikokeita jne.? Pitäisikö nämäkin kieltää heiltä kategorisesti?"

Missä laboratoriossa tai sairaalassa työntekijöiden on tapana pistellä tai viiltää ensin itseään ja sitten potilasta? Tai osallistua toimenpiteisiin, jos heillä on avohaavoja esimerkiksi kädessä? En ole eläessäni kuullut tapauksesta, jossa joku olisi ensin kesken toimenpiteen saanut esimerkiksi pistoshaavan ja sitten vertavuotavana hoitanut potilaan haavaa. Se menee niin päin, että ensin pistetään/viilletään potilasta ja sen jälkeen neula tai veitsenterä osuu vahingossa omaan sormeen. Eikä niissäkään ole hirmuista riskiä, vaikka potilas positiivinen olisikin.

- Viimeisen 10 vuoden aikana (ei kronologisesti): miesten väliset tartunnat 21-39%. Naiselta miehelle tartunnat 21%-30%. Mieheltä naiselle tartunnat 14%-30%.

Niin, jos hetero- ja homomiehiä olisi määrällisesti Suomessa suunnilleen saman verran niin mitään ongelmaahan ei olisi.

- lesboseksiä ei tilastoida HIV:n kannalta.

Riski on naisten välillä hyvin pieni, ja ilmeisesti yhtään ilmoitettua tapausta ei ole.

- Saavatko prostituoidut naiset luovuttaa verta? Tietääkseni heitä koskee ehdollinen luovutuskielto (1:n vuoden karenssi).

Muistaakseni se on vuosi. Mutta kuten todettu, muillakin ryhmillä on elinikäinen luovutuskielto, vaikka he olisivat täysin terveitä.

Koko kyselyjen järjestelmä, oletko kokeillut homoseksiä, ollut prostituoidun asiakas, etc., perustuu luottamukseen. Verensiirtojen turvallisuudessa siihen ei voi tietenkään täysin luottaa, joten veri testataan. Sen sijaan, että tuomitaan kaikki homomiehet (paitsi ikänsä selbaatissa olleet) ja joskus elämänsä aikana kokeilleet heterot ja bit, voitaisiin aivan yhtä hyvin kysyä, oletko ollut suojaamattomassa anaaliyhdynnässä viimeisen kolmen kuukauden aikana, tai oletko vaihtanut seksikumppania viimeisen neljän kuukauden aikana. Vastaukset olisivat todennäköisesti aivan yhtä luotettavia kuin nykyisiinkin kysymyksiin ja karsisivat aivan yhtä tehokkaasti riskiryhmiä pois luovuttajien joukosta.

Veripalvelu, tai itse asiassa näistä säädöksistä päättävä FIMEA (Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus), nyt kuitenkin haluavat jatkaa syrjintää eikä siihen voi juuri mitenkään puuttua (voisi kannella Euroopan ihmioikeustuomioistuimeen). Yksi selitys tälle on se, että Veripalvelun tuotteiden myynti kansaivälisillä markkinoilla voisi kärsiä, jos käytäntöjä muutettaisiin.

Kristerillä on osuvat pointit.

"Missä laboratoriossa tai sairaalassa työntekijöiden on tapana pistellä tai viiltää ensin itseään ja sitten potilasta?"
Esim. mikrohaavoja ja suojainten rikkoutumista mikroskooppisella tasolla syntynee koko ajan. Tartuttavuus on toki matala näinkin.

"Tai osallistua toimenpiteisiin, jos heillä on avohaavoja esimerkiksi kädessä?"
Joskus lienee tilanteita, (esim. rajua verenvuotoa tyrehdytettäessä) ettei vaikkapa kirurgi tai anestesiologi huomaa, ehdi tai voi välittää omista (avo)haavoista tai rään tai hien valumisesta. Näistä ei toki varmaan puhuta kovin laajalti. HUOM! Tätä on aina ollut, suomalaisessa terveystoimessa hoitotaho-potilas tartunta on ÄÄRIMMÄISEN epätodennäköistä. Tämä on lähinnä periaatteellista pohdintaa absoluuttisen verenluovutuskiellon tiimoilta.

"En ole eläessäni kuullut tapauksesta, jossa joku olisi ensin kesken toimenpiteen saanut esimerkiksi pistoshaavan ja sitten vertavuotavana hoitanut potilaan haavaa."
Kuinka paljon tiedät terveydenhuollon kenttätyöstä tai kuulet siitä totuuksia relevanteilta ammattiryhmien edustajilta? Eikä tarvitse edes miettiä erityistilanteita, konfliktialueita tai humanitaarista apua.

"Se menee niin päin, että ensin pistetään/viilletään potilasta ja sen jälkeen neula tai veitsenterä osuu vahingossa omaan sormeen."
Kunpa asiat olisivatkin pelkästään näin kivasti ja siististi.

"Eikä niissäkään ole hirmuista riskiä, vaikka potilas positiivinen olisikin."
HIV tarttuu ylipäätään huonosti se on totta. Mutta kyllä tartuttavuus on samaa luokkaa suuntaan ja toiseen, riippuen toki vaihdetun ruumiinnesteen määrästä ja ajasta.

"Niin, jos hetero- ja homomiehiä olisi määrällisesti Suomessa suunnilleen saman verran niin mitään ongelmaahan ei olisi."

Suomen osalta ei taida olla olemassakaan montaa tilastointia siitä, kuinka paljon erilaisia seksiakteja tällä maantieteellisellä alueella per aikayksikkö esiintyy, joten asia jää pitkälti spekulaatioksi. Sellainen käsityshän on olemassa, että miesten välistä ruumminnesteitä vaihtavaa seksiä esiintyisi maailmassa suhteellisesti enemmäin kuin muunlaista seksiä. Tämä käsitys taitaa perustua kyselytutkimuksiin. Lisäksi anaaliseksiä pidetään kai tartuttavampana kuin vaikkapa vaginaalista seksiä (mikrohaavat, kitka). Kyllähän asia voisi ollakin näin.

Koska todellista tilastointia ei ole, joudutaan pohtimaan asiaa toiselta suunnalta. Pari pointtia tässä.

Periaatteessahan kyse on joko mies-mies seksistä tai mies-nainen-seksistä, eli tartunta sekä mieheltä naiselle että naiselta miehelle voitaisiin niputtaa yhteen.
Näin absoluuttiset luvut menisivät vuosina 2003 - 2012: tartuntoja homoseksissä 32-72kpl vs. heteroseksissä 54-96kpl per vuosi. Koko maassa tapahtuvat heteroseksiaktit aiheuttavat karkeasti ottaen n. 1,5 kertaisesti HIV-tartuntoja verrattuna homoseksiakteihin, mikä ikinä näiden kahden seksiaktin tyypin taajuus onkaan suomalaisilla.

Sitten jos mieheltä miehelle tartunnan tilastoa vertaa naiselta miehelle tilastoon, niin homoseksin aiheuttamat "ylimääräiset" HIV-tartunnat vaihtelivat vuosina 2003-2012 THL:n mukaan välillä -10 -+32. Keskiarvona +7,3. Eli mies saa HIV:n mieheltä n. 7 ylimääräistä kertaa verrattuna siihen, kuinka usein mies saa HIV:n naiselta. Tuo n. 7 ylimääräistä HIV tartuntaa vuosittain vastaa n. 6%:ia kaikista seksin kautta välittyineistä tartunnoista per vuosi.

Jos 5%:n (homoseksiä harrastavien miesten osuus tuulesta temmattuna) seksikäyttäytyminen johtaa n. 38%:iin HIV tartunnoista ja 45%:n seksikäyttäytyminen (heteroseksiä harrastavien miesten osuus) muodostaa 33%:a vuotuisista seksivälitteisistä HIV-tartunnoista, niin sitten ensimmäisen joukon riskikäyttäytyminen on n. 9-kertaista verrattuna jälkimmäiseen. Kuitenkin: koska tämä riskikäyttäytyminen tapahtuu tuon 5%:n sisällä se ikäänkuin kertautuu (kun taas heteromiesten riskikäyttäytyminen kohdistuu toiseen joukkoon, naisiin) niin sitten tuo 9 pitänee laittaa neliöjuureen, eli todellisempi riskikäyttäytymisen ero yksittäisen homomiehen ja yksittäisen heteromiehen välillä olisi n. 3-kertainen.

Puuh. Eli, jos nämä hyvin karkeat ja tilastollisia oikoteitä ottavat laskelmat ovat sinnepäinkään (ja jos tehdään karkeita olettamia HIV:n esiintymiseen populaatiossa jne jne), niin sitten seuraavaa: mieheltä miehelle välittyviä ylimääräisiä HIV tartuntoja viimeisen 10 vuoden aikana on ollut n. 7 kpl vuodessa. Jos homomies harjoittaa riskikäyttäytymistä n. kolminkertaisen määrän heteromieheen verrattuna, niin itse asiassa per seksiaktien lukumäärä, HIV tartuntojen luvut heteromiehillä ja homomiehillä vastaavat toisiaan. Jos suomalainen homomies harjoittaakin todellisuudessa (riski)seksiä yli kolme kertaa useammin kuin heteromies, niin sitten itse asiassa heteromiehen todennäköisyys saada HIV seksistä onkin suurempi. ;)

Näinkin näitä lukuja voi taivutella.... Tilastot, ihqua.

"Mutta kuten todettu, muillakin ryhmillä on elinikäinen luovutuskielto, vaikka he olisivat täysin terveitä."
Kerro toki yksi tällainen homomiehiin verrattava ihmisryhmä.

#Esim. mikrohaavoja ja suojainten rikkoutumista mikroskooppisella tasolla syntynee koko ajan. Tartuttavuus on toki matala näinkin.
Joskus lienee tilanteita, (esim. rajua verenvuotoa tyrehdytettäessä) ettei vaikkapa kirurgi tai anestesiologi huomaa, ehdi tai voi välittää omista (avo)haavoista tai rään tai hien valumisesta. Näistä ei toki varmaan puhuta kovin laajalti. HUOM! Tätä on aina ollut, suomalaisessa terveystoimessa hoitotaho-potilas tartunta on ÄÄRIMMÄISEN epätodennäköistä. Tämä on lähinnä periaatteellista pohdintaa absoluuttisen verenluovutuskiellon tiimoilta.#

Niin, muuten tuskin löytäisit yhtään tervettä leikkaussalissa työskentelevää ihmistä. Räkä, sylki, yskökset, hiki jne. eivät ole tartuntavaarallisia (ellei niissä ole näkyvää verta).


#Kuinka paljon tiedät terveydenhuollon kenttätyöstä tai kuulet siitä totuuksia relevanteilta ammattiryhmien edustajilta?#

Läheisen kautta on kokemusta, omakohtaista ei.


# Kunpa asiat olisivatkin pelkästään näin kivasti ja siististi.
Mutta kyllä tartuttavuus on samaa luokkaa suuntaan ja toiseen, riippuen toki vaihdetun ruumiinnesteen määrästä ja ajasta.#

Juu, todella kivasti. Oikein hyppisin riemusta, jos tuo osuisi omalle tai läheisen kohdalle. Haluasitko kertoa miten esimerkiksi näytteenotossa tai kanyylia laittaessa voisi, muutoin kuin tarkoituksellisesti, ensiksi pistää itseään ja sitten, hups, samalla neulalla potilasta?


#Jos homomies harjoittaa riskikäyttäytymistä n. kolminkertaisen määrän heteromieheen verrattuna, niin itse asiassa per seksiaktien lukumäärä, HIV tartuntojen luvut heteromiehillä ja homomiehillä vastaavat toisiaan. Jos suomalainen homomies harjoittaakin todellisuudessa (riski)seksiä yli kolme kertaa useammin kuin heteromies, niin sitten itse asiassa heteromiehen todennäköisyys saada HIV seksistä onkin suurempi. ;) #

Miten vain, itse näkisin entistä huonompana verenluovutuksen kannalta sen, että homomiehet harjoittaisivat riskiseksiä x kertaa useammin kuin heteromies. Eikö ensiksi voitaisi opetella sitä, mitä suojaseksi tarkoittaa, siitä olisi pitkällä tähtäimellä enemmän hyötyä sekä veren vastaanottajille että homoille.


#Kerro toki yksi tällainen homomiehiin verrattava ihmisryhmä.#

Kaikki terveet, jotka eivät saa riskikäyttäytymisen takia luovuttaa verta. Esimerkkinä vaikkapa kasvissyöjä, joka on oleskellut Briteissä yli kuusi kuukautta väärään aikaan ja ihminen, joka on 20 vuotta sitten kokeillut pistoshuumeita. Molemmat täysin terveitä ihmisiä.

Sen kylläkin hyväksyisin, että ihminen, joka ei ole harrastanut kuin suojaseksiä miesten välillä, saisi luovuttaa.

"Niin, muuten tuskin löytäisit yhtään tervettä leikkaussalissa työskentelevää ihmistä. Räkä, sylki, yskökset, hiki jne. eivät ole tartuntavaarallisia (ellei niissä ole näkyvää verta)."
- Näin oletetaan. Aktiivinen HIV esiintyy kuitenkin myös kyynelnesteessä, syljessä ja hengitysteiden eritteissä alhaisina pitoisuuksina. Yleinen vastaus tällaisiin kysymyksiin lienee, että tartuttavuus näistä eritteistä on niin alhainen, ettei sellaista toistaiseksi ole varmasti voitu jäljittää.

"Haluasitko kertoa miten esimerkiksi näytteenotossa tai kanyylia laittaessa voisi, muutoin kuin tarkoituksellisesti, ensiksi pistää itseään ja sitten, hups, samalla neulalla potilasta?"
Auts, ravistelenkohan tässä nyt perusturvallisuuden tunteita jo liikaa. Uskotko todella, että on mahdottomuus kyseisessä tilanteissa voida pistää ensiksi assistenttia tai opettajaa ja kyllä, myös vaikkapa peukalonsa hankaa ja sitten jatkaa työntöä potilaaseen? Kun ihmisistä on kyse, murphyn laki ennemmin tai myöhemmin näyttäisi toteutuvan. Suurempia verimääriä vaihdettaneen toki vallan muissa tilanteissa.

"Eikö ensiksi voitaisi opetella sitä, mitä suojaseksi tarkoittaa, siitä olisi pitkällä tähtäimellä enemmän hyötyä sekä veren vastaanottajille että homoille."
Tietenkin. Mutta tämä lienee oma keskustelunsa. Kyse tässä keskustelussa oli ennenkaikkea tasaveroisesta kohtelusta. Verrokkeja voi yrittää hakea vaikka tuolla tavoin laskennallisesti. Jos nuo luvut pitävät paikkansa, niin kertaalleen homoseksiä harrastanut mies ei saa enää koskaan luovuttaa verta (kolminkertaisen (riski)seksin määrän olettaman tähden) kun taas prostituoitu saa luovuttaa verta vuoden kuluttua (vaikka prostituoidun riskiseksin olettama lienee huomattavasti suurempi). Vaikka molemmat lupaisivat olla palaamatta tapohinsa. Ymmärtääkseni länsinaapureissa sekä prostituoitu että homoseksiä harrastanut mies on samalla viivalla: molemmilla on vuoden karenssi. Edes tämä parantaisi tämän hetkistä tilannetta tasa-arvoisempaan suuntaan.


"Esimerkkinä vaikkapa kasvissyöjä, joka on oleskellut Briteissä yli kuusi kuukautta väärään aikaan ja ihminen, joka on 20 vuotta sitten kokeillut pistoshuumeita."
Kenenkään ihmisyyteen ei kuulune pistoshuumeet tai Englannissa vietetty aika, mutta toisten ihmisyyteen kuuluu homoseksi.

"Sen kylläkin hyväksyisin, että ihminen, joka ei ole harrastanut kuin suojaseksiä miesten välillä, saisi luovuttaa."
No edes näin.

# Uskotko todella, että on mahdottomuus kyseisessä tilanteissa voida pistää ensiksi assistenttia tai opettajaa ja kyllä, myös vaikkapa peukalonsa hankaa ja sitten jatkaa työntöä potilaaseen? #

Vaatii taitoa, varsinkin olla huomaamatta, että pistää itseään. Monetko kanyylit olet laittanut?

#Kyse tässä keskustelussa oli ennenkaikkea tasaveroisesta kohtelusta. #

Ei, vaan siitä, että vastaanottajat saavat mahdollisimman suurella todennäköisyydellä riskitöntä verta. Luovuttaminen ei ole ihmisoikeus.

#Kenenkään ihmisyyteen ei kuulune pistoshuumeet tai Englannissa vietetty aika, mutta toisten ihmisyyteen kuuluu homoseksi. #

Suojaamaton sellainen ilman, että molemmat ovat käyneet testeissä?

sitäkin voisi ajatella, että ne hiv-positiiviset, jotka tietävät statuksestaan, eivät välttämättä mene nyt ensimmäiseksi luovuttamaan verta. Ylipäätään verenluovuttajat lienevät olevat lienevät aika vastuullista porukka, ovat ajan tasalla myös oman terveytensä suhteen?
Kielto on sinänsä jäänne menneeltä ajalta, kun pikatestin voi tehdä 15 minuutissa. Mahdollisesta tartunnasta pätee edelleen tuo kolme kuukautta.

"Vaatii taitoa, varsinkin olla huomaamatta, että pistää itseään. Monetko kanyylit olet laittanut?"

Miten niin huomaamatta? Kyllä kysymäsi tilanteen huomannevat suurin osa osallistujista: assistentti, opettaja, rimpuileva lapsi ja tämän vanhemmat, agitoitunut dementikko ja tämän omaiset, hermostunut ensipistäjä, huomionsa muualle kääntämään joutuva pistäjä, pakkoliikkeitä tekevä neurologinen potilas jne. jne. Yhtäkkiä riehaantuva psyykepotilas, päihtynyt tai aivovamman juuri kärsinyt potilas eivät välttämättä huomaa. Montakos itse olet pistänyt? Lienee myös paljon toisenlaisia tilanteita, joissa monikaan ei välttämättä huomaa verenvaihtoa ja verenvaihdon määrä on suurempi kui pistämällä tapahtuva.

"Ei, vaan siitä, että vastaanottajat saavat mahdollisimman suurella todennäköisyydellä riskitöntä verta."

Olet ymmärtänyt tämän keskusteluketjun pääpointin eri tavalla. JuhaniV avaa keskustelun kyselemällä mallimaita ehdollisen luovuttamisen suhteen: "Missä maissa homojen verenluovutusoikeutta ei ole rajoitettu?" Katsopas yläpuolelta.

"Luovuttaminen ei ole ihmisoikeus."
Ei tietenkään ole, eikä ole ihmisveren saaminenkaan. Tämä on ihmiseltä ihmiselle toimintaa ja ihmiset laittavat tälle tominnalle säännöt. On oikein huomauttaa, jos katsoo Suomen nykyisissä säännöissä olevan jotain outoa tai parannettavaa.

"Suojaamaton sellainen ilman, että molemmat ovat käyneet testeissä?"
Tämähän juuri on yksi niistä asioista joka ei kiinnosta Suomen SPR:ä ollenkaan. Nykyisessä suomalaisessa luovutuskäytännössä kiinnostaa vain se, onko mies harrastanut seksia toisen miehen kanssa. Ja piste.

#Miten niin huomaamatta?#
Tarkoitin sitä, että harva pistää neulaa potilaaseen, jos tietää sen sisältävän omaa tai jonkun muun verta. Jos koetat ottaa verinäytettä rimpuilevalta lapselta ja pistät vahingossa itseesi, et pistä samalla neulalla lasta.

#Olet ymmärtänyt tämän keskusteluketjun pääpointin eri tavalla.#
Ilmaisin itseni huonosti, tarkoitin ettei sen ei _pitäisi_ olla pääpointti, koska kyse ei ole tasa-arvosta vaan potilasturvallisuudesta.

#Ei tietenkään ole, eikä ole ihmisveren saaminenkaan. #
Eikös ihmisoikeuksien julistuksessa ole jokin sellainen kohta kuin "oikeus korkeimpaan saavutettavissa olevaan terveyteen"? Katsoisin verensiirtojen kuuluvan tähän kategoriaan.

SaintJudy: Juu, eivät varmasti positiivisuudestaan tietävät tai (toivottavasti) sitä epäilevätkään mene luovuttamaan. Mutta moni varmaan ajattelee naivisti, ettei voi olla positiivinen, jos on harrastanut suojaamatonta seksiä vain oman kumppanin kanssa (tietenkin sama koskee heteroitakin, mutta jos homomiehillä tuo riskikäyttäytyminen on noin moninkertaista heteroihin verrattuna, todennäköisyys saada tartunta pettäneeltä kumppanilta on todennäköisti suurempi miesten välisissä suhteissa kuin heterosuhteissa.)

Juuri näin, avainsana tässä on tuo riskikäyttäytyminen, mutta se ei käsittääkseni kosketa erityisesti homomiehiä, vaan kaikkia suuntautumisesta kysymättä?

Pettämiset parisuhteessa ovat tietysti oma lukunsa, suhteet kun perustuvat luottamuksen. Kaava lienee sama oli kyseessä hiomo-tai heterosuhde. Avoimia suhteita lienee homoilla useammin, kuin heteroilla, pettämisestä tällöin ei voine puhua. Näissä on usein tietyt yhteisesti sovitut säännöt, joista ei varmaankaan voi tehdä yleistyksiä. Ne, jotka tiedän, ovat hyvin valveutuneita seksuaaliterveydestään jo vakitusen kumppaninsa vuoksi.

Huomasin puhuneeni turvaseksistä aikaisemmin, termi on jäänyt varhaisista kampanjoista mieleen. Kyse lienee kuitenkin turvallisemmasta seksistä. Myös kaikki veri tutkitaaan luovuttamisen jälkeen yksilöllisesti ennen käyttöönottoa, tiettyihin riskeihin perustuva kielto on sinänsä turha - vaikka sinänsä toimiva seula.

"Tarkoitin sitä, että harva pistää neulaa potilaaseen, jos tietää sen sisältävän omaa tai jonkun muun verta. Jos koetat ottaa verinäytettä rimpuilevalta lapselta ja pistät vahingossa itseesi, et pistä samalla neulalla lasta."
Kaikkien ei toki tarvitse tietää vallitsevista olosuhteista vaikkapa sairaalan ensiavussa, on lukuisia muitakin paikkoja. (Lapsi/dementti/psyykkisesti sairas/vaikeasti vammautunut/neurologista sairautta sairastava/päihtynyt voi esim. tempoilla juuri h-hetkellä, vaikkapa työntyä neulaa vasten, jolloin neula lävistää sekä kiinni pitelevän tahon että potilaan ihon tai vaikkapa tunkeutua pistäjän vastakkaisen peukalonhangan läpi ja tunkeutua potilaaseen. Pistotapaturmat on vain yksi lähde veren vaihtumiseen, ja yleensä määrät ovat merkityksettömiä).

"Ilmaisin itseni huonosti, tarkoitin ettei sen ei _pitäisi_ olla pääpointti, koska kyse ei ole tasa-arvosta vaan potilasturvallisuudesta."
Hmm, näin yksinkertaista tämä ei taida olla. Mietipä, jos osaat, seuraavaa täysin hypoteettista hätätilannetta: vaikkapa lapsen massiivia verenvuotoa (kaikki tunteet kehiin). Ja ainoa O- veri, joka sairaalasta löytyy sijaitsee homoseksuaalin terveysalan ammattilaisen suonissa. Kyseinen ammattilainen tietää omaavansa universaalisti luovutettavaa verta ja tietää voivansa antaa lapselle lisäaikaa ja niin mahdollisesti tietävät tämän työkaveritkin (kahvipöydässä vertailtu työterveyshuollon laboratorioprinttejä vaikkapa). Hän ei voi kuitenkaan tarjoutua auttamaan lasta sen vuoksi, että miehellä on kumppanina mies. Muut ihmettelevät, että miksi ihmeessä ei tarjoudu, onpas outo ja itsekäs. Kyseiselle ammatilaiselle jää elinikäinen trauma.

Kyllä tässä itse asiassa ehkä lopulta on kyse tasa-arvosta kuitenkin. Potilaalla on oikeus tulla kohdelluksi tasa-arvoisesti vastaavassa tilanteessa oleviin nähden (menehtyvälle lapselle pitää yrittää haalia kasaan kaikki mahdollinen luotettava O- veri). Homoa terveysalan ammattilaista tulisi kohdella tasa-arvoisesti samanlaisessa tilanteessa oleviin nähden. Yhteiskunnaksi sanotaan sovittua kokoonpanoa, jossa tasapainoillaan yhteisestä sopimuksesta erilaisten intressien ja oikeuksien välillä.

"Eikös ihmisoikeuksien julistuksessa ole jokin sellainen kohta kuin "oikeus korkeimpaan saavutettavissa olevaan terveyteen"? Katsoisin verensiirtojen kuuluvan tähän kategoriaan."
Ketään ei voi velvottaa altistamaan itseään vaaratilanteeseen toisen (terveyden) pelastamiseksi. Mutta on paljon ihmisiä, jotka ovat valmiita tähän. Apu vain ei näyttäisi aina kelpaavan.

(On kyllä harvinaisen röyhkeä ajatus, että jollakin ihmisellä olisi jotenkin oikeus toisen ihmisen vereen. Näin se ei missään nimessä ole. Vaan verta pyydetään, ja pyyntöön tulee yrittää vastata kulloistenkin mahdollisuuksien mukaan. Luulisi, että kaikkien intressissä olisi ulottaa verta luovuttavien määrät mahdollisimman laajalle, toki riskianalyysi tarkasti ja tapauskohtaisesti tehden.)

#Kaikkien ei toki tarvitse tietää vallitsevista olosuhteista vaikkapa sairaalan ensiavussa, on lukuisia muitakin paikkoja. (Lapsi/dementti/psyykkisesti sairas/vaikeasti vammautunut/neurologista sairautta sairastava/päihtynyt voi esim. tempoilla juuri h-hetkellä, vaikkapa työntyä neulaa vasten, jolloin neula lävistää sekä kiinni pitelevän tahon että potilaan ihon tai vaikkapa tunkeutua pistäjän vastakkaisen peukalonhangan läpi ja tunkeutua potilaaseen.#

Sinulla lienee asiasta joko todisteita tai omakohtaista kokemusta? En nimittäin ole koskaan törmännyt neulanpistotapaturmista kertoviin artikkeleihin kuin työturvallisuuden näkökulmasta.

#Ja ainoa O- veri, joka sairaalasta löytyy sijaitsee homoseksuaalin terveysalan ammattilaisen suonissa. Kyseinen ammattilainen tietää omaavansa universaalisti luovutettavaa verta ja tietää voivansa antaa lapselle lisäaikaa ja niin mahdollisesti tietävät tämän työkaveritkin (kahvipöydässä vertailtu työterveyshuollon laboratorioprinttejä vaikkapa). Hän ei voi kuitenkaan tarjoutua auttamaan lasta sen vuoksi, että miehellä on kumppanina mies. Muut ihmettelevät, että miksi ihmeessä ei tarjoudu, onpas outo ja itsekäs. Kyseiselle ammatilaiselle jää elinikäinen trauma.#

Voiko ihminen, joka ei ole verenluovuttajarekisterissä, luovuttaa verta onnettomuustilanteissa? Epäilen.


#Ketään ei voi velvottaa altistamaan itseään vaaratilanteeseen toisen (terveyden) pelastamiseksi. Mutta on paljon ihmisiä, jotka ovat valmiita tähän. Apu vain ei näyttäisi aina kelpaavan.
(On kyllä harvinaisen röyhkeä ajatus, että jollakin ihmisellä olisi jotenkin oikeus toisen ihmisen vereen. Näin se ei missään nimessä ole. Vaan verta pyydetään, ja pyyntöön tulee yrittää vastata kulloistenkin mahdollisuuksien mukaan. Luulisi, että kaikkien intressissä olisi ulottaa verta luovuttavien määrät mahdollisimman laajalle, toki riskianalyysi tarkasti ja tapauskohtaisesti tehden.)"#

Vaaratilanteeseen? Ethän nyt puhu verenluovuttamisesta, se on ihan turvallista.

Tarkoitin, että jokaisella tarvitsevalla on oikeus saada verivarastoista vapaaehtoisesti luovutettua verta, en sitä, että verta alettaisiin väkisin ottaa haluttomilta ihmisiltä. Kaikkien intresseissä on, että paljon verta luovutetaan, mutta ei laadun ja turvallisuuden kustannuksella.

"Sinulla lienee asiasta joko todisteita tai omakohtaista kokemusta?"
Voit tehdä asiasta johtopäätöksesi.

"En nimittäin ole koskaan törmännyt neulanpistotapaturmista kertoviin artikkeleihin kuin työturvallisuuden näkökulmasta."
Artikkeleihin?

"Voiko ihminen, joka ei ole verenluovuttajarekisterissä, luovuttaa verta onnettomuustilanteissa? Epäilen."
Hätätilanne on hätätilanne. Kyse oli hypoteettisesta tilanteesta. Heteroseksuaalithan luovuttajat olisivat rekisterissä. Homoseksuaali ei välttämättä ellei ole aloittanut luovuttamista ennen seksuaalisen aktiviteetin aloittamista. Mutta pointti oli se, että menehtyvä maksaisi aikamoisen hinnan siitä, että työvuorossa sattuisi olemaan homo ammattilainen eikä hetero ammattilainen jos mennään by the book. Suorasiirto lienee kielletty nykyään tai ainakaan sitä ei käytännössä juuri enää taideta tehdä. Siis Suomessa.

"Vaaratilanteeseen? Ethän nyt puhu verenluovuttamisesta, se on ihan turvallista."
Jokaiseen invasiiviseen toimenpiteeseen liittyy riski. Verenluovutuksessa se on matala toki. Mutta tuo oli enemmän periaatteellinen toteamus.

"Tarkoitin, että jokaisella tarvitsevalla on oikeus saada verivarastoista vapaaehtoisesti luovutettua verta, en sitä, että verta alettaisiin väkisin ottaa haluttomilta ihmisiltä."
Teknisesti ottaen tämä ei pidä paikkaansa. On tilanteita, joissa veriryhmäkohtainen veri ei riitä ja silloin priorisoidaan. Tämä menee jälleen sellaisille alueille, joista ei varmaan paljoa puhuta.

"Kaikkien intresseissä on, että paljon verta luovutetaan, mutta ei laadun ja turvallisuuden kustannuksella."
Näin on. Ja onko luvuttajan partnerin sukupuoli yksi näistä laadun ja turvallisuuden ehdoista, vai voiko laadulle ja turvallisuudelle asettaa tasa-arvoisia, perusteltuja ja objektiivisesti selvitettäviä ehtoja, tämä asiahan tässä puhuttaa.

Sorry,

Tämä nyt ei kuulu varmaan laisinkaan varsinaiseen alkuperäiseen aiheeseen, mutta tuohon "asioista, joista ei juurikaan puhuta" haluaisin kommentoida seuraavaa:

Lääkärin työ on varmaankin ehkä eettisesti ja hoidon ja erityistoimenpiteiden lainmukaisuuden huomioonottamisen kannalta vaikein ammatti, jonka voin kuvitella. Seuraavana tulee entinen omani: sotilas kriisialueella taistelutilanteessa, ja kolmantena sairaan/ensihoitaja ihan missä tahansa (ja vasta sitten poliisi...).

Isäni kuoli haimasyöpään vuonna 1997. Hän kärsi hirvittävistä kivuista koko viimeiset kolme elinkuukauttaan. Hänen syöpänsä diagnosoitiin vain kuusi kuukautta ennen hänen kuolemaansa. Loppuaikana hänen lääkemääräyksensä olivat opiaatteja ja konjakkia. Ihan oikeasti. Ei ollut enää muuta kuin kivun poissa pitäminen kaikin keinoin, alkoholi mukaan lukien. Lihasrentoutukseen.

Olen täysin varma siitä, että häntä hoitanut lääkäri antoi hänelle tappavan määrän opiaattikipulääkkeitä, kun hänet yhden, viimeisen, hirvittävän kipukohtauksen jälkeen vietiin sairaalaan. En tosin koskaan tavannut häntä (siis lääkäriä) tai kysynyt asiasta. Olin ampumassa (useimmiten vain varoituslaukauksia) serbejä kohti Bosniassa IFOR:illa.

En tiedä, pyysikö hän sitä itse vai oliko se lääkärin oma päätös, mutta äitini kertoi, että hänen viimeiset sanansa äidilleni olivat "L...a, mennään kotiin...".

Haluaisin tavata kyseisen lääkärin kertoakseni hänelle kuinka paljon arvostan sitä, mitä hän teki. Auttoi kärsivän ihmisen pois ahdingosta ja tuskasta.
Tunnen monia lääkäreitä Suomesta ja ja ulkomailta, ja kaikki tuntemani sanoivat, että kyseessä on tuiki tavallinen asia, mutta se on "asia, josta ei puhuta".

Siis -haluaisin kysyä vaan- : jos ihmishengen saisi pelastettua HIV -positiivisella verellä, onko parempi antaa potilaan menehtyä, kuin antaa hänelle AIDS, joka on nykyisin jo loistavasti hoidettavissa?

On hienoa, että nykyisin on hyviä mahdollisuuksia lääkehoidolla estää HIV:n kehittyminen AIDS:ksi, ja että ennen 100% varmasti tappava tauti on muuttunut hoidettavaksi, krooniseksi infektioksi. Edelleen se on kuitenkin elinikäinen sairaus. Niin kauan, kuin meillä on testattua, ns. puhdasta verta saatavilla, miksi kukaan haluaisi ehdoin tahdoin käyttää HIV-positiivista verta? Verensiirtoja tarvitsevat ihmiset ovat aina lähtökohtaisesti jo ns. valmiiksi sairaita. Ajatellaanpa vaikka potilasta, joka on menettänyt munuaistoimintansa. Munuaissiirtolistalle ei pääse, ennen kuin on dialyysit päällä. Monilla tällaisilla potilailla on anemiaa itse perustaudista johtuen. Jos tällainen potilas saisi HIV-positiivista verta, miten kävisi mahdollisen elinsiirron, ja siihen ehdottomasti liittyvän hyljinnänestolääkityksen?
Asia on monimutkainen monelta kantilta. Ja minun näkökulmastani sillä ei tuon taivaallista väliä, onko se HIV-veri homolta vai heterolta lähtöisin. Homoseksuaalinen elinikäistä verenluovutuskieltoa en missään nimessä ymmärrä.

Sorry; toiseksi viimeisellä rivillä piti siis lukea "... kuin antaa hänelle HIV... jne.".

#Artikkeleihin?#
Niin. Veritapaturmista, neulanpistotapaturmista, jne. Ihan googlettamallakin löytyy. Kaikki (lukemani) siis työturvallisuuden näkökulmasta.

#Heteroseksuaalithan luovuttajat olisivat rekisterissä.
Tarkoitin enemmän sellaista tilannetta, jossa hetero luovuttajaksi soveltuva ei ole koskaan ennen luovuttanut verta, eikä pysty todistamaan veriryhmäänsä, terveyttään eikä hänellä välttämättä ole edes henkkareita mukana. Saisiko hänkään luovuttaa vain sanomalla, että minulla on juuri tuo veriryhmä ja olen terve?

#Teknisesti ottaen tämä ei pidä paikkaansa.#

Ei, mutta siihen tulisi pyrkiä.

Kanadassa ollaan luopumassa homomiesten totaalisesta verenluovutukiellosta, mutta vaatii pidättäytymistä seksistä viiden vuoden ajalta(!?). Kanada seuraa Brittien ja Ruotsin mallia tiukoissa ehdoissaan. Etelä-afrikassa selibaatti on lyhyin, kuuden kuukauden mittainen. Homomiehet saavat luovuttaa verta (ja harrastaa seksiä..) ainakin Chilessä, Italiassa , Meksikossa, Puolassa, Espanjassa ja Uruguaissa.

http://www.ctvnews.ca/health/map-gay-male-blood-donation-bans-around-the-world-1.1293518