Olen saanut kirjoittajan luvan julkaista otteita Turussa 25.08.2005 järjestetystä piispakandidaattien kuulemistilaisuudesta, jossa myös lehdistö oli läsnä.
Kaikilta pyydettiin yhden minuutin vastausta mm. seuraavaan kysymykseen: “Olisitteko valmiit siunaamaan parisuhteensa rekisteröineen homo- tai lesboparin? Emme odota teiltä lopullista käsitystä, se voi olla parhaillaan muotoutumassa, mutta piispana osallistuisitte keskusteluun, jossa kirkko linjaa näkemyksensä tästä. Oma henkilökohtainen näkemyksenne ja käsityksenne tästä asiasta.”
PIRJO VAHTOLA:
Jos nyt joku pariskunta tulisi tämmöistä minulta pyytämään, niin ensimmäinen reaktioni on, että en ole siihen valmis. En nyt sano tällä kertaa siihen enempää. En ainakaan nyt, tällä hetkellä ole siihen valmis.
SEPPO RISSANEN:
En olisi valmis ja perustelut ovat siinä, että papin tai piispan toimittama avioliiton siunaaminen tai vihkiminen liittyy käsitykseen kristillisestä avioliitosta ja tämä ei täytä niitä kriteerejä, jotka meillä on olemassa kirkossa. Ei ainoastaan meidän kirkossa, vaan puhun aika lailla maailmanlaajuisesta kirkosta, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että kirkon pitää jollakin tavalla syrjiä yhteiskunnallisesti hyväksyttyjä normeja ja ratkaisuja muulla tavoin. Kysymys on vain siitä, että tämä ei ole osa kirkon elämää.
SEPPO SATTILAINEN:
En ole, koska kirkolliskokouksella ei ole asiasta päätöstä. Ja miksi ei ole? Kirkolliset toimitukset ja sakramentit - niiden on perustuttava Raamattuun. Homosuhteelle, siis rekisteröidylle parisuhteelle ei raamatullisia perusteita ainakaan vielä ole löytynyt. Homoliitot ovat valtion ratkaisu ja valtio taas voi tehdä ratkaisunsa perustuen muuhun kuin Raamattuun. Yleensä järkeen ja poliittiseen päätökseen.
KARI MÄKINEN:
Mä toivon että siinä keskustelussa jota nyt kirkossa käydään löydetään sellainen lopputulos, että parisuhde voidaan siunata tavalla, joka ei rinnasta sitä suoraan avioliittoon ja olen valmis käymään keskustelua niin, että aikaa myöden sellainen ratkaisu löytyy.
TUULIKKI KOIVUNEN-BYLUND:
Rakkautta ei tässä maailmassa ole koskaan liikaa. Kiitän Jumalaa jokaisesta parista, joka on valmis Jumalan kasvojen edessä lupaamaan uskollisuutta kuolemaan asti ja silloin siis... Meillähän on hiukan erilainen tilanne, kun Ruotsin kirkossa on näitä parisuhteita siunattu jo 10 vuotta. Ja olen sitä itsekin tehnyt. Ja jos olisin Suomen kirkon palveluksessa niin tietenkin suurella ilolla tekisin sitä. Jos kirkko olisi tehnyt positiivisen päätöksen tästä.
KEIJO RAINERMA:
Rukoilemme ihmisten puolesta riippumatta heidän elämäntavastaan, mutta koska siunaaminen sisältää ajatuksen tällaisen elämäntavan hyväksymisestä niin siunaamiseen en olisi valmis.
RAUNO HEIKOLA:
Siunaamiseen en olisi minäkään valmis ainakaan tällä hetkellä ja viittaan raamatullisiin perusteisiin. Haluan kuitenkin mielenkiinnolla seurata sitä keskustelua, jota kirkossa käydään ja ottaa siihen lähemmin kantaa, jos niitä perusteluja löydetään. Tällä hetkellä en ole missään tapauksessa valmis. Tämä ei tarkoita sitä, että erottelisin ihmisiä. Minä hyväksyn tämänkaltaiset ihmiset tietenkin ja he ovat tervetulleita seurakunnan kaikkeen toimintaan.
Juhani
Kaikilta pyydettiin yhden minuutin vastausta mm. seuraavaan kysymykseen: “Olisitteko valmiit siunaamaan parisuhteensa rekisteröineen homo- tai lesboparin? Emme odota teiltä lopullista käsitystä, se voi olla parhaillaan muotoutumassa, mutta piispana osallistuisitte keskusteluun, jossa kirkko linjaa näkemyksensä tästä. Oma henkilökohtainen näkemyksenne ja käsityksenne tästä asiasta.”
PIRJO VAHTOLA:
Jos nyt joku pariskunta tulisi tämmöistä minulta pyytämään, niin ensimmäinen reaktioni on, että en ole siihen valmis. En nyt sano tällä kertaa siihen enempää. En ainakaan nyt, tällä hetkellä ole siihen valmis.
SEPPO RISSANEN:
En olisi valmis ja perustelut ovat siinä, että papin tai piispan toimittama avioliiton siunaaminen tai vihkiminen liittyy käsitykseen kristillisestä avioliitosta ja tämä ei täytä niitä kriteerejä, jotka meillä on olemassa kirkossa. Ei ainoastaan meidän kirkossa, vaan puhun aika lailla maailmanlaajuisesta kirkosta, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että kirkon pitää jollakin tavalla syrjiä yhteiskunnallisesti hyväksyttyjä normeja ja ratkaisuja muulla tavoin. Kysymys on vain siitä, että tämä ei ole osa kirkon elämää.
SEPPO SATTILAINEN:
En ole, koska kirkolliskokouksella ei ole asiasta päätöstä. Ja miksi ei ole? Kirkolliset toimitukset ja sakramentit - niiden on perustuttava Raamattuun. Homosuhteelle, siis rekisteröidylle parisuhteelle ei raamatullisia perusteita ainakaan vielä ole löytynyt. Homoliitot ovat valtion ratkaisu ja valtio taas voi tehdä ratkaisunsa perustuen muuhun kuin Raamattuun. Yleensä järkeen ja poliittiseen päätökseen.
KARI MÄKINEN:
Mä toivon että siinä keskustelussa jota nyt kirkossa käydään löydetään sellainen lopputulos, että parisuhde voidaan siunata tavalla, joka ei rinnasta sitä suoraan avioliittoon ja olen valmis käymään keskustelua niin, että aikaa myöden sellainen ratkaisu löytyy.
TUULIKKI KOIVUNEN-BYLUND:
Rakkautta ei tässä maailmassa ole koskaan liikaa. Kiitän Jumalaa jokaisesta parista, joka on valmis Jumalan kasvojen edessä lupaamaan uskollisuutta kuolemaan asti ja silloin siis... Meillähän on hiukan erilainen tilanne, kun Ruotsin kirkossa on näitä parisuhteita siunattu jo 10 vuotta. Ja olen sitä itsekin tehnyt. Ja jos olisin Suomen kirkon palveluksessa niin tietenkin suurella ilolla tekisin sitä. Jos kirkko olisi tehnyt positiivisen päätöksen tästä.
KEIJO RAINERMA:
Rukoilemme ihmisten puolesta riippumatta heidän elämäntavastaan, mutta koska siunaaminen sisältää ajatuksen tällaisen elämäntavan hyväksymisestä niin siunaamiseen en olisi valmis.
RAUNO HEIKOLA:
Siunaamiseen en olisi minäkään valmis ainakaan tällä hetkellä ja viittaan raamatullisiin perusteisiin. Haluan kuitenkin mielenkiinnolla seurata sitä keskustelua, jota kirkossa käydään ja ottaa siihen lähemmin kantaa, jos niitä perusteluja löydetään. Tällä hetkellä en ole missään tapauksessa valmis. Tämä ei tarkoita sitä, että erottelisin ihmisiä. Minä hyväksyn tämänkaltaiset ihmiset tietenkin ja he ovat tervetulleita seurakunnan kaikkeen toimintaan.
Juhani