Vasta vai vihta?

Hei, täällä on David.
minä haluan kysyä teiltä asiaa. Se on minusta outo. Minulla on koivuoksia ja ne on yhdessä kimppu mikä suomalaisessa saunassa mukana. Sillä hakataan selkää ja se tuntuu hyvältä.
Minä tiedän se on sauna vasta. Mutta yksi ihminen sanoo että David väärin. Se on sauna vihta. Toinen ihminen sanoo minun sana on oikea myös.
Mikä sitten on oikea ja miksi riita sanan kanssa? Toinen ihminen sanoo että sanat sanotaan eri osassa Suomessa. Mikä on sanat % suhde. Kirjoitanko minä sauna ja vista-vasta yhteensana ?

Mikä sana vihta vai vasta sinä sanot?

Kiitos, hyvää löylyä!

Vasta on vasta niin kuin metlu on metlu, mutta vääräkieliset länsisuomalaiset haluavat olla muita fiksumpia ja niillä on omat nimitykset kaikelle. Ja muillekin niitä tyrkyttävät.

Sudeettisavolainen sanoo: saunavasta. Mutta mitä sillä tehdään? Vastotaanko sillä vai vihdotaan?

Ei sillä ole yhtän mitään väliä miksi kutsut tuota asiaa jota kuvailet näin: "koivuoksia ja ne on yhdessä kimppu mikä suomalaisessa saunassa mukana".
Tärkeintähän on se että itse nautit siitä ja mahdollisesti myös henkilö johon sitä käytät.
Älä turhaan murehdi moisia oikeita ja vääriä tapoja sanoa jotain, sillä ne ovat vain kielipoliisien ja alueellisten, kotiseutuaan rakastavien/palvovien murremafiosojen huolia.
Nauti saunomisesta ilman saunafasismin ja laudeparlamenttien kidusta. Suomessa on yhtä monta hyväksyttyä tapaa saunoa kuin on saunojakin. Kehittele ovat saunatapasi ja kunnioita muiden, niin selviydyt ihan riittävän hyvin, saunassa.

Täällä kaakossa päin taidetaan käyttää molempia termejä sekaisin.

Meillä on aina puhuttu saunavihdasta, tai paikallisesti murtaen "saunavihasta" :)

Siis se on tietysti vihta. Saunavihta. Piste.

Mutta David, voit olla diplomaattinen ja kysyä suomalaisilta alkuasukkailta että kumpaa sanaa he itse käyttävät ja mukaudut sitten siihen. ;) Näin välttyy turhalta kinaamiselta. Kyllä kaikki suomalaiset ymmärtävät kuitenkin molemmat sanat.

Olen huomannu, että pohjos-pohjanmaalta ylöspäin sanotaan useammin vihta kuin vasta. Täällä meillä, Pohjos-pohjanmaan ja kainuun rajamailla vihdotaan usein vastalla..

Tärkeintä varmaan on se, että kumpaa sanaa käytätkin, tulet kuitenkin ymmärretyksi. Suomenkieli on täynnä rikkauksia ja vain pikkusieluiset takertuvat omaan "ainoaan totuuteensa".

Googlella mitaten: saunavihta 476 osumaa, saunavasta 251 osumaa. Eli ehdottoman tieteellisesti vihta 65% ja vasta 35%. :-) Saunavihta ja saunavasta kirjoitetaan yhteen. Mutta yleensä sanotaan vain vihta tai vasta. Google saa sanalle vihta 6610 osumaa.

Vasta on siitä hankala, että se on myös aika-adverbi:
Tulin vasta/juuri. = I got here just now.
Söin aamiaisen vasta iltapäivällä. = I didn't have breakfast until afternoon.

Vihta ei tarkoita muuta kuin vihtaa. Siitä voi myös johtaa verbin vihtoa. En osaa sanoa, onko sellaista verbiä kuin vastoa.

Itse käytän vihtaa, mutta olen suvaitsevainen ihminen enkä pillastu, jos joku sattuisi käyttämään vastaa. ;)

Tulen Etelä-Savosta (Kaakkois-Suomi) ja ainakin siellä se on saunavasta. Niinpä puhutaan vastomisesta. Hyviä löylyjä, David :)

Paljasjalkaisena stadilaisena , meikäläinen ainakin vihtoo saunassa .

Sukuni on peräisin Itä-Suomesta, joten meillä käytettiin vastaa ja saunassa vastottiin. Kaikki muut sanoivat vihta ja vihtoivat.
Ei tuottanut ongelmia, sama asia eri tavalla ilmaistuna.

Tosin luulin pitkään, että 'vihta' on murteellinen muoto sanasta 'vitsa', samaan tapaan kuin sanoissa kahtoa/katsoa.

Hei. Paljon te kerroitte asiaa. Se on totta jos sana omistaa kaksi tapaa tai merkitys ja kaikki on sama. Se tärkeä että minä ja toinen ihminen aina ymmärtää mitä tarkoittaa.
Minun ensimäinen sana oli saunavasta. Se sana sanon myös.
Ei sauna ja löyly saa menee pahaksi että sanoo väärä vasta-vihta-sana. Tärkeä on että minä, sinä nauttii saunasta ja löylystä. Suomalainen sauna on upea asia ja saunassa vasta mukana. Se tuoksuu ja tekee minun olo hyväksille. Hyvä asiamyös on että toinen ihminen ottaa saunavasta ja vihtoa sinä
Hyvää löylyä teille saunaystävät.

Lisää löylyä kielikeskusteluun!

Olet davidk varmaankin huomannut, että puhuttu suomenkieli on eri asia kuin kieliopin mukainen suomen kirjakieli, jota ei käytetä muualla kuin medioissa (tv, radio, lehdet) ja kirjoituksissa. Joku saattaa käyttää arkipuheessaankin kirjakieltä, mutta se kuulostaa vähän teennäiseltä ja opetellulta. Murteilla on edelleen voimakas ote puhekielestä. Kyse ei ole vain erilaisesta nuotista vaan aivan eri sanoista kuten vasta/vihta, mie/mä. Paikkakuntaansa muuttava pikku hiljaa sopeutuu uuteen kotikieleensä. Omassa murteessaan roikkuviakin on, mutta siinä menettää helposti uskottavuutensa.

Sama ilmiö on vähän joka kielessä, vrt. Britannian ja Amerikan englanti (autumn/fall, luggage/baggage, lift/elevator, flat/apartment, queue/line, chips/french fries etc). Olen huomannut, että britit ja yhdysvaltalaiset ärsyyntyvät samalla tavalla vieraasta sanasta, kuin mitä suomalaiset vihdasta tai vastasta.

Luulen että vihta ja vasta pysyvät jatkossakin kielikiistojen kestosuosikkeina. Vastaa tai vihtaa ei juuri käytetä nykyaikaisessa kaupunkielämässä eikä sanaa tarvita kuin harvoin. Kun mie-alueelta tuleva muuttaa mä-alueelle tai toisinpäin, konflikteja syntyy jatkuvasti ja sopeutuminen uusiin sanoihin ja puhekieleen on nopeaa. Harvinaisemmista murresanoista taas ei luovuta. Vaikka olisikin muuttanut eri murrealueelle, niin juhannuksena ja kesälomalla siirrytään takaisin juurilleen ja lämmitetään sauna, jossa sitten heilutellaan sitä vihtaa tai vastaa, ilman että kukaan korjaa puhetta, ja vahvistetaan sanaa.

Tämä vasta- ja vihta -sanojen suuri ero eri murteissa on mielestäni aika hauska ilmiö.

En ole kieli-ihminen, mutta nyt mieleeni ei tule kovin monta sanaa, joissa aivan eri sanat tarkoittavat samaa asiaa suomen eri murteissa. Mieleeni tulevat ainostaan kehdata- ja jaksaa -sanat jostakin itäsuomalaisista murteista - varmasti muitakin on. Kertokaapa, te murteita paremmin tuntevat stadilaiselle muita tällaisia hauskoja esimerkkejä!

JJ_ - ensin käydään saunassa, sitten syödään vasta.

Karjalassa tuima on suolatonta ja peruna on potaatti.
Turussa tuuki on muovinen poytaliina (joka jossain tunnetaan myos nimella kerni),
ja mehua tms. kaatuu lasin tai mukin ohi, se on pillaamista.

"Rokkihomo
11.08.2005, 18:23 Karjalassa tuima on suolatonta ja peruna on potaatti."

Peruna on Karjalassa kartohka.

Ja sitten on tietysti käsite "Karjala", jonka määritelmä vaihtelee aika paljon puhujan mukaan.

"Ensin mennään saunaan, sitten syödään vasta, sitten mennään saunan päälle nukkumaan." :-)

pohjalaisten poikana menen tietenkin vihtomaan.

eteläpohjanmaa muuten kuhisee mielenkiintoisia murresanoja, joista osa toki kuolee vanhempien ikäpolvien mukana.
isoäitini puhui 'härmää' ja hänen sanastoon kuului mm. verhat (vaatteet), karteekit (verhot), ankkastokki (pullapitko).

"Public eye kirjoitti: "Ja sitten on tietysti käsite "Karjala", jonka määritelmä vaihtelee aika paljon puhujan mukaan.""

Karjala loppuu Sortavalassa.

Pora-liike kirjoitti: "Karjala loppuu Sortavalassa."

Ja alkaa...?

Siellä mistä minä olen alunperin kotoisin, saunassa vastotaan vastalla, jos ruokaan menee liikaa suolaa tai jokin on muuten väkevän makuista, sanotaan että onpa tuimaa. Lasten pieni amme on punkka, tääl etelämmässä käytettävä sana taitaa olla vanna? Perunamuusi on pottuvoita... tylsä ja mitäänsanomaton on anhiton... Kehtaaminen tarkoittaa enemmän jaksamista kuin ujostelua. Olikohan mitään muita...

Etelä-Pohjanmaa puhuu osa I :

Ihminen voi olla köppäänen, jota ei voi muille selittää mitenkään. Köppäänen nyt on vaan köppäänen.. sakia, tyhymä, vastarannankiiski, sellaanen emmä ja eikä -ihiminen.
Sakia taas on tyhymä.
Lavitta voi olla joko tavallinen tuali tai selekänojatoon jakkara.
Karteekit on klasis niinku aijemmin jo tuli ilimi.
Verhat laitetahan niskahan.
Täälä jos ei kehtaa, niin silloon ujosteloo.
Ja jos ei viitti, niin joko ei huvita, mutta maharollisesti myäskään ei kehtaa eli ujosteloo kans. (Esim. Emmä viitti mennä puhumahan sille = En uskalla mennä puhumaan).
Hantuukihin kuivatahan pesun jäläkehen.
Raanasta tuloo vettä.
Tanttu o0n hames.
Kurmoottaminen on selekähän antamista.
Saunas käytetähän vihtaa tiätenkin.
Tääläkin lapsia pestähän punkas.
Jos jokin on tympiä tai muuten laimia, niin se on lataanen tai flataanen.

Siinä jotain pientä... Murteet on kerrassaan mahtava juttu. Onneksi niitä yhä on kaikesta yleiskielistymisestä huolimatta :)

Aijoo, tuima on meilläpäin kirpiä

Unohtuu äsköön listasta.

Vihta.

Meillä tuima ihminen on vihainen tai muuten vaan kulumat kurtussa kulkeva. Tuima ruoka on mausteista.

meilla perunat on maaomenia,pommes de terre,porkkanat keltajuuria,hevosen paska tieomenia.

Vihta.

Mikas muukaan se voisi muka olla? ;-)

Vasta