Onko kenellekään kokemuksia cipralex:ista? Minua se on auttanut, mutta alkuvaiheessa oli jonkin verran pahoinointia, joka meni ohi kyllä. Mutta minulla on aika usein päänsärkyä johon joudun ottamaan särkylääkettä (parasetamoli). Se on yleisimmin vasemmanpuoleinen osa ja vasen silmä (itsestä päin katsottuna). Ja silloin kun näitä on, niin silmäni on punaiset. Yleensä iltaisin. Kumma, mutta kun paramax alkaa vaikuttamaan niin sitten huomaan että silmät ovat taas kirkkaat. Pelkään jotenkin, että se supistaa verisuonia aivoissa. Voisiko se olla mahdollista /vaarallista?
ahdistus, cipralex
Kysyppä asiaa hoitavalta lääkäriltäsi. Hän todennäköisesti osaa neuvoa paremmin kuin tämän palstan keskustelijat.
Jos sul on vaan migreenityyppisiä päänsärkyjä....siinä muistaakseni aivoverisuonet sykkivät tai supistuvat ja laajenevat. En tiedä. Kysy joltakin neurologilta.En usko, että vakavaa. Tarkista sivuvaikutukset sen lääkkeen mukana tulevasta lapusta.
Mulla meni hetken cipralex ahdistukseen->ei vastaavaa hyötyä.Nyt käytössä edronax ja ixel jotka tehoaa kohtalaisesti.
Kyllä Cipralex:illa on minusta vastetta depressioon. Se on sitalopraamin S-enantiomeeri ymmärtämäni mukaan.
Osa vanhemmista lääkäreista ovat ihan mukavia, mutta osa nuoret on todella kivoja ja erittäin osaavia. Olen ihmetellyt, kun juttelee chat:issa, niin ajatteleeko voivatko noi vinoilla. Puhuin samanikäiseni, lääkäriksi opiskelevan pojan kanssa henkilökohtaisesti. Minusta hän oli todella taitava, vaikka hänelle oli sanottu ettei hänen vastaanotolle uskalla tulla. Minä uskaltaisin koska hän puhui asiaa. Korjasi kun sanoin varicella:n olevan vesirokko. Se todella on varicella zoster. Variola on isorokko. Jälleen minua otti päähän, kun minulla se lapsena oli, niin siinä hökkelikylässä kukaan ei puhunut mitään asikloviirista. Koko moderni teknologia jätettiin sen sileän tien. Asikloviirista voi olla merkittävää hyötyä jos ottaa heti tiedettyään altistuttuaan, tai heti kun ihottuma voidaan tunnistaa. Myöhemmin siitä ei sitten niinkään ole hyötyä. Tämä poika todensi kaiken. Eikö olekin kivaa, että myöhemmällä iällä tuosta voi tulla vyöruusu. Vesirokko onkin kovin virulentti. Antiviraalihoidot ovat kehittyneet. Mulla oli ainakin viikon n. 39 asteen kuume jatkuvana. Ellei useampana päivänä 40 astetta. Niitä rakkuloita tuli genitaaleihin, päänahkaan ja joka puolelle.
Se nuori poika (tai on hän minua vuoden vanhempi) niin silloin joka tapauksessa tiesi mitä pcr ja nasba ovat. Olen tavannut n. 50 vuotiaan lääkärin joka eivät tiedä näistä (ja useampia myös). Ja tästä todella uskoin, ettei hän tiennyt. Kun ajattelee että tuokin teknologia on jo 20 vuotta vanhaa, niin on se tietty outoa.
Niin kyllä minä ennemmin toivoisin sydänkohtauksen saaneena tai jonain muuna tällaisen lääkärin luokse, kuin joku muu. Uskomatonta että on paikkoja, joissa vanhuksia pidetään sängyssä 5 kk:ta kamalissa kivuissa ja unettomina. Unilääkkeitä ei hökkelikylissä anneta. Niistä voi tulla riippuvuus. Eikö jo voimakkaampia (euforisoivia) särkylääkkeitä ja kalsitoniinia pitäisi harkita, koska vanhoilla ihmisillä tod. on rahaa.
Puhuin eilen taas ihanan nuoren lääkärin kanssa koodissa. Kaikki on tutkittu, tehty frenuloplastia fimoosiin, tuseeraukset, rakon tähystykset, PSA -mittaukset. Nämä kaikki ovat minulle triviaaleja asioita. Diapetes insipidus on poissuljettu S-osmol ja U-osmol näytteillä. Suhteellistus tehty oikein. En kestä näitä virtsaamisongelmia enää. Haluan Zoladex:ia. Joku vanhempi lääkäri sanoi, vain älä vain lääkitse. Nämä nuori oli kiva. Psykiatri voi määrätä niitä koska niissä on indikaatio näihin. Mutta kai sitä voi siirtää myöhemmäksi. Tarkoitan , etten jaksaisi miettiä miten otan niitä asioita esille.
Osa vanhemmista lääkäreista ovat ihan mukavia, mutta osa nuoret on todella kivoja ja erittäin osaavia. Olen ihmetellyt, kun juttelee chat:issa, niin ajatteleeko voivatko noi vinoilla. Puhuin samanikäiseni, lääkäriksi opiskelevan pojan kanssa henkilökohtaisesti. Minusta hän oli todella taitava, vaikka hänelle oli sanottu ettei hänen vastaanotolle uskalla tulla. Minä uskaltaisin koska hän puhui asiaa. Korjasi kun sanoin varicella:n olevan vesirokko. Se todella on varicella zoster. Variola on isorokko. Jälleen minua otti päähän, kun minulla se lapsena oli, niin siinä hökkelikylässä kukaan ei puhunut mitään asikloviirista. Koko moderni teknologia jätettiin sen sileän tien. Asikloviirista voi olla merkittävää hyötyä jos ottaa heti tiedettyään altistuttuaan, tai heti kun ihottuma voidaan tunnistaa. Myöhemmin siitä ei sitten niinkään ole hyötyä. Tämä poika todensi kaiken. Eikö olekin kivaa, että myöhemmällä iällä tuosta voi tulla vyöruusu. Vesirokko onkin kovin virulentti. Antiviraalihoidot ovat kehittyneet. Mulla oli ainakin viikon n. 39 asteen kuume jatkuvana. Ellei useampana päivänä 40 astetta. Niitä rakkuloita tuli genitaaleihin, päänahkaan ja joka puolelle.
Se nuori poika (tai on hän minua vuoden vanhempi) niin silloin joka tapauksessa tiesi mitä pcr ja nasba ovat. Olen tavannut n. 50 vuotiaan lääkärin joka eivät tiedä näistä (ja useampia myös). Ja tästä todella uskoin, ettei hän tiennyt. Kun ajattelee että tuokin teknologia on jo 20 vuotta vanhaa, niin on se tietty outoa.
Niin kyllä minä ennemmin toivoisin sydänkohtauksen saaneena tai jonain muuna tällaisen lääkärin luokse, kuin joku muu. Uskomatonta että on paikkoja, joissa vanhuksia pidetään sängyssä 5 kk:ta kamalissa kivuissa ja unettomina. Unilääkkeitä ei hökkelikylissä anneta. Niistä voi tulla riippuvuus. Eikö jo voimakkaampia (euforisoivia) särkylääkkeitä ja kalsitoniinia pitäisi harkita, koska vanhoilla ihmisillä tod. on rahaa.
Puhuin eilen taas ihanan nuoren lääkärin kanssa koodissa. Kaikki on tutkittu, tehty frenuloplastia fimoosiin, tuseeraukset, rakon tähystykset, PSA -mittaukset. Nämä kaikki ovat minulle triviaaleja asioita. Diapetes insipidus on poissuljettu S-osmol ja U-osmol näytteillä. Suhteellistus tehty oikein. En kestä näitä virtsaamisongelmia enää. Haluan Zoladex:ia. Joku vanhempi lääkäri sanoi, vain älä vain lääkitse. Nämä nuori oli kiva. Psykiatri voi määrätä niitä koska niissä on indikaatio näihin. Mutta kai sitä voi siirtää myöhemmäksi. Tarkoitan , etten jaksaisi miettiä miten otan niitä asioita esille.
Jos nyt kuitenkin aloittaisit perusasioista. Ruokavaliossa voisi olla tarkistamisen paikka. Liikunnasta ja lihaskunnosta huolehtiminen on myös tärkeätä.
Itsetunnon vahvistaminen vähentää jännittyneisyyttä.
Voi myös tehdä valintoja ammatin ja työn suhteen. Jos ei kestä stressiä, niin hakeutuu stressittömämpään ympäristöön, jossa voi olla rennommin.
Asiat, jotka innostavat ja tuvat onnistumisen kokemuksia antavat suuntaa.
Itsetunnon vahvistaminen vähentää jännittyneisyyttä.
Voi myös tehdä valintoja ammatin ja työn suhteen. Jos ei kestä stressiä, niin hakeutuu stressittömämpään ympäristöön, jossa voi olla rennommin.
Asiat, jotka innostavat ja tuvat onnistumisen kokemuksia antavat suuntaa.
Cipralex nosti painoani n. kilon verran, mutta yritän jotenkin eteenpäin. Haluaisin ottaa valokuvia.
Ne virtsaamisongelmat ovat todella ikäviä; Zoladex olisi niin hyvä lääke.
Minusta Cipralex tekee sellaista, että tekee mieli hankkia kaikenlaista tosi outoa. Ensin hankin sellaisen syys-takin, ja nyt minun tekisi mieli lankapuhelinta.
Minä en osaa tehdä itse mitään ruokaa. Kaikista mitä tein, tuli maultaan niin outoa, etten edes tiedä mitä se on.
Käyn Cipralex:in kotisivuilla, mutta en pääse siihen osioon, joka on tarkoitettu vain lääkäreille. Nyt ymmärrän kun lääkärit ja psykologit puhuivat ns. muotilääkkeistä. Varmaan kaikki voi olla "muotia".
Ne virtsaamisongelmat ovat todella ikäviä; Zoladex olisi niin hyvä lääke.
Minusta Cipralex tekee sellaista, että tekee mieli hankkia kaikenlaista tosi outoa. Ensin hankin sellaisen syys-takin, ja nyt minun tekisi mieli lankapuhelinta.
Minä en osaa tehdä itse mitään ruokaa. Kaikista mitä tein, tuli maultaan niin outoa, etten edes tiedä mitä se on.
Käyn Cipralex:in kotisivuilla, mutta en pääse siihen osioon, joka on tarkoitettu vain lääkäreille. Nyt ymmärrän kun lääkärit ja psykologit puhuivat ns. muotilääkkeistä. Varmaan kaikki voi olla "muotia".
Katsoin Cipralexin sivuvaikutuksia( Valitut Palat Kodin suuri lääketieto)kirjasta jonka muistin joskus hankkineeni ja totta siellä käyttämäsi masennuslääkkeen tavallisin sivuvaikutus on juuri em. virtsaamisvaikeudet, joten kannattaisi mennä vaihdattamaan lääke toiseen.
Impulsiiviset päähänpinttymät tai heräte-ostokset eivät ole lääkkeen sivuvaikutuksia, vaan varmaankin jotakin muuta.
Shoppailukin on tapa viettää aikaa ja olla ihmisten kanssa tekemisissä.
Impulsiiviset päähänpinttymät tai heräte-ostokset eivät ole lääkkeen sivuvaikutuksia, vaan varmaankin jotakin muuta.
Shoppailukin on tapa viettää aikaa ja olla ihmisten kanssa tekemisissä.
Oli kiva, että vastasit mutta tässä on kyse nyt ihan erilaisesta ongelmasta. Mutta tietty on rajoittavaa, että lääketieteessä hoitomuodot ja lääkkeet on jaettu enemmänkin sairauksien mukaan. Kai se on enemmän sopimuspohjaista (toisaalta).
Mutta toisaalta olet luultavasti oikeassa, että Cipralex ei saa aikaan halua hankkia tavaroita.
Kyllä toisaalta pidän jossain määrin jopa huvittavana tätä peliä, jossa tehdään psyykeenlääkkeitä, ja sitten on asianajajia ja joukkokanteita. Ja yritykset maksavat välttääkseen suurempia kuluja. Varojen siirtoa paikasta toiseen ja ainaista neuvottelua ja jopa juonittelua (puolin ja toisin). Jos en sitten ole jo paranoidinen. Näin siis amerikassa, jossa on mahdollista saada megaluokan vahingonkorvauksia. Eikö se jo sinänsä houkuta käyttämään sitä järjestelmää hyväksi?
Mutta toisaalta olet luultavasti oikeassa, että Cipralex ei saa aikaan halua hankkia tavaroita.
Kyllä toisaalta pidän jossain määrin jopa huvittavana tätä peliä, jossa tehdään psyykeenlääkkeitä, ja sitten on asianajajia ja joukkokanteita. Ja yritykset maksavat välttääkseen suurempia kuluja. Varojen siirtoa paikasta toiseen ja ainaista neuvottelua ja jopa juonittelua (puolin ja toisin). Jos en sitten ole jo paranoidinen. Näin siis amerikassa, jossa on mahdollista saada megaluokan vahingonkorvauksia. Eikö se jo sinänsä houkuta käyttämään sitä järjestelmää hyväksi?
Olen aikoinaan joutunut käyttämään masennuslääkkeitä syrjinnän ja vaikean elämäntilanteen aiheuttamaan masennukseen, joka lamautti minut vuosiksi. Tutustuin mm. Cipramiliin ja Cipralexiin, joilla on hyvin ikäivä sivuvaikutuksia: vaikka halua ja kykyä riittää, orgasmin saaminen hidastuu niin, että seksi käy vaikeaksi. Siinä oli pääsyy siihen, miksi lopetin kaikeni masennuslääkityksen jo jokin aika sitten.
Kannattaisi ehkä harkita serotoniinin takaisinoton estäjiä (SSRI-lääkket), kuten Seronil, Fontex. Niillä ei ollut minuun samanlaisia sivuvaikutuksia, jos kohta ei myönteisiäkään vaikutuksia.
Mielenterveysalalla toimivana tiedän, että eräisiin psyykkisten häiriöiden muotoihin kuuluu oireena pakonomainen shoppailu, esimerkiksi bipolaariseen eli kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Se ei siis ilmeisesti ole lääkkeen aiheuttamaa.
Siitä saa lisätietoa vaikkapa seuraavasta Leena Vähäkylän kirjasta. Leena toimii vertaisryhmäohjaajana mielenterveysyhdistys Helmissä:
http://www.mielenterveyshelmi.fi/?netti-helmi_35
Kannattaisi ehkä harkita serotoniinin takaisinoton estäjiä (SSRI-lääkket), kuten Seronil, Fontex. Niillä ei ollut minuun samanlaisia sivuvaikutuksia, jos kohta ei myönteisiäkään vaikutuksia.
Mielenterveysalalla toimivana tiedän, että eräisiin psyykkisten häiriöiden muotoihin kuuluu oireena pakonomainen shoppailu, esimerkiksi bipolaariseen eli kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Se ei siis ilmeisesti ole lääkkeen aiheuttamaa.
Siitä saa lisätietoa vaikkapa seuraavasta Leena Vähäkylän kirjasta. Leena toimii vertaisryhmäohjaajana mielenterveysyhdistys Helmissä:
http://www.mielenterveyshelmi.fi/?netti-helmi_35
Kiitos vastauksesta. Mittasin painon aamulla. Se oli 80,6 kg. Olin todella iloinen.
Sitten muihin aiheisiin. Minuun ei kannata tässä nyt niin paljon luottaa, mutta yritän vastata.
SSRI lääkkeet (Cipramil, Cipralex ja Fontex) ovat yleisesti hyvin siedettyjä, kun niitä vertaa moniin muihin psyykeenlääkkeisiin. Tämä johtuu, kuten varmasti tiedämme, niiden selektiivisestä kyvystä vaikuttaa vain serotoniiniin. Vain paroksetiinilla on lievä, mutta merkitsevä, antikolinerginen vaikutus.
On hyvin tavanomaista, että aika ejakulaation tapahtumiseen pitenee, vaikka itse potenssi ja erektio säilyvät.
Mitä en tiedä ovat ne geneettiset tekijät, joiden perusteella voidaan ajatella toisen lääkkeen sopivan paremmin toiselle ja taas toiselle ennustavan huonoa tulosta.
Hyvä puoli sitalopraamissa on, että sen voi kombinoida muiden lääkkeiden kanssa suhteellisen turvallisesti ilman interaktioiden vaaraa.
Muuta en oikein tiedä. Minusta kannattaa lukea myös kirja Peter D. Kremer, Mielen muuttajat (se on mielenkiintoinen). Siinä on monia erilaisia lähtökohtia (farmakologisia&psykologisia). Internetistä löytyy myös paikkahttp://www.mentalhealth.com, josta löytyy paljon mielenkiintoista tietoa.
http://www.prozac.com (sieltä saa lisätietoa fluoksetiinista)
http://www.lilly.com (Eli Lilly, fluoksetiinin luoja)
http://www.lexapro.com (cipralex:in amerikkalainen versio)
http://www.cibralex.com (näistä saan kuitenkin vain vähän tietoa, koska en ole lääkäri, niin en voi kirjautua salatulle alueelle)
Eli Lilly:n tutkijat, lääkärit ja kemistit olivat eräässä suhteessa neroja, koska he kehittivät fluoksetiniin, joka on erittäin siedetty psyykeenlääke. Alettiinkin puhua ns. mielen kosmetiikasta. Nyt se nerous näkyy siinä, että jos yritämme tehdä lääkeainemolekyylin, joka pääsee läpäisemään aivobarriäärin, mutta sillä on ainoastaan selektiivinen vaikutus tiettyihin reseptoreihin, niin mielialalääkkeiden kohdalla se on vaikeaa. Hyvin usein löydettiin/kehitettiin "puolilikaisia" lääkkeitä, joilla oli jotain affiniteettia myös muihin reseptoreihin, mutta huomattavasti vähemmän, kun vanhoilla. Mutta silti riittävästi saamaan aikaan sivuvaikutuksia.
No minä nyt innostuin. Minä haluaisin tutustua siihen, miten nämä metabuloituvat ja myös geneettisiin ominaisuuksiin, joista voidaan ennustaa hoidon onnistumista.
Sitten muihin aiheisiin. Minuun ei kannata tässä nyt niin paljon luottaa, mutta yritän vastata.
SSRI lääkkeet (Cipramil, Cipralex ja Fontex) ovat yleisesti hyvin siedettyjä, kun niitä vertaa moniin muihin psyykeenlääkkeisiin. Tämä johtuu, kuten varmasti tiedämme, niiden selektiivisestä kyvystä vaikuttaa vain serotoniiniin. Vain paroksetiinilla on lievä, mutta merkitsevä, antikolinerginen vaikutus.
On hyvin tavanomaista, että aika ejakulaation tapahtumiseen pitenee, vaikka itse potenssi ja erektio säilyvät.
Mitä en tiedä ovat ne geneettiset tekijät, joiden perusteella voidaan ajatella toisen lääkkeen sopivan paremmin toiselle ja taas toiselle ennustavan huonoa tulosta.
Hyvä puoli sitalopraamissa on, että sen voi kombinoida muiden lääkkeiden kanssa suhteellisen turvallisesti ilman interaktioiden vaaraa.
Muuta en oikein tiedä. Minusta kannattaa lukea myös kirja Peter D. Kremer, Mielen muuttajat (se on mielenkiintoinen). Siinä on monia erilaisia lähtökohtia (farmakologisia&psykologisia). Internetistä löytyy myös paikkahttp://www.mentalhealth.com, josta löytyy paljon mielenkiintoista tietoa.
http://www.prozac.com (sieltä saa lisätietoa fluoksetiinista)
http://www.lilly.com (Eli Lilly, fluoksetiinin luoja)
http://www.lexapro.com (cipralex:in amerikkalainen versio)
http://www.cibralex.com (näistä saan kuitenkin vain vähän tietoa, koska en ole lääkäri, niin en voi kirjautua salatulle alueelle)
Eli Lilly:n tutkijat, lääkärit ja kemistit olivat eräässä suhteessa neroja, koska he kehittivät fluoksetiniin, joka on erittäin siedetty psyykeenlääke. Alettiinkin puhua ns. mielen kosmetiikasta. Nyt se nerous näkyy siinä, että jos yritämme tehdä lääkeainemolekyylin, joka pääsee läpäisemään aivobarriäärin, mutta sillä on ainoastaan selektiivinen vaikutus tiettyihin reseptoreihin, niin mielialalääkkeiden kohdalla se on vaikeaa. Hyvin usein löydettiin/kehitettiin "puolilikaisia" lääkkeitä, joilla oli jotain affiniteettia myös muihin reseptoreihin, mutta huomattavasti vähemmän, kun vanhoilla. Mutta silti riittävästi saamaan aikaan sivuvaikutuksia.
No minä nyt innostuin. Minä haluaisin tutustua siihen, miten nämä metabuloituvat ja myös geneettisiin ominaisuuksiin, joista voidaan ennustaa hoidon onnistumista.
Olli S: Kiitos vielä tuosta linkistä, jonka annoit. Olen seurannut sivusta kirjoituksiasi ja haastatteluja. Olet minusta hyvin mielenkiintoinen henkilö. Olisi kiva tutustua joskus lähemmin. Luin sinusta jo ollessani töissä paikallisessa SETA:ssa. Siitä on vuosia jo. Aika kuluu äkkiä.
Kiitos, imagination. Olisi todella mielenkiintoista jutella tarkemmin masennuksesta ja sen lääkehoidosta. Itsehän olen lopettanut kaikkien masennus lääkkeiden ottamisen ja nyt edistä lääkkeetöntä kuntoutumista mielenterveydeb ongelmista eri järjestöissä.
Minuun voi ottaa yhteyttä tähän: olli.stalstrom@pp.inet.fi
Minuun voi ottaa yhteyttä tähän: olli.stalstrom@pp.inet.fi
Huomasin vasta lähetettyäni vastaukseni - kauhukseni - että olin vahingossa tehnyt klassisen yhdyssanavirheen. Masennuslääke on tietenkin yksi sana.
Johtuu juhannuksen aiheuttamasta väsymyksestä :)
Johtuu juhannuksen aiheuttamasta väsymyksestä :)
Minusta seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä tulisi valmentaa syrjintätilanteita varten, koska siksi tavallisia ne ovat. Miten reagoida ahdistumatta ja masentumatta? Niiden seurauksena on sosiaalisen elämän kapeutuminen ja mielenterveysongelmat. On luonnollista ja ymmärrettävää, että niitä on paljon marginaalissa elävillä, oli sitten mikä taansa marginaali, vaikkapa maahanmuuttaja.
Sanavalmius olisi hyvä asia, koska tilanteet tulevat eteen niin nopeasti: yleensähän ei vastata mitään, vaan vaietaan, mikä on merkki alistumisesta.
Mitä on masennuksen lääkkeetötä hoitoa?
Sanavalmius olisi hyvä asia, koska tilanteet tulevat eteen niin nopeasti: yleensähän ei vastata mitään, vaan vaietaan, mikä on merkki alistumisesta.
Mitä on masennuksen lääkkeetötä hoitoa?
Miesmies: vastaan kysymykseesi siitä, miten seksuaalivähemmistöön kuuluva voi päästä ylös masennuksesta lääkkeettömästi antamalla seuraavan linkin Helmi-lehteen, jossa minun tapaukseni on selostettu:
http://www.mielenterveyshelmi.fi/?netti-helmi_49
Olen pahoillani, jos jotakuta närkästyttää se, että olen jo muualla ranneliikkeessä kertonut aiheesta. Mutta minusta tämä on tärkeä aihepiiri, josta yleensä vaietaan visusti jopa SETA:n sisällä kun halutaan ylläpitää sellaista julkikuvaa, että hlbt-ihmiset vain iloisesti bailaavat ja stailaavat ilman mitään ongelmia.
En väitä, että kaikki hlbt-ihmiset olivat mielenterveysongelmaisia. Ei todellakaan: tehtäessä yhteenvetoa niistä tilastollisista elämäntapatutkimuksista, joita 1980-luvulta lähtien tehtiin niin Kinsey-instituutissa kuin HY:n Sosiologian laitoksella, voitiin todeta, että noin viidesosa lesboista (13%) tai homomiehistä (8%), oli turvautunut lääkärin, psykiatrin tai psykologin hoitoon homoseksuaalisuuteen kohdistuneiden paineiden vuoksi.
Nämä luvut perustuivat perusteelliseen ja monipuoliseen otokseen, joka käsitti toista tuhatta ihmistä. Vaikka luvut ovat vanhentuneita, ne ovat kuitenkin suuntaa-antavia. On todennäköistä, että tutkimusajankohtana vallinneet syrjivien tekijöiden (sairausleima, sensuurilaki) poistuttua koko seksuaali- ja sukupuolivähemmistössä vallinneet mielenterveysongelmat olisivat tältä osin huomattavasti vähentyneet.
Jos jollakin on uudempia suomalaisia laajaan otantaan perustuvia tuloksia, olisi hyvä kuulla niistä.
Vaikka luvut ovat pieniä ja toivottavasti pienenevät, eräiden kohdalla nuoruudessa saadut vammat ovat niin syvässä, ettei niistä kokonaan toivu koskaan. Tämä koskenee nimenomaan itsesyrjinnän sisäistäneitä ihmisiä, jotka usein yrittivät sitkeästi muuttaa itsensä heteroiksi, eheytyä, joko ns. eheytysterapian tai psykoanalyysin avulla, kuten minä.
Minulle psykoanalyysisekoilu aiheutti syvän masennustilan, jota yritin lääkitä kaikin mahdollisin kemiallisin lääkkein parikymmentä vuotta. Kuten artikkelissa kerron, niistä tuli pääasiassa vain huonompi olo sivuvaikutusten takia (pyörrytys, ylipaino, paniikkihäiriö, hidastunut orgasmi, suun kuivuminen ja siitä johtuvat hammasongelmat jne.)
Olin ajautumassa zombiksi, kunnes osasin hakea ja osittain sattumalta sain apua ja pääsin lääkeettömään masennuksen hoitoon.
Vaikka ne voidaan päätellä mainitusta Helmi-lehden artikkelista ja muista kirjoituksista, teen vielä yhteenvedon siitä miten itsesyrjinnän takia masennukseen vajonnut homomies voi nousta (olen pahoillani jos joku närkästyy tämän pituudesta):
1. Vieroitushoito ahdistus- ja masennuslääkkeistä. Näihin helposti kehittyvä riippuvuus voidaan hoitaa pois aluksi lääkinnällisesti.
2. Supportiivinen hoito. Kemialliseen hoitoon on välttämätöntä liittää myös supportiivista keskusteluterapiaa. Tätä oli vaikea löytää, koska ammattiauttajien keskuudessa on vielä ennakkoluuloja ja psykoanalyyttisiä stereotypioita.
Itse löysin kuitenkin SETA:n pääsihteerin ja Yhteysliikkeen avustuksella kognitiivista lyhytterapiaa antavan henkilön, joka kuunterli ja myös keskusteli empaattisesti.
3. Pitkästä masennuksessa makaamisesta seuraa myös aivan fyysisiä ongelmia, kuten liikalihavuus, passiivisuus ja unihäiriöt. Nämä sain jonkinlaiseen kuriin tarmokkalla liikuntaohjelmalla, aerobicilla nuorten ihmisten kanssa.
Kun yksi ongelmani oli akateeminen työttömyys, etsin väkisinkin mitä tahansa työtä, aluksi sanomalehden jakamista. Se vasta on kuntoliikunta, kun juoksee yökaudet hissittömiä rappuja ylös alas.
4. Itsensä pitäminen vireänä. Koska osa ongelmastani johtui minua kohdanneista ammatillisista vaikeuksista, päätin jatkaa kirjoitus- ja julkaisutoimintaa vaikka väkisin. Olen kirjoittanut kaikkia hanttihommiakin tehdessäni ja saanut niitä julkaistuksikin ihan yhdysvaltalaisissa psykiatrisissa julkaisuissa - ja tietysti tuossa FinnQueer-nettilehdykässä.
5. Vertaistuki ja aktivismi. Sain erinomaista tukea
mielenterveysyhdistys Helmin palveluohjaajalta, joka osasi tukea minua ihmisenä ja näki kaikkien leimojen ja diagnoosien takana olevan ihmisen.
6. Rakastuminen. Ehkä tärkein tekijä, joka auttoi omaa henkistä ylösnousemustani oli se, että sattumalta törmäsin kulmakunnan kahvilassa kivannäköiseen ja fiksuun nuoreen mieheen, jonka kanssa olen harjoittanut molemminpuolista mielten hyväilyä jo kuuden vuoden ajan.
Haluan vain sanoa, että toivoa on ja kannattaa pysyä aktiivisena. Asioilla on taipumus järjestyä.
http://www.mielenterveyshelmi.fi/?netti-helmi_49
Olen pahoillani, jos jotakuta närkästyttää se, että olen jo muualla ranneliikkeessä kertonut aiheesta. Mutta minusta tämä on tärkeä aihepiiri, josta yleensä vaietaan visusti jopa SETA:n sisällä kun halutaan ylläpitää sellaista julkikuvaa, että hlbt-ihmiset vain iloisesti bailaavat ja stailaavat ilman mitään ongelmia.
En väitä, että kaikki hlbt-ihmiset olivat mielenterveysongelmaisia. Ei todellakaan: tehtäessä yhteenvetoa niistä tilastollisista elämäntapatutkimuksista, joita 1980-luvulta lähtien tehtiin niin Kinsey-instituutissa kuin HY:n Sosiologian laitoksella, voitiin todeta, että noin viidesosa lesboista (13%) tai homomiehistä (8%), oli turvautunut lääkärin, psykiatrin tai psykologin hoitoon homoseksuaalisuuteen kohdistuneiden paineiden vuoksi.
Nämä luvut perustuivat perusteelliseen ja monipuoliseen otokseen, joka käsitti toista tuhatta ihmistä. Vaikka luvut ovat vanhentuneita, ne ovat kuitenkin suuntaa-antavia. On todennäköistä, että tutkimusajankohtana vallinneet syrjivien tekijöiden (sairausleima, sensuurilaki) poistuttua koko seksuaali- ja sukupuolivähemmistössä vallinneet mielenterveysongelmat olisivat tältä osin huomattavasti vähentyneet.
Jos jollakin on uudempia suomalaisia laajaan otantaan perustuvia tuloksia, olisi hyvä kuulla niistä.
Vaikka luvut ovat pieniä ja toivottavasti pienenevät, eräiden kohdalla nuoruudessa saadut vammat ovat niin syvässä, ettei niistä kokonaan toivu koskaan. Tämä koskenee nimenomaan itsesyrjinnän sisäistäneitä ihmisiä, jotka usein yrittivät sitkeästi muuttaa itsensä heteroiksi, eheytyä, joko ns. eheytysterapian tai psykoanalyysin avulla, kuten minä.
Minulle psykoanalyysisekoilu aiheutti syvän masennustilan, jota yritin lääkitä kaikin mahdollisin kemiallisin lääkkein parikymmentä vuotta. Kuten artikkelissa kerron, niistä tuli pääasiassa vain huonompi olo sivuvaikutusten takia (pyörrytys, ylipaino, paniikkihäiriö, hidastunut orgasmi, suun kuivuminen ja siitä johtuvat hammasongelmat jne.)
Olin ajautumassa zombiksi, kunnes osasin hakea ja osittain sattumalta sain apua ja pääsin lääkeettömään masennuksen hoitoon.
Vaikka ne voidaan päätellä mainitusta Helmi-lehden artikkelista ja muista kirjoituksista, teen vielä yhteenvedon siitä miten itsesyrjinnän takia masennukseen vajonnut homomies voi nousta (olen pahoillani jos joku närkästyy tämän pituudesta):
1. Vieroitushoito ahdistus- ja masennuslääkkeistä. Näihin helposti kehittyvä riippuvuus voidaan hoitaa pois aluksi lääkinnällisesti.
2. Supportiivinen hoito. Kemialliseen hoitoon on välttämätöntä liittää myös supportiivista keskusteluterapiaa. Tätä oli vaikea löytää, koska ammattiauttajien keskuudessa on vielä ennakkoluuloja ja psykoanalyyttisiä stereotypioita.
Itse löysin kuitenkin SETA:n pääsihteerin ja Yhteysliikkeen avustuksella kognitiivista lyhytterapiaa antavan henkilön, joka kuunterli ja myös keskusteli empaattisesti.
3. Pitkästä masennuksessa makaamisesta seuraa myös aivan fyysisiä ongelmia, kuten liikalihavuus, passiivisuus ja unihäiriöt. Nämä sain jonkinlaiseen kuriin tarmokkalla liikuntaohjelmalla, aerobicilla nuorten ihmisten kanssa.
Kun yksi ongelmani oli akateeminen työttömyys, etsin väkisinkin mitä tahansa työtä, aluksi sanomalehden jakamista. Se vasta on kuntoliikunta, kun juoksee yökaudet hissittömiä rappuja ylös alas.
4. Itsensä pitäminen vireänä. Koska osa ongelmastani johtui minua kohdanneista ammatillisista vaikeuksista, päätin jatkaa kirjoitus- ja julkaisutoimintaa vaikka väkisin. Olen kirjoittanut kaikkia hanttihommiakin tehdessäni ja saanut niitä julkaistuksikin ihan yhdysvaltalaisissa psykiatrisissa julkaisuissa - ja tietysti tuossa FinnQueer-nettilehdykässä.
5. Vertaistuki ja aktivismi. Sain erinomaista tukea
mielenterveysyhdistys Helmin palveluohjaajalta, joka osasi tukea minua ihmisenä ja näki kaikkien leimojen ja diagnoosien takana olevan ihmisen.
6. Rakastuminen. Ehkä tärkein tekijä, joka auttoi omaa henkistä ylösnousemustani oli se, että sattumalta törmäsin kulmakunnan kahvilassa kivannäköiseen ja fiksuun nuoreen mieheen, jonka kanssa olen harjoittanut molemminpuolista mielten hyväilyä jo kuuden vuoden ajan.
Haluan vain sanoa, että toivoa on ja kannattaa pysyä aktiivisena. Asioilla on taipumus järjestyä.
Olli S: kiitos sähköpostiosoitteesta. Minä kirjoitan ja virallisella osoitteellani jossakin vaiheessa (kohta).
Minuun teki mahdottoman vaikutuksen tämä Finnqueer:issa ollut julkaisu "Merkintöjä aids ilmiön esihistoriasta". Se pedanttisuus ja tiedot. Aids:ia tutki todella paljon paljon 80-luvulla biokemisti Kary Mullis, joka sai polymeraasiketjureaktion keksimisestä Nobelin kemian palkinnon. Luulen, että monet hänen kirjoituksensa hiv:stä voivat kiinnostaa. Hakusanalla Kary Mullis löytyy paljon tietoa.
Minusta tuohon ei olisi koskaan Suomessa tarvinnut suhtautua neuroottisesti. Syytellen homoja. Olihan Afrikassa suoritetuissa poliorokotuksissa itse rokotteissakin siv:tä. Silloin ei vain tiedetty. Missä vaiheessa zoonoosi tapahtui, ei varmaan kukaan osaa tarkalleen sanoa.
Nämä mielialaongelmat ovat erittäin yleisiä jopa maailmanlaajuisesti.http://www.mentalhealth.com:issa lukee :
"The burden of mental illness on health and productivity in the United States and throughout the world has long been profoundly underestimated. Data developed by the massive Global Burden of Disease study, conducted by the World Health Organization, the World Bank, and Harvard University, reveal that mental illness, including suicide, ranks second in the burden of disease in established market economies, such as the United States ... Nearly two-thirds of all people with diagnosable mental disorders do not seek treatment
Oikealla, ymmärtävällä ja sallivalla hoidolla iso osa itsemurhista on vältettävissä ja ihmisten onnea voidaan lisätä. Näin minusta.
Olli on niin (DI ja vielä toinenkin akateeminen tutkinto) kouluttautunut, että hänen ajatuksensa kiinnostavat minua.
Ystävällisesti
Minuun teki mahdottoman vaikutuksen tämä Finnqueer:issa ollut julkaisu "Merkintöjä aids ilmiön esihistoriasta". Se pedanttisuus ja tiedot. Aids:ia tutki todella paljon paljon 80-luvulla biokemisti Kary Mullis, joka sai polymeraasiketjureaktion keksimisestä Nobelin kemian palkinnon. Luulen, että monet hänen kirjoituksensa hiv:stä voivat kiinnostaa. Hakusanalla Kary Mullis löytyy paljon tietoa.
Minusta tuohon ei olisi koskaan Suomessa tarvinnut suhtautua neuroottisesti. Syytellen homoja. Olihan Afrikassa suoritetuissa poliorokotuksissa itse rokotteissakin siv:tä. Silloin ei vain tiedetty. Missä vaiheessa zoonoosi tapahtui, ei varmaan kukaan osaa tarkalleen sanoa.
Nämä mielialaongelmat ovat erittäin yleisiä jopa maailmanlaajuisesti.http://www.mentalhealth.com:issa lukee :
"The burden of mental illness on health and productivity in the United States and throughout the world has long been profoundly underestimated. Data developed by the massive Global Burden of Disease study, conducted by the World Health Organization, the World Bank, and Harvard University, reveal that mental illness, including suicide, ranks second in the burden of disease in established market economies, such as the United States ... Nearly two-thirds of all people with diagnosable mental disorders do not seek treatment
Oikealla, ymmärtävällä ja sallivalla hoidolla iso osa itsemurhista on vältettävissä ja ihmisten onnea voidaan lisätä. Näin minusta.
Olli on niin (DI ja vielä toinenkin akateeminen tutkinto) kouluttautunut, että hänen ajatuksensa kiinnostavat minua.
Ystävällisesti
Imagination: kiitän kehuista, mutta suoraan sanoen olen valmis viemään kaikki tutkintoni kanikonttoriin, jos niistä saisi siellä rahaa.
Ne olivat molemmat itse asiassa virheitä. Minua aikoinaan viehätti teköäly ja tietokoneet, enkä tajunnut, että diplomi-insinöörien maailma on pitkälti konservatiivisten tärkeilevien ylimielisten mies-sovinistien maailma. Valtiotieteiden maisterina ajattelin tehdä välityönä tutkielman homoseksuaalisuuden sairausleiman lopusta. Silloin oli juuri tullut mahdolliseksi tehdä väitöskirja suoraan maisterin papereista. Yli-innokkaana työmyyränä väänsin siitä samantien väitöskirjan. Siihen ja siitä seuranneeseen oikeudenkäyntiin sitten löinkin pääni ja urani loppui siihen. Yhtään tämän enempää en haluaisi puhua näistä asioista julkisuudessa.
Jos saisi vielä väännettyä muutaman kirjan tasavertaisuuden puolesta ilman, että kukaan listii minut tai pihistää käsikirjoitukseni...
Paska reissu, mutta tulihan tehtyä.
Ne olivat molemmat itse asiassa virheitä. Minua aikoinaan viehätti teköäly ja tietokoneet, enkä tajunnut, että diplomi-insinöörien maailma on pitkälti konservatiivisten tärkeilevien ylimielisten mies-sovinistien maailma. Valtiotieteiden maisterina ajattelin tehdä välityönä tutkielman homoseksuaalisuuden sairausleiman lopusta. Silloin oli juuri tullut mahdolliseksi tehdä väitöskirja suoraan maisterin papereista. Yli-innokkaana työmyyränä väänsin siitä samantien väitöskirjan. Siihen ja siitä seuranneeseen oikeudenkäyntiin sitten löinkin pääni ja urani loppui siihen. Yhtään tämän enempää en haluaisi puhua näistä asioista julkisuudessa.
Jos saisi vielä väännettyä muutaman kirjan tasavertaisuuden puolesta ilman, että kukaan listii minut tai pihistää käsikirjoitukseni...
Paska reissu, mutta tulihan tehtyä.
Bailaaminen ja stailaaminen saattavat "meikata" pinnan alla olevan depression.
Jos elämästä pitää yrittää tehdä glamorous tai fabulous keinolla millä hyvänsä, se voipi olla oire jostakin. Minusta joku kirjoitti, että parisuhteessani hain hyväksyntää, niin eikö se ole luonnollista, että hyväksyntää hakee siltä, jota kuvittelee rakastavansa, mutta ongelmalliseksi sen tekee, jos sulkee silmänsä tosiasioilta, jotka ovat liian kipeitä kohdata ( tietenkin, ettei tule rakastetuksi: ketäpä se ei loukkaisi). Rakkaudettomuuden kohtaaminen satuttaa jokaista.
Miksei homoseksuaali tuntisi itseään masentuneeksi näissä olosuhteissa, jossa hän saa vain teeskenneltyä kiinnostusta ja pinnallista ystävyyttä sekä vihamielisyyttä osakseen? Olla negatiivisen huomion ja palautteen kohteena, on rankkaa kenelle tahansa. Mitä tahansa teetkin, sivulauseessa sinut tuomitaan ja tekojasi väheksytään ja mitätöidään. Epäoikeudenmukaisuus on musertavaa.
Jos elämästä pitää yrittää tehdä glamorous tai fabulous keinolla millä hyvänsä, se voipi olla oire jostakin. Minusta joku kirjoitti, että parisuhteessani hain hyväksyntää, niin eikö se ole luonnollista, että hyväksyntää hakee siltä, jota kuvittelee rakastavansa, mutta ongelmalliseksi sen tekee, jos sulkee silmänsä tosiasioilta, jotka ovat liian kipeitä kohdata ( tietenkin, ettei tule rakastetuksi: ketäpä se ei loukkaisi). Rakkaudettomuuden kohtaaminen satuttaa jokaista.
Miksei homoseksuaali tuntisi itseään masentuneeksi näissä olosuhteissa, jossa hän saa vain teeskenneltyä kiinnostusta ja pinnallista ystävyyttä sekä vihamielisyyttä osakseen? Olla negatiivisen huomion ja palautteen kohteena, on rankkaa kenelle tahansa. Mitä tahansa teetkin, sivulauseessa sinut tuomitaan ja tekojasi väheksytään ja mitätöidään. Epäoikeudenmukaisuus on musertavaa.
Hei,
Olli S: Sinä olet DI ja VTM ja teit väitöskirjan.
Sen verran haluan sanoa julkisesti, että tiedän tämän oikeudenkäynnin ja minusta se käytiin turhasta asiasta.
Minusta ei ole absoluuttisesti mitään syytä edes miettiä enää sitä. Siis sitä ei voi verrata edes pysäköintisakon saamiseen. Siis kyse on lähinnä muotoseikasta. Halusin tuoda oman mielipiteeni esiin siitä. Enkä kommentoi tätä aihetta enempää.
Olli S: Sinä olet DI ja VTM ja teit väitöskirjan.
Sen verran haluan sanoa julkisesti, että tiedän tämän oikeudenkäynnin ja minusta se käytiin turhasta asiasta.
Minusta ei ole absoluuttisesti mitään syytä edes miettiä enää sitä. Siis sitä ei voi verrata edes pysäköintisakon saamiseen. Siis kyse on lähinnä muotoseikasta. Halusin tuoda oman mielipiteeni esiin siitä. Enkä kommentoi tätä aihetta enempää.
miesmies .. kommenttisi taitaa kuulua ihan toiseen keskusteluun...
mutta kun kerran kysyt niin vastataan sitten:
Sitä saa mitä tilaa - jos teeskentelee, saa samanlaista teeskentelyä. Missä hitossa on tänä päivänä ihmisten aitous? Enkä nyt tarkoita suoraviivaista "sateenkaari lipun" heiluttamista työpaikalla tai vastaavaa - ihan sitä perustavaa laatua olevaa aitoutta ihmsiten välisissä kanssakymisissä.
mutta kun kerran kysyt niin vastataan sitten:
Sitä saa mitä tilaa - jos teeskentelee, saa samanlaista teeskentelyä. Missä hitossa on tänä päivänä ihmisten aitous? Enkä nyt tarkoita suoraviivaista "sateenkaari lipun" heiluttamista työpaikalla tai vastaavaa - ihan sitä perustavaa laatua olevaa aitoutta ihmsiten välisissä kanssakymisissä.
Haluaisin vielä lopuksi lisätä yhden seikan jolla oli erittäin terapeuttinen vaikutus, vaikka se ei nimellisesti olekaan terapiaa. Olen nimittäin jo vuoden päivät osallistunut HeSetan luovan kirjoittamisen ryhmään, jossa olen työstänyt omia kenttämuistiinpanojani SETA:n alkuvuosien historiasta käsikirjoitukseksi. Jatkan ryhmässä klirjoittamista ensi syksynä.
On terapeuttinen tunne kun yhdessä empaattisen ihmisten kanssa muotoilee tekstiksi tilanteita ja tapahtumia, jotka ovat tuottaneet tuskaa (jos kohta iloakin).
Tämä ei siis ole SETA-konsernin Virallinen historia. Muut tahot tehkööt sellaisen. Minun teokseni muistuttaa lähinnä Tuntematonta sotilasta eli etulinjassa itse taistelleen sotilaan omakohtaisesti koettua todellisuutta - ei akateemista, teoreettista, ylhäältäpäin tyrkytettyä, valmiisiin dogmeihin istutettua ideologiaa.
Miutta nyt lopetan tähän ennen kuin aggressiivinen ryöpytys alkaa. Lähden kesälomalle ulkomaille, enkä ole täällä enää vastaamassa palstalle tulleisiin kommentteiihin.
Minulle saa toki kirjoittaa ja vastaan henkilökohtaisesti syksyllä:
olli.stalstrom@pp.inet.fi
On terapeuttinen tunne kun yhdessä empaattisen ihmisten kanssa muotoilee tekstiksi tilanteita ja tapahtumia, jotka ovat tuottaneet tuskaa (jos kohta iloakin).
Tämä ei siis ole SETA-konsernin Virallinen historia. Muut tahot tehkööt sellaisen. Minun teokseni muistuttaa lähinnä Tuntematonta sotilasta eli etulinjassa itse taistelleen sotilaan omakohtaisesti koettua todellisuutta - ei akateemista, teoreettista, ylhäältäpäin tyrkytettyä, valmiisiin dogmeihin istutettua ideologiaa.
Miutta nyt lopetan tähän ennen kuin aggressiivinen ryöpytys alkaa. Lähden kesälomalle ulkomaille, enkä ole täällä enää vastaamassa palstalle tulleisiin kommentteiihin.
Minulle saa toki kirjoittaa ja vastaan henkilökohtaisesti syksyllä:
olli.stalstrom@pp.inet.fi