Kanta-asiakas järjestelmät ovat syvältä!

Pyykinpesukone sanoi sopimuksen irti 15 vuoden jälkeen. Päätimme hankkia kunnollisen uuden. Kauppias ylipuhui minut hankkimaan Plussakortin. Sitä ei saanut heiltä, vaan sopimus piti tehdä toisessa paikassa, jonne jouduin matkustamaan erikseen. Meitä kehotettiin keskittämään hankintoja ja saamme loistavia etuja. Kortista veloitettiin kymmeniä euroja.

Nyt kun sitten olemme keskittäneet, saan monimutkaisen pistetiedotteen, jonka opiskelun lopputulema on, että saamme 1000 euron ostoista VIIDEN euron alennuksen seuraavista ostoista. Se merkitsee puolen prosentin alennusta!

Kaiken tämän pyörittämiseksi on valtaisa korttirumba, nettisivustot pistetilin seuraamiseksi tunnuksineen ja salasanoineen, sekä yksilöidyt painotuotteet pisteiden ilmoittamiseksi. Minä maksan tuon. Sen ainoa tarkoitus on sitoa minut käyttämään juuri tuota liikettä. Tuote voi olla paljon halvempi toisaalla, jos vain viitsii tutkia ja myös tinkiä.

Koen, että K-ketju pitää minua, asiakasta idioottina. Juoksen tukka putkella 0,5 alennuksen takia pitkin kaupunkia. Se loppuu heti, kun olen saanut kortin "hinnan" takaisin, palautan kahtia leikattuna ja ilmaisen selkeästi kantani koko heidän systeemiinsä.

Tartossa Kaubama antaa ilmaiseksi kanta-asiakaskortin. Sillä saa suoraan kaikista ostoksista alennuksen. Eestissä/Virossa asiat osataan paremmin.

Juhani

Tässä toinen tapa höynäyttää ihmisiä: Stokkan Hullut päivät

Minun oli pakko saada kirja Akateemisesta. Kauhukseni havaitsin, että Stockkalla oli menossa nk. Hullut päivät. Onneksi ryysis oli Akateemisessa kohtuullinen. Myyjä aikoi pistää ostokseni kirkuvankeltaiseen kassiin. Pyysin tavalliseen muovipussiin. Kun hän pyyntöäni ihmetteli kerroin välttäväni viimeiseen asti tällaisia tapahtumia.

Kaiken huippu oli, kun kuulin jossakin, että Hulluille päiville valmistettaisiin erikseen halpistuotteita kaheleiden rohmuttaviksi.

Aika moni menee tähänkin halpaan.

Juhani

JuhaniV kirjoitti: Kaiken huippu oli, kun kuulin jossakin, että Hulluille päiville valmistettaisiin erikseen halpistuotteita kaheleiden rohmuttaviksi.

Tota noin Juhani.....eikös tuo info ole aika hyvin ollut kansakunnan tiedossa?
Ainakin minä olen tiennyt tuon faktan jo viimeiset 10vuotta....

Kanta-asikakas jutuista olen itse pysynyt pois, eihän se ole muuta kuin kannatava tapa saada tietoon asikaana ostomieltymykset ja sillä tavalla saada tietyillä tarjouksilla oikeat kuluttajat ostoksille.
Keskittäminen ja kanta-asiakkuus on nyt joka puolella, niinhän se on jopa lentoyhtiöillä.

Jos todella otetaan aihe mikä jurppii on SE että kun menet ostoksille isoon supermarkettiin ja pistät rahaa leviäksi esim 100€ edestä, joudut viellä pulittamaan hintaa äärettömän rumista muovikassesista jossa satuu olemaan kyseisen kaupan logo viellä kissan kokoisin kirjaimmin...
Kyllä se pitäisi tulla ilmaiseksi kaupan puolelta muuten haluan mainoksettoman muovikassin.
Ja älkää nyt alkako vääntämään että kyllä ne muovikassit maksaa pitkän pennin kauppiaallekkin.
USA:ssa sentään saat viellä kauppakassin ilmaiseksi ja se viellä pakataan sinulle, olethan tehnyt sen tärkeimmän päätöksen mitä kauppiaan pitäisi kunnioittaa.....olet tullut hänen kauppaansa ostoksille.

Tuohon muovikassien hinnoitteluun.
Joskus muinoin muovikassit olivat maksuttomia Suomessa. Ahneet asiakkaan pilasivat asian. Muistan, kuinka mm. tuttavapiirini naiset kävivät keräilemässä muovikasseja monta kappaletta kerralla monesta liikkeestä. He kutoivat niistäkangaspuilla muovimattoja kylpyhuoneisiin.

Saamme muutkin kärsiä joidenkin ihmisten ajattelemattomuudesta.

Juhani

Juu kyllä muistan ajan ja mitä niistä kassesista tehtiin mutta ajat ovat muuttuneet niistä hieman (toivottavasti) eihän maitoakaan myydä enää muovipusseissa.....eihän Juhani????
Uskon että suurin syy muutkoseen oli energia kriisi 70-luvulla joka nosti muovituotteiden hintaa rajusti....muistaakseni se teki lopun myös Suomalaisen huonekalu desingin maailman valloitukselle(ne muoviset tuoli ym).

Etin stokkalta itselleni collegehousuja, jois olis ollu suorat lahkeet mut ei ollu yhtään ja Modassa oli mut mulle liian kallita.

Miesten vaatteet ovat rumia hulluilla päivillä. Laittas vaan alet niist muotikledjuista, kuten Polo Jeansista mut ei ikinä.

Urheilu-osastolla oli vaan muutamia tuotteita keltasilla pöydillä ja loput normaalihintasia.

matkat oli halpoja mut jonot sairaan pitkiä. Mul oli varausnumero mut myöshästyin siitä, kun en osannu arvioida oikein enkä jaksanu kytätä kuumassa.

Kanta-asiakakortilla häpeen ostaa, kun sit sitä ajattelee et toiset ajattelee et sä oot rahaton. Ostan aina käteisellä.

Ne joil on oikeesti rahaa ostaa Modasta kuten venäläiset. Moda on vaan ylihintainen niitten vaatteitten laatuun nähden esim Armani Jeans.

Mun mielest pitäis vaatii oikeeta hinta-laatu suhdetta mut liikkeenpitäjät huijaa korkeilla hinnoilla vaik tuote on paska.

Muovikassien nykyinen maksullisuus kai johtuu siitä, että niille lätkäistiin aikanaan jokin ylimääräinen ympäristöveron tapainen, ja että jos niitä jaetaan ilmaiseksi, niin kauppa joutuu maksamaan siitä vielä jotain ylimääräistä. Voin kyllä muistaa väärinkin.

PS. Ostin Hulluilta päiviltä digikameran varsin kohtuu hintaan. Etukäteen tuote oli katsottu mainoksesta ja perjantaiaamuna ennen töihin menoa paikalle, ei ihan ensimmäisten joukossa, että pahin aamukaaos ehti rauhoittua, kameralaatikko kainaloon ja kassalle - ja äkkiä pois. En voi sietää moisia väentungoksia. Oli kyseessä höynäytys tai ei, minä sain mitä halusin - ja kauppa rahansa.

Minulla on S-Etukortti. Sillä saa ostohyvityksenä euron pari kuussa, mikä on parempi kuin ei mitään. Etuseteli tulee kerran kuussa muun mainosmateriaalin mukana. Mitään nettisivustoa ei tarvitse käyttää. Muita etuja ovat alennukset S-ketjun ravintoloissa ja hotelleissa.

Onpa minulla myös Stockan kortti. Mutta koska Stockmannilla ei ole ostohyvityksiä, sitä tulee käytettyä vain jos sattumalta hankkii jotain, joka on kuukauden kanta-asiakastarjouksena. Harvoin tulee hankittua mitään, joten Stockan kortti on minulle aika hyödytön.

En ole huomannut, että kumpikaan kortti olisi antanut juuri minun ostokäyttäytymistäni tukevia tarjouksia. Kaikki postin kautta tuleva mainosmateriaali on samaa, kaikille jaettavaa painotuotetta. Tai no, en ole verrannut muiden saamiin mainoksiin, mutta näin olettaisin. Luulisi että saman tiedon tuotteiden menekistä ketju saisi, vaikka asiakkaat tekisivätkin ostoksensa anonyymisti. Ehkä ostoprofilointia tehdään kuluttajasegmenteittäin, mutta mitään ilmeistä kuluttajalle näkyvää hyötyä en ole havainnut.

Eipä taida Keskokaan olla tyytyväinen kanta-asiakaspalveluunsa. Tällä viikolla Ruokakeskossa alkoivat YT-neuvottelut tavoitteena vähentää 160 työpaikkaa. Yksi uudelleenjärjestelyn kohteista on kanta-asiakastoiminnot.

Stocka kyllä varaa niitä tavallisia pussejakin ihan automaattisesti kun niitä kysytään Hulluilla päivillä ja se on ihan normaali toimenpide. Tietysti liike haluaa mainostaa myyntitempaustaan ja siksi ostokset pakataan ensisijaisesti Hullujen päivien pusseihin.

Eikä se mielestäni mitään asiakkaan höynäyttämistä ole, kun Stocka tilaa tavaraa pelkästään Hulluilla päivillä myytäväksi. Asiakas voi itse tutustua tuotteeseen ja miettiä, haluaako maksaa siitä pyydetyn summan. Minusta ihan reilu kauppa. On asiakkaan oma moka, jos antaa ostopäätökseensä vaikuttaa sen, että tuote myydään osana alennusmyyntiä tai sen, että muutkin asiakkaat näyttävät hamstraavan tuotetta.

Juuri näin mitä Andy kirjoitti.

Mä en myöskään voi sietää kaikenmaailman kanta-asiakaskortteja, enkä siis todellakaan näen niiden hyötyä. Joskus kyllä on näkyy jotain melkein hyviä Plussakortti tarjouksia ja S- etukortti voi olla käytännöllinen joissain baareis joskus. Tosin, jos jostain kaljasta, jota haluun juoda, saa jonkun 20 sentin alennuksen kortin kera, niin ehkä elän mielummin ilman sitä korttia.

Sitten niiden maksullisuus. Luulin todella pitkään että kanta-asiakaskortit olivat maksuttomia, koska eikö tavoitteena ole saada mahdollisimman paljon niitä kanta-asiakkaita? Sit ne vielä maksaa Paljon, joka kyllä on jo outoa. Ei niistä varmaan niin paljoa hyötyä ole, ellet nyt satu ostamaan suurperheelle kamaa.

Kanta-asiakasjärjestelmät ei tunnu edes hyödyttävän kauppoja.

Muovikasseja en yleensä osta, koska kanniskelen kamani mielummin repussa kuin kassissa. Ei mua kyl häritise se 10 sentin maksu. Muovikassin hinnasta ymmärtääkseni kauppa ei hyödy käytännössä mitään, koska siitä menee jokin vero ja sit vielä ALV päälle. Muovikassit joutui maksulliseksi kai haittaveron ja ympäristöverojen takia.

Minä ainakin ajattelen kanta-asiakaskortit niin, että niiden avulla tuotteen saa normaalihintaan, kun ilman korttia joutuu maksamaan extraa. Niiden tarkoitus on nimenomaan lisätä asiakasuskollisuutta. Mm. tässä Plussa-kortissa pisteitä vastaan saa sen 5 euron setelin. Ja pisteet kasvavat kk-ostosten euromäärän mukaan. Mitä enemmän ostat kuukaudessa, sitä suuremmalla kertoimella saat pisteitä. Ja vielä taisi niitä seteleitäkin tulla paremmilla euroluvuilla höystettynä, jos ostoksesi täyttävät tietyt ehdot: Esim. 10 €?

Joka tapauksessa ns. pinkki raha päiväittäistavarakaupassa, lapsettomia sinkkuja tai pareja kun ollaan, ei ole kauppiaille mikään panostamisen arvoinen asia ja siksi myös minä saan aina vain niitä 5 €:n Plussa-seteleitä. Sen sijaan, jos ruokakaupan kertalasku alkaa olla 150 euron luokkaa (siis mummoissa 900 mk!), se pistää jo ruokakauppiaan polvilleen, kun perheenäiti on mättänyt ison kärryllisen tavaraa kassahihnalle. Verrattuna meikäläisen sinkun 30 euron viikonloppuostoksiin. Katsokaapa kassajonossa jonottaessanne miten paljon perheelliset ostavat etenkin juhlapyhien aattoina! Ihan poskettomia määriä tavaraa ja ruokaa.

Plussa toimii myös muualla. Sillä saa litraan parin sentin alennuksen polttoaineesta ja viimeksi tänään vingutin sitä autonpesun maksun yhteydessä Nesteellä.

Selvää on, että tällaiset kortit ja lipukkeet tuottavat kuluja. Lisäksi ne hidastavat kassatoimintoja, kun kaiken maailman kortteja täytyy höyläillä. Ensin Plussa-kortti, sitten vaikkapa Amex (silläkin saa omat pisteensä Amexin järjestelmässä) tai muu luottokortti tai pankkikortti. Mutta jos ne ohjaavat asiakasvirrat kauppiasta tyydyttävällä tavalla, se ajaa hielle asiansa. Esim. lähi-K-kauppiaani muistaa vakio-Plussa-asiakkaitaan joskus lahjalla. Sain kerran kunnollisen valurautaisen parilan. Ei mikään halpa lahja. Ja tänä keväänä olisi saanut lahjaksi peräti yhden kahvipaketin ;-)

Mielelläni kyllä keventäisin lompakostani kaikki kanta-asiakaskortit pois. Jo kassatoimintojen mukavuuden kasvattamiseksi.

Joskus Plussa-kortilla saa ihan kohtuulliseen hintaan joitain tuotteita mutta kokonaisuutena ko. kortista on aika vaatimaton hyöty.
Stokkan kortti on likipitäen yhtä tarpeeton ellei satu ostamaan autoa tms. vähän kalliimpaa, jolloin kortilla saa edullisen rahoituksen... mutta eipä autoja joka kuukausi ostetakaan...
Ykkösbonus-kortti on ihan asiallinen, jos on hankkinut sen maksullisena hotellibonuskorttina. Jo toisella yöpymisellä se on hankkinut itsensä ja sen jälkeen päivällinen tulee käytännössä ilmaiseksi... tai otetaanhan se huoneen hinnassa mut kuitenkin.

Vielä keskustelun aloittajalle:
Plussa-järjestelmän pisteytys löytyy netistä, joten korttia hankkiessasi sinulla oli ainakin mahdollisuus mieittiä etukäteen, hyödyttääkö kortti sinua. Kortin liittymismaksu näyttää nykyisin olevan 8,40 euroa, joten ehkäpä on tapahtunut virhe, kun sinulta on veloitettu "kymmeniä euroja". Ymmärsit varmaan, ettei liittymismaksu mene pelkästään kortin painattamiseen vaan myös järjestelmän ylläpitämiseen. Liittyessäsi valitsit siis olevasi mukana rahoittamassa järjestelmää. Kortin kahtia leikkaaminen ja takaisin lähettäminen siinä vaiheessa, kun olet ansainnut liittymismaksusi verran bonusta, ei kuulosta järkevältä - silloinhan juuri alkaisit hyötyä kortista!

Riippumatta siitä, pitävätkö kauppaketjut asiakasta idioottina, asiakkaan ei kannata ehdoin tahdoin heittäytyä idiootiksi, olla ottamasta selvää asioista ja tehdä kuluttajana epärationaalisia päätöksiä.

andyn kommentti minusta hyvä. näinhän tämä markkinatalous toimii.. sitä saa mitä tilaa, ja kannattaa katsoa mitä tilaa, koska ei se myyjä sitä tieten tahtoen kerro. ottamatta siis kantaa tällaiseen systeemiin. totta kai esim. kaupan kassojakin kehotetaan kysymään onko sitä bonus-korttia vai ei. omassa lähikaupassa huomaa, että joskus on oikein "kampanja" päällä... itsellä ei ole minkäänlaista kanta-asiakaskorttia just siksi, että mulla on niin pienet menot ettei kannata. ehkä harkitsisin jos siitä joskus tuntuisi todella olevan hyötyä.

Minulla on Stockan kanta-asiakaskortti, koska sen avulla saan kivasti maksuaikaa ja osamaksumahdollisuuden ostoksilleni. Bonus- ja plussakortteja ei ole eikä tule, kyllähän niistä pitäisi kenen tahansa tajuta, että tarkoituksena on saada ihmiset suosimaan jotain tiettyä kauppaketjua.

Pitäkää omia kasseja mukana, niin ei tarvitse ostaa turhaa muoviroskaa.

muuten, ihan tuohon muovikassikeskusteluun. pakko toisinaan ostaa, kun tarttee kestäviä roskapusseja. onko mitään fiksumpia valintoja roskapusseiksi esittää? itse kun kannan yleensä sekä reppua että kangaskassia mukana, mutta pakkohan ne roskat on johonkin tunkea...

Ihmiäiselle, olen jossakin kuullut, että rullassa valmiiksi ostettavat jätepussit tulisivat halvemmiksi käyttää kuin kaupan muovikassit. Koetan ihan periaatteesta käyttää muovikassia ostosten kuljetteluun myös useamman kerran.

Andylle, olet oikeassa. Tuo oli se kortin hinta, mutta siitäkin kyllä napisin. Silloin minulle todettiin jonkun toisen ketjun kortin maksavan kymppejä. Se jäi sitten mieleen. Minä en halua olla kustantamassa mielestäni täysin turhaa kaupan korttijärjestelmää. Olin pesukoneen ostossa hiukan pakkoraossa. Pidennetty takuu suostuttiin antamaan vain Plussakorttia vastaan. Argh!

Muuten tinkiä (kilpailuttaa) kannattaa isommat kodin ostokset. Pyysin pesukoneesta hintatarjoukset muutamasta liikkeestä. Halvimman ja kalleimman välillä oli aika iso ero. En nyt muista enää paljonko. Sille työlleni tuli ehdottomasti hyvä tuntipalkka.

Juhani

Hmmmmm kirjoitti: "... halpistuotteita kaheleiden rohmuttaviksi......eikös tuo info ole aika hyvin ollut kansakunnan tiedossa?"

Se tästä seuraa, kun asuu syrjäisessä Espoon korvessa. Rintamailla tieto kulkee paremmin ;-) Kummastelen vain sitä, mikä saa ihmiset ryntäämään samaan paikkaan samaan aikaan suurina laumoina.

No, taidan olla mainostajien kauhu. Muistan mainoksista tarkasti vain typeryydet. Nykyinen Yliopiston apteekin telkkarimainos muistuttaa ehtaa neukkumainosta. TV:ssä shampoota myytiin naisen hiuksissa ryömivällä inhottavalla otuksella. Se on etova antimainos.

Kun olimme ostaneet uuden auton, joku kyseli merkkiä ja mallia. Minä en millään pystynyt muistamaan edes auton valmistajaa. Koetin epätoivoisesti muistella millainen logo oli maahantuojan talon päädyssä. En muistanut sitäkään. Vaatimukseni on, että autossa on oltava ratti ja neljä pyörää. Etumaisten niistä pitää olla kääntyviä!

Juhani

Nuo kanta-asiakaskortithan ovat kauppojen kannalta nerokas keksintö. Niiden pääasiallinen hyöty on, että kauppiaat pystyvät profiloimaan, minkätyyppisiä artikkeleita minkäkin tyyppiset asiakkaat ostavat. Ja koko markkinointitutkimuksen maksavat asiakkaat, jotka kuvittelevat vielä saavansa alennusta.

Boonuskortonki kirjoitti: Niiden pääasiallinen hyöty on, että kauppiaat pystyvät profiloimaan, minkätyyppisiä artikkeleita minkäkin tyyppiset asiakkaat ostavat

No tuohon lopputulokseen olen tullut minkäin.

Parhaimmillaan ollaan saatu S-etukortilla melkein parin kympin etusetelejä. Kyllä sellainen raha meille kelpaa. Sillä on hyvä ostaa pesuaineet yms. yleishyödylliset jutut. Bonusta vain kertyy, kun tulee asioitua samassa lähikaupassa (muita ei lähellä ole). Ja saahan sitä bonusta muistakin liikkeistä, kuten silmälasikaupoista ja jopa ravintoloista. Ei me kuitenkaan sen takia valita, missä käydään syömässä. Kortti vilahtaa, jos se vain ravintolassa käy. Meille kortti maksoi itsensä takaisin männä vuonna melkein kättelyssä jouluostosten ansiosta. Eli siis valittamista. Ei mun mielestä ole kamala vaiva vilauttaa etukorttia maksun yhteydessä. Tämähän on valintakysymys, ei niitä kortteja ole pakko ottaa, jos ei halua. Pidemmät takuut sun muut voi nähdä myös kortin tarjoamina etuina eikä vain ehtoina. Skeptinen veljeni otti kortin, kun auton ostosta sai maksimibonukset. Eli kortista on jonkin verran vaivaa, mutta meille siitä ainakin on enemmän hyötyä. Riippuu paljon ostotottumukistakin.

Onhan se hyvä että värittää tarinoitaan, mutta fakta on että plussa-kortin hankkiminen maksaa 8,4 euroa, eikä suinkaan useita kymppejä kuten kirjoitit. Kortin myös saa siitä liikkeestä mistä saa niitä pisteitäkin, netistäkin voi plussa-kortin tilata, pois lukien erikoisemmat plussa yhteistyökumppanit kuten Sonera, Helsingin energia ja muutamat muut. Ostopaikkoja on noin 3000 ja etu on suurimmillaan 5%.

Oliko se pesukone plussa-tarjouksessa? vai saiko myyjä sinut hankkimaan sen kortin ihan tosta vaan lupaamalla ensikuussa 5 euron plussa-setelin? Jos jälkimmäinen vaihtoehto on oikea, niin myyjä on osannut hommansa hienosti.

Se että onko plussa-kortti tarpeellinen ja kannattava hankinta. Ehkä perheellisille jotka keskittävät ostoksensa tietyn ketjun liikkeisiin. Jopa meillä kahden hengen taloudessa posti tuo 2-3 pisteseteliä kuukaudessa ja kuukausi osto koostuu pääasiassa ruuasta ja yhden auton polttoaineita.

Kaupamajan kortti onkin liike kohtainen kortti. Onhan Suomessakin sellaisia kortteja esim. MODA kortti. Ilmainen ja käy Moda liikkeissä.

Anssi

JuhaniV: en voi muuta kuin jatkaa ihmettelemistä toimintaasi kuluttajana: auto nyt on sen verran suuri hankinta, että luulisi merkin kiinnostavan. Merkillä kun on väliä esim. varaosien ja huollon saatavuudessa, auton laadussa jne. Tai luulisi ettämuistaisi edes, minkä autofirman papereihin on nimensä kirjoittanut. Mutta kukin tyylillään...

Markkinoinnin alalla ollaan monta mieltä siitä, kuinka paljon kauppojen saamasta asiakaskäyttäytymistiedosta ja sen perusteella tehtävästä segmentoinnista on hyötyä. Kaipa firmat sitten kanta-asiakasjärjestelmiä hyvinä katsovat, kun niitä halutaan ylläpitää.

Suomessa asuessani minulla oli sivukortti vanhempien kanta-asiakaskorttiin (kuten muillakin sisaruksillani) sillä yksinasuvalle en katsonut niistä olevan suurta hyötyä mutta halusin antaa osani vanhempien bonuksiin, silloin kun niitä muistin käyttää. Viimeksi minulle annettiin Calvin Kleinin kanta-asiakaskortti; 500 dollarin ostoksista saan 50 dollarin lahjakortin. 10 % on minusta ihan hyvä porkkana, vaikka en ko. firmalta usein ostakaan. Ja varsinaisen kanta-asiakaskortin lisäksi annettiin tarroja, joissa oli kortin viivakoodi. Voin liimata tarran esim. luottokorttiin, jolloin ei tarvitse kantaa useaa korttia mukanaan, tai antaa tarran kaverilleni, joka voi kerätä pisteitä minulle. Näin kätevän kanta-asiakaskortin otin mielelläni.

Allekirjoittanut on joskus tullut hankkineeksi Plussakortin ihan vain sen takia, että sai tietyn digikameran 55€ halvemmalla, kuin ilman ko korttia. No eipä voi kehua, että Plussapisteitä olisi ropissut. S-etukortti on ollut sitäkin vilkkaamassa käytössä (S-bonukset on n. 10e/kk). Ai niin ja yksi vuosi tuli kerättyä 180e:n Ykkösbonukset...

Mitä tuolee tuohon ostoskäyttäytymisen seuraamiseen kanta-asiakaskortin kautta: se on minulle ihan vi**n samantekevää...

"Perheellemme" (2 henkeä) sopii parhaiten tuo S-etukortti, Ykkösbonus ja Plussakortti ovat extraa satunnaisten tuotteiden kanta-asiakashinta- hankintoihin. Näiden lisäksi taitaa olla vain yksi kanta-asiakaskortti... Se onkin sitten ainoa "kultakortti".

Luottokortteihin suhtaudun ihan samalla lailla kuin vanha äitini: Jos on pakko ostaa tavaraa, jota ei tarvitse, rahalla jota ei ole, niin yhtä hyvin sen voi maksaa käteiselläkin - kirpaiseepa ainakin heti lompakossa.

Pakko muistuttaa tähän väliin, että Plussakortti on kyllä maksullinen, mutta S-etukortista ei peritä erikseen liittymismaksua. Ainoastaan sijoitus osuuskuntaan eli asiakkaidem omaan ostoliittymään. Tuolle sijoitukselle maksetaan korkoa ja lisäksi sen saa kokonaisuudessaan takaisin jos haluaa joskus erota. Tämän määrittelee ihan oma lakikin.

Mutta S-ryhmä eroaakin esim Keskosta siinä, että siellä kanta-asiakaskortit(kaan) eivät ole kauppiaden kusetusta, vaan asiakkaiden omia keinoja parempien etujen saamiseksi. Liikeyritysten ainut tehtävähän on tuottaa etuja omistajilleen. S-ryhmän omistavat asiakkaat...

Joo, S-ryhmän kortti tuottaa bonuksia enemmän kuin Plussa-kortti, on tullut kokeiltua molempia. Ykköbonuksista ei ole tietoa. Kusetusta tai ei, kyllä meille raha kelpaa. Ei etukorteilla rikastu, mutta 10 euroakin kuussa on mukava yllätys.

mulla on kanssa k-kaupan plussakortti ja ei se mua ainakaa hävetä .

kerran kuukaudessa tule tiedote kotiin , josta voi seurata "tilastoa " missä mennään .

ei mun ainakaan tartte mitään monimutkaisia nettiversioita käyttää , pysyäkseni tiedoissani ajantasalla .

tais olla alko viimmeisin " linnake " , joka siirty maksullisiin muovikasseihin .

itse tulee käytettyä aikapaljon " stockka konsernin " hobby hallia , ja siellä ainakin on vielä ilmaset muovikassit .

mene ja tiedä sitten ,onko ne kassien hinnat lisätty jo valmiiks niihin ostettaviin tuotteisiin .

mutta toistaiseks ainakaan ei sielä ole kasseista tarttenut maksaa .

Minusta muovikassien maksullisuus on ihan hyvä juttu, ajaapahan ihmisiä käyttämään kasseja useampaan kertaan tai sitten hankkimaan kankaisen kauppakassin. Englannissa ei tarvitse maksaa muovikasseista ja sen näkee. Vanhoja muovikasseja saa sitten ihastella joissa, kaduilla, takapihoilla jne. Ilmaiset muovikassit voivat olla todellinen ympäristöjäte.

Minulla ei taida olla jäsenyyttä minkään sortin ketjussa. Puolen prosentin alennuksilla ei saa sidottua minua kanta-asiakkaaksi.

"JuhaniV
10.04.2005, 13:40 Tässä toinen tapa höynäyttää ihmisiä: Stokkan Hullut päivät

Minun oli pakko saada kirja Akateemisesta. Kauhukseni havaitsin, että Stockkalla oli menossa nk. Hullut päivät. "

Miksi ravintoloihin kytätään kuinka monta ihmistä tulee sisälle ja kuinka moni menee ulos, mutta Hulluille Päiville pääsee tungeksimaan kylkiluut rutisten?

"Kaiken huippu oli, kun kuulin jossakin, että Hulluille päiville valmistettaisiin erikseen halpistuotteita kaheleiden rohmuttaviksi.

Aika moni menee tähänkin halpaan."

Trendilesbo luottaa siihen, että paitsi että halpistuotteet menevät täydestä Hulluilla Päivillä niin ne menevät täydestä myös mahdolliseen ihastukseen.

PS. Lidlissä on muuten tarjouksessa ratsupiiska. Piiskan ja viinapullon omistajat saavat aina ystäviä tässä maassa. Viinapullon kanssa on tosin se ongelma että minä haluan maistaa itsekin.

Kanta-asiakaskortilla ja sitoutumisella saa kanta-asiakaspisteitä ja voi kokea kuuluvansa johonkin. Minusta on hienoa olla Kanta-Asiakas eikä vain tavallinen asiakas!

Rahaakin saa - tuleeko sitä nyt sentti/10 000 pistettä? Pisteet ovat kuitenkin isompia, joten ne kuullostavat kivemmalta kuin raha tai prosentit. Jos tulitikkuaskista saa 0,5% alennuksen niin eihän se ole paljon mitään. Mutta 100 pistettä on paljon! Minusta pisteiden keräily on kivaa ja jännittävää! Saan kokea onnistumisen kokemuksia pistesaldon kasvaessa hurjaa vauhtia yli tuhannen pisteen!

Välillä saan Minulle tarkoitettuja alennuksia ja jopa jännittäviä Lahjoja ostaessani tarpeeksi paljon. Sydäntä lämmittää ajatus, että kauppias oikeasti välittää minusta. Ihanaa! Monesti olenkin saanut ihanan lahjan kun olen vain ostanut juuri sen verran kaikkea ylimääräistä kivaa, että lahjaraja tulee täyteen.

Parhaissa korteissa on mukana myös luotto-ominaisuus. Saa ruokaa vaikka olisikin vähissä varoissa. Vain rikkailla on varaa elää ilman luottoa! Vuosikorkokin on kohtuulliset 18%.

Kortit ovat myös todella nättejä. Tykkään ihailla niitä itsekseni. Niin kaunis vihreä kortti, jossa elegantti kultapainatus... Joskus vertailemme kavereitten kanssa kenellä on eniten kortteja. Voitan usein. Olen ylpeä!

Lintuli laulaa korttein ylistystä!
Tviit!

Lintuli, kiitos! Sait minut oikein hyvälle tuulelle.
"Vuosikorkokin on kohtuulliset 18%" on mainio kommentti.
Juhani

andy kirjoitti: "auto nyt on sen verran suuri hankinta, että luulisi merkin kiinnostavan. "
Kyllä se toki kiinnosti sen aikaa, kun tarjouskierrosta käytiin ja tinkiminen sen päälle. Kun ajoin auton hallista ulos, niin sen jälkeen se on auto ja sillä siisti. "Se" on minulla riittävä, eikä tarvitse mitään jatketta.

No taustaksi, että meillä on kotona muistihirviö, joka tuntee tuotemerkit ja niiden yksityiskohdat. Jopa jotain niin käsittämätöntä, kuin farkkumerkit ja muuta siihen liittyvää, josta en ymmärrä mitään. Jos minä tarvitsen lehmipojan housut, menen kauppaan ja ostan lehmipojan housut, vaikkakin kiroilen joskus ääneenkin millaisia katteita housuvalmistajat keräilevät meiltä. Tässä kohden kait pitäisi kuitenkin hyristä tyytyväisyytä kun tulee monta pistettä kanta-asiakaskortilla.

Juhani

Nythän on niin, että jos näillä tuloilla on pakotettu hankkimaan jotain vähänkin isompaa, kuten huonekaluja tai vaikka television, on kertasumma tappava, ainut mahdollisuus on siis ostaa vähittäismaksulla. Kysymys ei ole siis siitä, että ostaisi yli varojensa, vaan älyllisestä menoerien jakamisesta usealle kuukaudelle.

Minuun on aina tehnyt vaikutuksen tuo Stockan kortissa komeileva teksti "loyal customer" ja muutan sen usein mielessäni muotoon "royal customer". Kyllä hivelee itsetuntoa olla jollekin tärkeä. :-D

Kirkkonirotta kirjoitti: "...ainut mahdollisuus on siis ostaa vähittäismaksulla."
Eipä aivan. Vertasin joskus juuri tuollaisen suuren kertahankinnan vähittäismaksun kaikkia kuluja pankkilainaan. Se oli vähittäismaksua tuntuvasti edullisempaa.
Laiska ja malttamaton maksaa enemmän. Vähittäismaksu on tehty helpoksi ottaa. Vain nimi paperiin ja tavara vaihtaa omistajaa. Pankkilainaan tarvitaan aikaa ja erillinen operaatio. Se saattaa kannattaa vielä tänäkin päivänä. Onko kukaan tutkinut?

Juhani

Pankkien myöntämä kulutusluotto- en nyt paljon ole tutkinut, mutta onhan se ollut esillä jonkin verran viimeaikoina. Oliko helmikuun hesarin kuukausliitteessäkin.

Muistaakseni vakuuksien ollessa kunnossa pankista saa kulutusluottoa n. 4,5 % korolla, tai vähän alle. Yleensä ne kyllä ottaa jonkun 50€ palkkion myös.

Luottoa saa yleensä joko pankista (esim. Nordea, Handelsbanken) tai pankkiryhmään kuuluvasta erillisestä rahoitusyhtiöstä (esim. Nordea Rahoitus, Handelsbanken Rahoitus). Tai sitten luotottaja on joku muu rahoitusyhtiö tai yhtiö (Stockmann, Ellos, jne.).

Nyrkkisääntö on, että rahoitusyhtiöiden luotot ovat pankkilainoja kalliimpia, koska rahoitusyhtiöt eivät kysele vakuuksien perään. Eli niillä on suurempi riski menettää annettu luotto maksuvaikeuksiin joutuneen asiakkaan vuoksi. Lisäksi rahoitusyhtiöillä on näitä luottokortteja (esim. Nordea Rahoituksen Käyttöluotto, Handelsbankenin Aktiiviraha, jne.), joiden hallinnointi vie omat kulunsa. Ja luottoaika on usein verrattain lyhyt, vaikka yhden hieman isomman hankinnan edellyttämää luottoa maksetaankin usein muutaman kuukauden ajan. Samoin luottojen suuruus on yleensä melko pieni, muutamasta sadasta muutamaan tuhanteen euroon. Eli kyseessä on sellaiset 'vipit'. Tällaisen rahan hinta on yleensä yhteensä 10-20 % pitäen sisällään erilaiset käsittelykulut.

Rahoitusyhtiöillä on sitten edullisemmat luotot isompia hankintoja varten. Kuten autot ja veneet. Ainakin autojen osamaksuluotot maksavat 0 - 8 % tapaus- ja kampanjakohtaisesti. Hankittu esine, esim. auto, toimii luoton vakuutena. Korko on usein kiinteä, mutta voi olla joissain tapauksissa myös viitekorkoon sidottu. Luottoaika on usein jopa 60 kk ja luoton suuruus on yleensä useita kymmeniä tuhansia euroja.

Nämä ns. kulutusluotot voi maksaa kerralla pois milloin tahansa ilman eri kuluja.

Varsinaisten pankkien myöntämiin pankkilainoihin edellytetään usein vakuus, mutta tililimiittejä ja muita pienempiä luottoja on mahdollista saada ilman vakuuksia. Laina-ajat voivat olla pitkiä, jopa 60 vuotta, samoin velan määrä voi olla hyvinkin iso, satoja tuhansia euroja. Esim. asuntolainassa. Kun vakuudet ovat kunnossa ja laina-aika eli asiakassuhde on pitkä, luoton hinta voi olla halvempi, mutta pitkän maksuajan vuoksi sitä euroissa mitattua korkoa tulee kuitenkin pankille aika paljon, kun alunperin iso velkapääoma pienenee hitaasti. Niinpä asuntoluotot voivat olla hinnaltaan viitekorko + muutaman prosentin marginaali.

Asuntoluottoja ei yleensä voi maksaa pois kerralla ilman erillistä luotottajalle maksettavaa korvausta.

Sitten on maksuaikakortteja kuten Visa, Diners Club ja American Express. Perusmuodossaan niiden velka maksetaan kerralla pois 1-2 kuukauden kuluttua ilman korkoa. Eli kortit antavat hieman maksuaikaa toisin kuin pankkikortit, joilla tiliveloitus tapahtuu periaatteessa heti. Sen sijaan maksuaikakorteilla on usein vuosimaksu. Joihinkin maksuaikakortteihin on nykyisin saatavissa myös luotto-ominaisuus jolloin velkaa voi lyhentää normaalia pitempään. Tällöin koronlasku alkaa vasta normaalimaksuajan jälkeen.

Eli lainarahaa on tarjolla eri hintaan ja eri tarkoituksiin. Kannattaa olla tarkkana mitä luottoa käyttää mitäkin tarkoitusta varten.

Niin, kyllähän sitä lainaa hakisi, jos vakuudet olisivat kunnossa, vaan köyhä mikä köyhä... Yhtäkään kaveria tai vanhempiani en halua takaajiksi omille hankinnoilleni laittaa, joten kyllä se on nyt meikäläisen tyytyminen siihen stockan korttiin. Mieluummin velassa Stockmannille kuin pankille. :-)

Statistille kiitokset perusteellisesta tiedon jakamisesta. Vaihtoehtoja näyttää olevan tänä päivänä otaksumaani paljon enemmän.

Hankimme kauan sitten ensimmäisen yhteisen asunnon. Silloin lainaa haettiin hattu kourassa pankinjohtajalta. Usein tuli kielteinen päätös elleivät asiakassuhde ja peruspääoma olleet kohdallaan.

Jouduimme raapimaan rahat kasaan niin, että lainoja oli peräti seitsemän. Niiden hoiteluun tehtiin tietokoneohjelma, joka ilmoitti rahasumman, joka piti tilillä olla lainan lyhennysten ja korkojen maksupäivinä.

Laskin silloin, mikä on loppusumma, joka korkojen ja pankkikulujen kanssa vuosien kuluessa jouduttiin maksamaan. Summa oli järkyttävä. Pankit eivät ole todella mitään hyväntekeväisyyslaitoksia, päinvastoin. Lainoista selvittiin kahta tai kolmea työtä tekemällä ja purkkihernekeittoa syömällä. Yhdessä se onnistui. Rillutteluun ei ollut varaa lainkaan. Olimme oikeasti rutiköyhiä. Rahan arvo opittiin kantapään kautta.

Juhani

Pora-liike: Lidhlistä puheen ollen. Hyvä kauppa, ruokatarvikkeet jopa kymmeniä prosentteja halvempia, vihanneksen mukaan lukien. Eikä kysytä kanta-asiakaskorttia.

Voi Veet! Ehkä Lidl on "hyvä" kukkarosi kannalta, mutta Lidl ei ole reilu eikä solidaarinen! Sinne kantamistasi summista tuottajat ja tavaroiden valmistajat kostuvat vain vähän: halvat hinnat mahdollistetaan alhaisilla tuotantokustannuksilla (tuotantoa esim. kehitysmaissa ilman asianmukaisia työehtosopimuksia tai niiden valvontaa). Puolestaan kaikkien halvoista hinnoista riehaantuneiden
ostajien rahojen puroista kertyvät voitot päätyvät saksalaisten omistajien pussiin. SOK, K-kauppa ja tietääkseni myös Stockman ovat suomalaisomistuksessa. Tietenkin jokainen voi valita vapaasti tukeeko mieluummin saksalaista kapitalistia kuin esim. suomalaista osuuskuntaa.

Jätekasseista: niitä saa todellakin saa supermarketeista ja päivittäistavarakaupoista rullittain myytävinä ja monenmerkkisinä. Yleensä ne ovat ohuempaa (ja silti tarpeeksi kestävää) muovia kuin tymäkät muovikassit, joiden maatumisaika on järkyttävän pitkä. Saatavana on myös fantastisia maatuvia jätekasseja biojätteille.

Etukorttien omistajat saavat hyviä asiakasomistajatarjouksia, joissa alennusta on yleensä 20-30%. Mulla on S-etukortti ja myös matkapuheluista kertyy bonusta samoin kuin laajakaistaliittymän käyttömaksuista. S-etukortti maksoi muistaakseni 35 euroa, mutta sitä ei tarvinnut maksaa käteisellä, vaan ensimmäisen vuoden bonukset maksoivat sen pikkuhiljaa pois.
Tavallaan on pallo jalassa varsinkin puhelinyhtiön kanssa, mutta toistaiseksi edut tulevat suuremmiksi kuin kuvion särkeminen, mihin siihenkin on täysi vapaus.

Joku paljasti, ettei viitsi käyttää Stockan korttia luottokorttina, ettei luultaisi rahattomaksi. Välillä olen rahaton, enkä sitä suostu häpeämään ("köyhyys ei ole häpeä"), enkä välittämään, mitä myyjät tai muut ostajat ajattelevat, jos käytän luottokorttia.

Vaikka käynkin harvoin Lidlissä, on mielestäni hyvä vain että meillä on kilpailun kirittäjiä. Vielä kun saisimme 24/7 aukiolevan Tescon tänne, niin olisi tällaisten iltaeläjien elämä hivenen helpompaa. En ymmärrä millä lailla köyhien maiden elävien hyvinvointia parantaisi se, että lakkaisimme ostamasta heidän valmistamiaan ja kasvattamiaan tuotteita (tai vaatimaan, että heille pitää maksaa paremmin; mikä johtaisi siihen, että he menettäisivät kilpailukykynsä ja me ostaisimme EU-kotimaista eli sama asia).

Kyllä on kaupankävijöitä, jotka maksavat tuottajille enemmän kuin ryöstäjä-Lidl; kaupankävijöitä, jotka vaativat, että alihankkijat sitoutuvat noudattamaan vaatimuksia vaikkapa työturvallisuudesta, ympäristöystävällisyydestä jne. Eli sekä Prisman että Lidlin "ratsupiiska" voi olla Vietnamissa valmistettu, mutta jos se on Prismassa kalliimpi, voi hinta kertoa siitä, että työntekijöillä on paremmat työolot ja/tai parempi palkka kuin niillä, joiden piiskat myydään Lidlin alihankkijoille. Kuluttajalla on oikeus vaatia tietoja yrityksen yhteiskuntavastuullisuudesta - sekin miten yritys siihen vastaa, kertoo jotain yrityksestä. Reilu kauppa on mielestäni luotettava kaupankävijä, joka todellla hyödyttää kehitysmaiden työntekijöitä (vaikkeivat piiskat kuulukaan vielä suppeaan tuoteluetteloon). Suosittelen Naomi Kleinin "No logo" -kirjaa, joka tuo globalisoitumisen ongelmat kuluttajan arkea koskettavaksi.
Kotimaisuudesta: vielä 20 vuotta sitten tekstiiliteollisuuden palveluksessa oli Suomessa yli 60 000 työntekijää, nyt on 9 000. Kotimaisuuden tai edes lähialueen kilpailukyvyn turvaamisella olisi vaikutusta paitsi työllisyyteen myös ekologisia etuja (niin, se piiskojen kuljettaminen sieltä maapallon toiselta puolelta...).

Suosittelen puolestani lukaisemaan artikkelin http://www.vapaasana.net/sisalto.php3?id=340 .
Artikkelin otsikko on varsin haasteellinen: "Niken hikipajat - kehitysmaiden paratiisi". Varsin valaiseva on myös miehen kirjoittama ja hiljattain suomennettu kirja: Globaalin kapitalismin puolustus.

Kyllähän sitä toivoisi, että moiset talouden globalisaatiota puoltavat ja uusliberalismimyönteiset kannanotot olisivat oikeassa: saisin jatkaa kulutusjuhlaani hyvillä mielin. Globalisaatiokriittisen puolen argumentit ovat vakuuttaneet meikäläisen, samoin kuin omat havaintoni maailmanmenosta. Käytännössä tasapainoilen rahankäytössäni ottaen sille perusteita kotimaisuudesta, ylikansallisten suuryritysten tuotteiden välttämisestä, hyvästä hinta-laatu-suhteesta (siis oma etu), ekologisuudesta, estetiikasta ja ilosta, jota jokin tuote voi tuottaa. Puritaaniksi en ole ryhtynyt.

Tuosta köyhien maiden asukkaiden riistämisestä pienien palkkojen ym. avulla. Ei ole historiallisesti kovin pitkä aika kuin nyt vauraissa länsimaissa Suomi mukaanlukien riistettiin tehdastyöläisiä aivan surutta. Siitä sitten on edetty tähän nykytilanteeseen.

En muista missään nähneeni esitetyn mitään vakuuttaavaa, toimivaa ja siten realistista menetelmää, jota noudattamalla ympäri Telluksen saavutettaisiin työväestölle inhimilliset ja mukavat työolot sekä elinolosuhteet. Ymmärtääkseni globalisaatio johtaa meitä siihen suuntaan kuitenkin.

Nähdäkseni globalisaation puoltamisesta ja uusliberalismimyönteisyydestä ei seuraa, että pitäisi viettää iloista kulutusjuhlaa. Tässä tulkitsen kulutusjuhlalla tarkoitettavan, ettei kuluttamisessa tulisi ottaa huomioon ympäristöarvoja, työntekijöiden työolosuhteita jne. Itse kannatan klobalisaatiota ja liberalismia (sen uus-etuliitteen jätän pois, koska sanaa käytetään lähinnä kuvaamaan jonkinlaista mörköä, kun ei rohjeta arvostella suoraan liberalismia, johon kuitenkin useimpien mielessä liittyy positiivisiakin mielikuvia), mutta pidän tärkeänä, että ihmisistä kehittyisi vastuullisempia kuluttajia. Vastuullisuus tarkoittaa myös sitä, että perehtyy asioihin ja on selvillä mitä seurauksia eri valinnoilla on. Toisaalta, aikamme ja energiamme ei riitä kaikkeen perehtymiseen. Niinpä saastepäästöt pitäisi saada kattavasti markkinamekanismin piiriin siten, että aiheutetuista haitoista korvataan täysimääräisesti aiheutetut vahingot; jolloin haitan aiheuttaminen näkyy tuotteiden ja palveluiden hinnoissa. Tällöin syntyy aito motiivi vähentää haittoja.

Juuri näin, Harza. Voittoa tavoittelevat yritykset yrittävät tietysti aina maksimoida voittonsa. Ainoa keino, jolla saadaan saastuttelijat kuriin on, että ympäristön pilaamisella on suora yhteys voiton pienenemiseen.

Ikävä kyllä puhdas ympäristö näyttää olevan ns. superior good. Tämä tarkoittaa sitä, että kehittyvät maat eivät pidä ympäristön säilyttämistä ja suojelua yhtä suuressa arvossa kuin kehittyneet maat, koska ympäristöä saastuttavalla teollisuudella voidaan taata esim. ruokaa suuremmalle osalle maan väestöstä. Näin niinkuin yksinkertaistaen. Voi siis olettaa, että kehittyvät maat eivät tiukenna ympäristösäädöksiään ennen kuin mieltävät ympäristön tärkeämmäksi kuin uudet työpaikat jne.

A-studio käsitteli äskettäin näitä kanta-asiakaskorttiasioita.

Ne ovat osoittautuneet erittäin kalliiksi ja kuluttajan kannalta huonoksi käytännöksi. Kuluttaja ei järjestelmistä juurikaan hyödy. Järjestelmät maksavat miljoonia, tuottavat vähän tietoa ja kuluttaja maksaa lopulta aivan kaiken.

Tällä kuluttaja koetetaan vain sitouttaa johonkin ketjuun. Hänen käyttäytymisestään kerätään kuitenkin yllätyksekseni tietoa vain siltä osin missä hän on asioinut ja kuinka paljon kullakin kerralla rahaa käyttänyt. (Näin kertoi asiantuntija) Ei sellainen tieto voi kauppiasta paljoakaan valinnoissaan ohjata.

Monet kauppaketjut ovat miettimässä korttipelistä luopumista. Muualla Euroopassa näin on jo tapahtunut. Kesko aikoo kuitenkin satsata merkittävästi järjestelmän kehittämiseen, jonka tietenkin maksaa kuluttaja. Parasta leikata kortti ja lopettaa Keskon palveluiden lisähinnasta maksamisen, eli siellä asioiminen.

Ohjelma suositteli tarjousten seuraamista ja minä suosittelen yleensä hintojen ja laadun vertailua. Yksityisen pitämässä lähimyymälässä saan hyvää henkilökohtaista palvelua. Alanpa kantaa lanttini enenevässä määrin sinne.

Juhani

Ketäpä voisi vähempää kiinnostaa, mihin JuhaniV lanttinsa vie.