Suvaitsevaisuudesta

  • 1 / 5
  • Esperanza
  • 21.3.2005 15:16
Käsite on itse asiassa aika paradoksaalinen: kun syyttää toista suvaitsemattomaksi tulee helposti itse osoittaneensa, että ei suvaitse erilaisia mielipiteitä, vaan ainoastaan samanmieliset, ”suvaitsevaiset”, mielipiteet.

Useassa keskustelussa täällä on pohdittu sitä missä menee suvaitsevaisuuden rajat, miten on elitististä suvaitsevaisuutta tai toisaalta käsittämätöntä ahdasmielisyyttä. Useimmat kirjoittajat haluavat vähintäänkin sanoa mielipiteensä keskustelunaiheista, ja siihen heillä on oikeus. Jotkut haluavat yrittää vaikutta ehkä enemmänkin, ikään kuin nousta mielipidevaikuttajiksi. Osa kritisoi sitä, että nimimerkin suojasta sanotaan kaikenlaista ja vetoavat siihen, että omalla nimellä esiintyminen toisi heidän mielipiteilleen enemmän painoarvoa.

Osittain minua on ruvennut häiritsemään se, että useassa keskustelussa päädytään tilanteeseen, jossa muutamat ”suvaitsevat” ihmiset määrittelevät ”homoyhteisön” virallisen mielipiteen ao. asiaan, höystäen sitä myös muilla tarpeellisilla elämänohjeilla ja mielipiteillä. Toisinaan tämä tehdään ikään kuin ammatti-identiteetin auktoriteetilla toisinaan ”yleisiin” moraalikäsityksiin vedoten.

Kuitenkaan mitään virallista homoyhteisöä tai sen mielipidettä tuskin on olemassa? SETA on yksi järjestö, johon kaikki homot eivät kuulu. Toiset järjestöt ovat sitäkin pienempiä. Ja jos SETA onkin jotain mieltä, se ei varmaan velvoita edes jäseniä olemaan samaa mieltä. Siksi kait tämäkin palasta on…että voisi mielipiteitä vaihtaa. SE, että on homo ei varmaankaan määritä koko elämää ja suhtautumista asioihin ja siksi mitään ”homomielipidettä” ei mielestäni voi olla. Yhdessä asiassa ajattelee yhdellä tavalla toisessa toisella.

En varmaan ole yksin toivoessani, että keskustelussa saisivat kaikki esittää mielipiteitä asiallisesti ja tasa-arvoisina, ilman, että heidät leimattaisiin suvaitsemattomiksi, ahdaskatseisiksi, huoriksi tai miksikään muuksikaan. Ja kääntäen, jotkut keskustelijat taasen voisivat miettiä ovatko he lähtökohtaisesti muita ylempiä jonkun itse itsellensä antaman auktoriteettiaseman suojissa.
Tällä en tarkoita, etteikö omaa mielipidettään saisi tuoda julki värikkäästikin, ja parhaimmillaan täällä onkin tosi värikästä ja hauskaa keskustelua! Vaikka mielipiteeni olisivatkin ”vääriä”, on minulla kuitenkin oikeus niihin …


Mukavia keskusteluja jatkossa

toivoo Esperanza,
  • 2 / 5
  • jormah
  • 23.3.2005 17:18
Muutama kommentti edellisen johdosta:
(1) samaa mieltä siitä, ettei homous määritä kaikkea muuta elämää,
(2) samoin siitä, että homot/lesbot eivät ole mikään homogeeninen "yhteisö", vaan eri asioista löytyy mielipiteitä laidasta laitaan,
(3) Setan näkemys jostakin asiasta on sen näkemys, ja järjestön jäsenten keskuudessa ko. asiasta saattaa olla ja on lupa olla muunkinlaisia mielipiteitä,
(4) keskustelussa jokaisella on oikeus esittää oma mielipiteensä, ja toista mieltä olevien on kunnioitettava sitä,
(5) on kuitenkin asioita, kuten esimerkiksi lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, toisen väkivaltainen pakottaminen seksuaalisuhteeseen tai homosuhteiden rangaistavuuden palauttaminen, joiden hyväksyminen on hyvin kyseenalaista ja joita ei enää voi pitää sellaisina mielipiteinä, joita tulee kunnioittaa,
(6) toisen tahallinen sanallinen loukkaaminen tai leimaaminen, erilainen henkilöön käyvä ilkeys eivät kuulu hyvään keskustelukulttuuriin eivätkä ole hyväksyttäviä.
  • 3 / 5
  • Hmmmm
  • 23.3.2005 17:58
Kiitos Esperanza kirjoituksestasi, olen kanssasi monesta samaa mieltä, kerran viellä Kiitos!!
  • 4 / 5
  • jormah
  • 23.3.2005 23:42
Yksityisesti minua muistutettiin siitä, että yksi keskeinen periaate puuttuu edellisestä viestistäni (2). Totta: Kukaan ei voi olla kritiikin ulottumattomissa, sen ulkopuolella, vaan jokaisen näkemyksiä on oikeus perustellusti arvostella.
Moikkelis,

"Käsite on itse asiassa aika paradoksaalinen: kun syyttää toista suvaitsemattomaksi tulee helposti itse osoittaneensa, että ei suvaitse erilaisia mielipiteitä, vaan ainoastaan samanmieliset, 'suvaitsevaiset', mielipiteet."

Ei suvaitsevaisuuden korostamiseen kai välttämättä kuulu väittää toisia suvaitsemattomiksi, eikä se välttämättä ole lainkaan syyllistävää ja tuomitsevaa. Yhtä kaikki: ei ihmistä minun nähdäkseni mikään korkeampi logiikka estä vetämästä "suvaitsevaisuutensa" rajaa siihen, että joku on suhteettoman suvaitsematon muita kohtaan. Yleensä kai suvaitsevaisella ihmisellä tarkoitetaan leppoisaa ihmistä, joka ei juurikaan paheksu, vainoa ja kurtistele kulmiaan havaitessaan, että muut ajattelevat ja puhuvat ja toimiva eri lailla, vaikka ei täysin edes ymmärtäisi, miksi muut ovat erilaisia. Silti tämä leppoisa ihminen voi suhtautua torjuvasti ja paheksuvasti ennen kaikkea juuri ihmisiin, jotka haluavat pakottaa muut samaan muottiin kuin itsensä. Mielestäni tässä ei välttämättä ole mitään väärää -- vaikka ehkä pragmaattisesti ajatellen yksittäiset ihmiset saa ainakin politiikan ulkopuolella yleensä aina muuttumaan parhaimmin muulla kuin hyökkäyksellä (tai vaikkei saisikaan, niin ainakin itse stressaa vähemmän asiasta).

Tilanne on jossain määrin analoginen sen kanssa, että demokratiassa kansa voi (hyväksyttävästi) päättää teoriassa mitä vain, paitsi peruuttaa demokratian itsensä. En näe mitään suurempaa ristiriitaa siinä, että oikeusvaltiossa kielletään natsipuolueet. Konfliktin tästä löytäisin vain, jos kuvittelisin "suvaitsevaisuuden" olevan on/off-attribuutti, mitä se ei mielestäni ole, tai "mielipiteen vapauden" olevan absoluuttista, mitä se ei ole.

Ystävällisesti,
- Heikki