Onko elämälle ostajaa?

(Tämä viesti on kooste keskustelussa "kenestä halosen seuraaja ????" kirjoittamistani viesteistä 86, 88 ja 90. Nuo viestit voisi poistaa kyseisestä keskustelusta, sillä ne eivät juurikaan liity presidentteihin. Samasta syystä koostin niistä tämän uuden viestin, jolla ajattelin aloittaa uuden keskustelun.)



Oikeassa kapitalismissa monikansalliset suuryritykset omistavat juoma- ja sadevedet, ruoantuotannon ja hengitysilman. Oikeassa kapitalismissa kaikki on yksityisessä omistuksessa. Oikeassa kapitalismissa ihmiset joutuvat maksamaan siitä, että ovat ylipäänsä elossa ja hengittävät. Oikeassa kapitalismissa sellainen ihminen, joka on onnistunut itse kasvattamaan oman ravintonsa, joutuu maksamaan monikansalliselle suuryritykselle korvauksia, koska on tullut rikkoneeksi heidän luomansa jyvän pantenttioikeutta. Oikeassa kapitalismissa elämä on patentoitu ja sen käyttö- ja myyntiarvo riippuu monikansallisen suuryrityksen osakekurssien heilahteluista.

Osinkoja, perkele.

Oikeassa kapitalismissa ahneudella ei ole - eikä sillä kuulukaan olla - minkäänlaista rajaa. Toisten hädällä ja kärsimyksellä saa rahastaa niin paljon kuin sielu(?) vain sietää. Markkinavoimat ovat ylin auktoriteetti ja seurakunnissa rukoillaan Raha-jumalalta suotuisia kursseja sijoituksille.

Joku aika sitten televisiosta tuli suuryrityksiä käsittelevä dokumentti, jossa yritysten toimintatapoja verrattiin kohta kohdalta psykiatristen häiriöiden luokittelussa (ICD-10) käytettävään psykopaattisten ajattelemis- ja käyttäytymispiirteiden listaan. Lähes yritys kuin yritys täytti kaikki psykopaatin tunnusmerkit (mm. häikäilemätön oman edun tavoittelu ja sääntöjen kiertäminen jos vain suinkin mahdollista, empatiakyvyn puute jne.). Onko aikamme ihanne siis psykopaatti? Siltä se ainakin näyttää. Puhdas oman edun tavoittelu mahdollisimman pienillä kustannuksilla ja mahdollisimman suurilla voitoilla, keinoista ja seurauksista viis, on kapitalistisen yhteiskunnan perustoimintamalli. Millään muulla ei ole mitään merkitystä kuin pääoman keräämisellä ja yhä suuremman taloudellisen voiton saavuttamisella. Ihmisillä ei ole mitään implisiittistä ihmisarvoa, vaan heidän arvonsa määräytyy heidän tuottavuutensa mukaan.

Tätä kirjoittaessani televisio pauhaa taustalla ja Conan O’Brien kertoo juuri Late Night -ohjelmassaan, kuinka eräs mies myy nahkaansa yrityksille: Rahaa vastaan hän on valmis tatuoimaan mainoksia iholleen. Tähän on siis tultu.

Olet kulutushyödyke, get used to it.

Puhtaassa kapitalismissa se olisi noin.
Emme ole vielä kokonaisuudessaan noin pitkällä. Tosin taloutta on koko ajan tehostettava ja nopeutettava, kansantaloutta on parannettava ja ihmisten elämää "helpotettava".
JA me olemme tämän myötä yhä onnellisempia!!! Vai?

Meillä ei kuulemma ole valinnanmahdollisuutta.

Uskoisin tyydyttävimmän vaihtoehdon löytyvän puhtaan kommunismin ja puhtaan kapitalismin välimaastosta, ehkä vähän kapitalismin puolelta. Mielestäni yhteisön (vaikkapa valtion tai jonkin muun järjestelmän) olisi taattava kullekin jonkinlainen perusturva, mutta sen ei pitäisi myöskään estää yritteliään ihmisen (tai tahon) oikeutta parantaa omaa oloaan ja tilannettaan.

Puhtaaseen kommunismiin uskovat kuvittelevat, että olisi jokin tietyn kokoinen kakku aineellista hyvää. Kommunisti ajattelee, että jonkun henkilökohtainen menestyminen olisi jotenkin muilta pois. Kapitalistin mielestä sitä aineellisen hyvän kakkua voi kasvattaa. (aineettomasta hyvästä en nyt tässä kohdassa kirjoita mitään.)

Miksi minä nousen aamuisin töihin? Kieltämättä voin tehdä työtä josta yleensä pidän, mutta kyllä se suurin syy on kerran kuussa saamani maksu niistä heräämisistä, käytetystä ajastani ja siitä osaamisesta, jonka annan työnantajani käyttöön. Kenties lisääntyvien ansioiden kannustamana voin opetella uusia asioitakin, joita ei ehkä ihan huvikseen tulisi opeteltuakaan. Sen verran itsekäs paskiainen olen, etten välttämättä ihan yhtä korkealle tavoitteitani laittaisi, jos en siitä saisi kouriintuntuvaa henkilökohtaista hyötyä. Jonkin meitä pitää ajaa eteenpäin.

Jos minulla on toimiva liikeidea, niin miksi en perustaisi omaa yritystä, ehkä ottaisi pientä (tai isompaa) riskiäkin. Varmaankin voisin ottaa a) siksi että saisin henkistä tyydytystä saadessani oman idean toimimaan ja b) saisin siitä taloudellista hyötyäkin. Kenties, jos hyvin menee, ostaa vierailtakin palveluksia idean toteuttamiseksi? Eikö kuitenkin ole niin, että riski on yrittäjän ja rahoittajan, ja riskinottajalla on oikeus päättää, paljonko palveluksia ostetaan.

Ajatuksena kommunismi on kaunis, mutta tavattoman utopistinen. Jo evoluutio perustuu jonkinlaiseen oman paikkansa etsimiseen, toimintamahdollisuuden hyödyntämiseen ja omaan menestymiseen. Jos ikiliikkuja olisi mahdollinen, niin kyllä sen toimintamalli olisi paremminkin markkinatalouden mukainen kuin kommunistinen.

Mutta silti se perusturva, jonkinlainen inhimillisyys pitää olla. Olemme inhimillisiä, ihmisiä. Jonkinlainen vastuu siis pitää yhteisön ottaa sairaista, lapsista, vanhoista ja tilapäisesti jostain syystä kelkasta pudonneista. Mutta miten se vastuu järjestetään, onkin jo toinen kysymys. Pitäisikö (etenkin menestyneen) riskinottajan ottaa jotenkin enemmän vastuuta kuin koko yhteisön? Ja miksi niin?


PS. lähtökohtaisesti kirjoitettuja viestejä ei keskusteluista poisteta. Ne ovat osa käytävää keskustelua ja niitä on saatettu myöhemmissä viesteissä kommentoidakin, joten punainen lanka voisi katketa kokonaan.

Oikea kapitalismi esiintyy teoreettisissa laskelmissa lähinnä vain vihannestorilla, jossa vallitsee vapaa kilpailu. Kaikkialla muualla kapitalismi on sairasta, kehittyy kohti epäterveitä monopoleja, syntyy kartelleja, trusteja ja valtio tukee yrityksiä monin tavoin.

Nykyinen valtiokapitalismi muistuttaa hyvin paljon enemmän Stalinin orjatyöleirejä kuin Adam Smithin vihannestorikapitalismia. Siksi nykyistä systeemiä onkin nimitetty feodalismiksi.

Myös kapitalismi ajatuksena on kaunis, mutta utopistinen. Niin kauan, kun yrittäjä pystyy omalla liikeideallaan ja omalla työllään rikastumaan, kaikki on hyvin. Silloinkin, kun hän ottaa itselleen muutaman työntekijän tehostamaan omaa työtään ja maksaa heille heidän työpanostaan vastaavan korvauksen, tilanne on ihan ok.

Tässä vaiheessa yrittäjä kuitenkin useimmiten alkaa jo laskelmoida, miten työntekijöistä voisi saada vielä enemmän irti jotta itselle jäisi heidän työnsä tuloksista vielä suurempi siivu. Peliin astuu ahneus, työntekijän hyväksikäyttö, halu vaikuttaa yhteiskuntaan niin, että työntekijä ei voi helposti siirtyä toiseen työpaikkaan ("riittävä" työttömyysaste). Pian meillä onkin riistokapitalisti, jonka ainoana tavoitteena on hyötyä mahdollisimman paljon muiden tekemästä työstä.

En vastusta sitä, että yrittäjä saa omasta riskinotostaan ja itse kehittelemästään liikeideasta kohtuullisen korvauksen. Valitettavasti useimmat meistä vain ovat juuri sellaisia itsekkäitä paskiaisia, että kun varallisuutta alkaa kertyä sitä haluaa aina vain lisää ja muista viis, olkoot tyytyväisiä saamiinsa murusiin.

Hej!
Lienee tasapaino kaikessa hyvä. Vapaa kilpailu ilman etiikkaa ei ole hyvä.

Mitä kapitalismi oikein on? Wikipedia sanoo käsitteestä seuraavasti: "Kapitalismi on tuotantovälineiden yksityiseen omistukseen ja palkkatyöhön perustuva taloudellinen järjestelmä. Kapitalismiin kuuluvat tavaroiden ja palveluiden markkinoiden lisäksi mm. arvopaperimarkkinat ja pääomasijoittaminen, koska tuotantovälineiden yksityisomistukseen kuuluu myös oikeus käydä kauppaa omaisuudella pörssissä ym. markkinoilla.

Kapitalismi-termi on arvovärittynyt, sillä sitä on käytetty runsaasti nimenomaan vasemmistolaisessa perinteessä. Tuossa kontekstissa se on nimenomaan kielteissävytteinen termi.

Puhdasta kapitalismia ei esiinny sellaisenaan missään, vaan jokainen markkinatalousjärjestelmä on enemmän tai vähemmän sekatalousjärjestelmä."

Arvovärittynyt, toden totta! Aika läheltä sanaa liippaa sana markkinatalous, mutta ilman sitä negatiivisten konnotaatioiden lastia, mitä kapitalismiin sisältyy. Wikipediassa on mainio artikkeli aiheesta, lyhyt johdanto aiheesta. Suosittelen. Löytyy osoitteesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Markkinatalous

Ongelman ydin on se, että USA:n dollari viimeisenä valuuttana irroitettiin metallikannasta 1973. Valuutat olivat olleet sidottuina metalleihin Rooman keisarikunnan ajoista lähtien.

Nyt valuuttaa ohjasivat kysynnän ja tarjonnan lait. Jotta valuutta pitäisi arvonsa, on rahaliikennettä kontrolloitava pitämällä julkiset tulonsiirrot niukkina. Ja niin tapahtui että inflaation kurissa pitämiseksi ajauduttiin jatkuvaan julkisten säästöjen kierteeseen.

Nyt inflaatio on pieni. Perinteisten talouskäsitysten mukaan kun inflaatio on kurissa, työttömyys rehottaa. Ei ole koskaan sellaista tilannetta että vallitsisi yhtä aikaa täystyöllisyys ja inflaatio olisi kurissa. Se, että poliitikot puhuvat työttömyyden hoitamisesta on siis hevonkukkua eivätkä he ymmärrä mitä puhuvat ellei tarkoitus ole samalla päästää inflaatio valloilleen ja sitä taas ei EU hyväksy.

Palatakseni takaisin tuohon kapitalismiin niin minusta se havainto on aika hauska, että kapitalistinen järjestelmä toimii niin, että on olemassa kolmas osapuoli, valtio, joka ylläpitää kouluja ja jakaa koulutusta sekä pitää työntekijäpoolin terveenä ja jonkinlaisessa järjestyksessä esimerkiksi laeilla, ja tästä massasta yritykset voivat poimia töihinsä sopivat yksilöt ja tältä massalta kerätä toisilta yrityksiltä ja valtiolta sinne päätynyttä rahaa omistajiensa taskuihin.

Toisaalta taas valtio ei kuitenkaan saisi asettaa mitään rajoituksia näille yhtiöille. Liian korkeat verot, liian korkeat eläkemaksut, "pitääkö niille maksaa sairastamisestakin?" jne. Itse asiassa olisi paljon parempi, jos ei olisi mitään valtiota asettamassa tällaisia ehtoja... olisi parempi, jos tuet (vrt. esim. telakkatuet) ja velvollisuudet (vaikkapa työterveydenhuolto) eivät vääristäisi kilpailua... itse asiassa olisi paljon kivampaa olla yrittäjänä anarkistisessa yhteiskunnassa!

Paitsi, että pitää olla poliisi ottamassa kiinni se tyyppi, joka kopioi minun levyjä tai imuttaa netistä minun elokuvia, tai rikkoo minun liikkeen ikkunan, tai ei maksa minulle haluamaani hintaa tuotteestani ja pitää olla kouluja, joista minun yrittäjänä ei tarvitse maksaa, mutta joista materialisoituu minulle koko ajan uusia työntekijöitä.

Ja lopulta se, mikä vääristää kilpailua kaikkein eniten on kapitalismi itse, joka ennemmin tai myöhemmin johtaa siihen, että joku on tarpeeksi iso ahmaistaakseen sen toisen...

Mutta kaikkihan me tämän tiedämme. Onhan kaikki tämä jo sanottu moneen kertaan. Masentavaa eikö?

Lukekaapa viime sunnuntain hesarista, miten ahneet öljy-yhtiöt ovat tuoneet kärsimystä ja kuolemaa tähän maailmaan, esim. aloittamalla ja ylläpitämällä sotia Lähi-Idässä, vain korjatakseen suurempia taloudellisia voittoja. Sunnuntain hesarin talousosiossa oli artikkeli nimeltä "Sotaa öljyn vuoksi", jossa kerrottiin melko mielenkiintoisia asioita. Artikkelin mukaan esim. USA:n lähes koko nykyinen hallinto on aiemmin työskennellyt öljyteollisuudessa. Epäilyt USA:n motiiveista esim. Irakin sotaan ovat olleet näköjään oikeutettuja: kaiken takana on öljy. Lähes kaikki muutkin viime vuosikymmeninä tuolla alueella puhjenneet konfliktit ovat olleet öljyn aiheuttamia, ja seitsemän suurta amerikkalaista ja englantilaista öljy-yhtiötä on ollut niiden takana. Näin se kunnon kapitalismi toimii.

Sinulle "kunnon kapitalismi" on se kapitalismi, joka juuri EI TOIMI.

Tämä sen vuoksi että olet ideologialtasi vasemmisto-kommunisti, etkä halua nähdä kapitalismin VOITTAVAN. Yrität ummistaa vain silmäsi.

Totuus kuitenkin on se, että kapitalismi on osoittanut olevan kommunismia parempi systeemi. Ihmiset haluavat olla VAPAITA, eivätkä kommunismihallinnon tiukan VALVONNAN/KONTROLLIN ALAISENA.

Arvoisa Habitus! Näin se kunnon kommunismikin toimii! Vertaa vaikka tilanteeseen Tsetseniassa ja entisessä Gruusiassa, nyk. Georgia. Niin että se syy on kyllä maailmanpolitiikka, ei kapitalismi!

Mikähän siinä on, että fanaattiset ihmiset viljelevät sanaa "totuus" aihealueissa, jotka eivät ole luonnontiedettä eivätkä siten todistettavissa oikeiksi tai vääriksi.

ei voi olla todellista että "kapitalismi vs. kommunismi" tuntuisivat olevan ainoat vaihtoehdot, ehkä vieläpä puhtaissa muodoissaan...

kumpikin ajattelutapa tuntuu "puhtaimmillaan" lopulta pohjautuvan lopullta johonkin oletettuun ihmislajin luontaiseen ominaisuuteen... olen kovin vähän valaistunut asian suhteen (?), joten käsittäkää kommenttini tietämättömän ihmisen näkökulmasta.

markkinataloutta on väitetty ikään kuin luonnonvoimaksi, jonka ehdoilla kaikki toimii. ihmisyys, ja siihen liittyvät ominaisuudet vain tuppaavat unohtumaan. vai pitäisikö niidenkin toimia markkinatalouden ehdoilla. jos "eettisyys" on brändille hyväksi, niin jee, mutta muuten... en tiedä, minusta tässä että kuluttajilla on kaikki vastuu, myös tuottajat pakoilevat vastuutaan.

En ole missään vaiheessa väittänyt olevani kommunisti tai puolustanut kommunistista yhteiskuntajärjestystä. Joitakin näyttää kuitenkin ärsyttävän kapitalistisen järjestelmän arvosteleminen niin paljon, että heti ollaan leimaamassa. Samaahan tekevät USA:n kristillisoikeistolaiset konservatiivit: se joka uskaltaa kritisoida työtätekevän yhteiskuntaluokan törkeää hyväksikäyttöä ja riistokapitalismia on varmasti epäilyttävä hippikommari, ja todennäköisesti myös narkkari ja lastenraiskaaja.

Juksteri, fanaatikolle pitää puhua kieltä jota hän ymmärtää. Sen vuoksi polarisoitu tyyli.

"Totuus" sanan keksijäesi-isä tuskin loi sanan tiukasti luonnontieteitä silmällä pitäen. Sananakin jo vanhempi kuin itse luonnontiede.

Ai kapitalismi puhtaimmillaan on yhtä kuin vapaus? Onko ihminen, jonka on pakko tehdä kolmeakin pätkätyötä samanaikaisesti voidakseen pitää hengissä itsensä ja mahdolliset jälkeläisensä mielestäsi todellakin vapaa?

”Näin se kunnon kommunismikin toimii! Vertaa vaikka tilanteeseen Tsetseniassa ja entisessä Gruusiassa, nyk. Georgia.”

Eikös sen Putinin pitäisi olla kunnon kapitalisti? Ei kai nyt yli kymmen vuotta sitten kaatunutta ja haudattua Neuvostoliittoa voi enää syyttää nykyisen Venäjän virheistä? Kyllä kunnon kapitalismissa ymmärretään kansojen itsemääräämisoikeuden päälle, vaikka terrorismia ei tueta. Katsokaa vaikkapa Irakia ja Tsetseniaa. * ironiaa *

”kumpikin ajattelutapa tuntuu "puhtaimmillaan" lopulta pohjautuvan lopullta johonkin oletettuun ihmislajin luontaiseen ominaisuuteen...”

”markkinataloutta on väitetty ikään kuin luonnonvoimaksi, jonka ehdoilla kaikki toimii. ihmisyys, ja siihen liittyvät ominaisuudet vain tuppaavat unohtumaan.”

Klassinen talousteoria, mitä myös kapitalismiksi kutsutaan, perustuu ajatukselle ihmisen ahneudesta ja omaneduntavoittelusta. Klassisen talousteorian perusmuuttujalla on oma nimensä – sitä kutsutaan Homo Economicukseksi, eikä se poikkea mitenkään olennaisesti Homo Sovjeticuksesta: kyseessä on yhtä lattea yleistys ihmisluonnosta. Psykologia on jo aikoja sitten osoittanut klassisen talousteorian ihmiskuvan vääräksi, mutta sehän ei näytä mitenkään estämästä olkinukkien rakentamista. Tosin kaikki tietävät, mitä tapahtuu teorialle, kun premissit ovat alusta lähtien viturallaan...

Vasemmistolaisen ja oikeistolaisen erottaa tuo ristiriitainen käsitys ”vapaudesta”: oikeistolaiselle vapaus on aina vapautta jostakin, kun taas vasemmistolaiselle se on vapaus johonkin: puhutaan negatiivisesta ja positiivisesta tavasta nähdä vapaus esim. pakkoverotus vs. verotuksella kustannettava kaikille ilmainen koulutus. Libertarismin oppi-isät John Locke, Thomas Hobbes ja John Stuart Mill ymmärtävät vapaudeksi sen, että kukaan ei vie vapautta, pahoinpitele tai varasta. Tämä onkin juuri se klassisen talousteorian ultranihilistinen Homo Economicus: ihminen on ihmiselle aina susi.

"etkä halua nähdä kapitalismin VOITTAVAN. Yrität ummistaa vain silmäsi.

Totuus kuitenkin on se, että kapitalismi on osoittanut olevan kommunismia parempi systeemi. "

Mitä? Missä? Olenko missannut päivän lehdet viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajalta? Kapitalismi on lähellä tuhoaan ja pahassa kriisissä. Samalla yhteiskunnallisesti ollaan siirrytty tasavallasta feodalismiin: kelloa on siirretty tuhat vuotta taaksepäin!

Kapitalismista ja kommunismista on sanottu, että "kommunismi oli niin tehoton että sen kaatuminenkin kesti 70 vuotta. Kapitalismi taas on tehokas järjestelmä ja tuhoaa meidät totaalisesti."

Sitä totaalituhoa voit mennä esimerkiksi katselemaan Suomen talousmetsiin.

"Ihmiset haluavat olla VAPAITA, eivätkä kommunismihallinnon tiukan VALVONNAN/KONTROLLIN ALAISENA."

Feodalismi ei ole vapautta. Feodalismissa ihmiset ovat ruhtinaan vasalleja. Valvonta ja kontrolli on suurempi kuin koskaan missään yksinkertaisesti siitä syystä että kommunismi on niin tehoton systeemi ettei sillä ollut varaa kytätä kaikkia kansalaisia kaiken aikaa, mutta jo Suomessapa pystytään siihen! Katso vaikka MOT:n dokumentti Lidlistä niin tiedät, mitä valvonta on.

Höpö höpö. Valvonta ja kontrolli oli aivan eri luokkaa Neuvostoliitossa, Itäsaksassa ja on Kiinassa, kaikki ei-kapitalistisia maita. Eivät pääse edes netissä kunnolla surffaamaan, ja uutiset suodatetaan valtion toimesta. Liikkumavapautta maan sisälläkin (puhumattakaan rajojen ulkopuolisesta liikenteestä) on rajattu, politiikassa voi äänestää vain sitä OIKEAA puoluetta.

Ei kenenkään tarvitse tehdä kolmea pätkätyötä. Hanki kunnon koulutus ja tee sitä yhtä josta maksetaan paremmin. On ollut yksilön valinnasta kiinni, että on jättänyt opiskelematta tai on mennyt opiskelemaan ammattia, josta tiesi työnsaannin olevan kiven alla (esim. muodikkaat taideammatit).

Toisaalta voidaan aina kysyä, pitäisikö omenan pudota suoraan käteen? Harvemmin vaan tapahtuu näin. Tosiasiassa jos sinä et leipäsi eteen tee työtä, jonkun muun on se työ tehtävä puolestasi.

Ja jos apua tarvitset, kapitalismissa on kellä tahansa oikeus auttaa sinua rahallisesti tai muuten. Se on ihmisistä kiinni, miten avuliaita he ovat sinua kohtaan. Myötätunnon määrää ei talousjärjestelmä -olkoon kommunismi tai kapitalismi- määrittele.

Lidlistä sen verran, että ei kenenkään ole pakko mennä sinne töihin, jos se kauppa niin pelottaa.

Suomessa Lidl ei ole saanut sen enempää valituksia työoloista kuin muutkaan kaupat. Näin totesi radion uutisissa hiljattain eräs naishenkilö, joka on johtoasemassa työlainsäädännön oikeudenmukaista toteutumista valvovassa viranomaiselimessä.

Kaikki eivät voi opiskella itselleen parempaa ammattia, jos ei satu olemaan rikkaasta perheestä eikä ole perittyä rahaa, jolla maksaa (yksityisen) yliopiston korkeita lukukausimaksuja. Toisaalta monet, joilla sitä rahaa on, eivät kuitenkaan ole perineet aivoja joilla ajatella. Kuitenkin he menevät isipaapan yritykseen töihin, epäpätevinä, ja tienaavat kolminkertaisesti sen minkä joku köyhistä oloista lähtöisin oleva. Tällaisessa tilanteessa tuskin voidaan sanoa, että näiden kahden ihmisen ansiot ovat itse saavutettuja.

Nämä uljaat "libertaarit" haluavat antaa sellaisen kuvan, että kaikki on viimekädessä ihmisestä itsestä kiinni. Näinhän se ei kuitenkaan ole. Olosuhteet ja sattumat korjaavat satoaan, eikä ihmisiä pitäisi asettaa eriarvoiseen asemaan syyllistämällä heitä esim. huonosta onnestaan tai köyhästä lapsuudenkodistaan. Tuollainen "ne ovat rikkaita ketkä ansaitsevatkin olla, Jumalan säätämänä"-ajattelu on hyvin tyypillistä angloamerikkalaiselle kapitalismille: köyhien ja syrjäytyneiden katsotaan olevan itse syyllisiä köyhyyteensä ja syrjäytyneisyyteensä. Näin ilmeisesti parempiosaiset torjuvat kaiken moraalisen vastuunoton kanssaihmisistään silloin kun näille olisi apu tarpeen.

Libertaarinen ajattelu on itsekkyyden ja ahneuden kulminaatio: Kaikki on sallittua yhä suuremman taloudellisen edun saavuttamiseksi. Jokainen huolehtikoon itsestään, ja jos joku ei tähän syystä tai toisesta pysty, niin kuolkoon koira (tai kerjätköön rääppeitä niiltä, joilla vielä on omatunto ja jotka haluavat auttaa lähimmäisiään).

Eläköön libertaarinen viidakon laki!

Vuosien myötä itselleni on vahvistunut ajatus siitä, että omilla asenteilla on merkittävä vaikutus siihen, millainen elämästä muodostuu. Kohdalle sattuvat valintatilanteet ratkevavat useasti omien asenteiden ja mielikuvien mukaan.

Jos päättää, että kaikki menee tietenkin pieleen, niin suurella todennäköisyydellä juuri niin tapahtuu.

Jos ajattelee, että kyllä minä tästä varmasti selviän, todennäköisyys onnistumiseen elämässä kasvaa. Myönteisiin tilaisuuksiin tartutaan.

Juhani

Ihmisen vapaalla tahdolla on tietysti oma merkityksensä, mutta tänä nykyisenä ultraindividualistisena aikakautena tuota merkitystä on suuresti liioiteltu. Tutkimuksien mukaan ihmiset arvioivat järjestelmällisesti omat vaikuttamismahdollisuutensa ylipositiivisesti. On karu totuus, että monet asiat ovat pienen ihmisen vaikutusmahdollisuuksien ulottumattomissa, ja hyvin monet seikat ovat puhtaasta tuurista kiinni. Jos vaikkapa sattuu sairastumaan vakavasti, tai joutuu onnettomuuten ja vammautuu pahoin, niin ihmisestä riippumattomista syistä hänen elämänsä kääntyy aivan eri teille kuin mitä hän tai hänen läheisensä olivat suunnitelleet. Mene siinä sitten nauramaan vierestä ja osoittelemaan sormella, että itsepähän teit valintasi nousta autoon tai syödä lisäaineilla kyllästettyjä ruokia.

Sairastumisen tai vammautumisen takia esim. USA:ssa monien perheiden elämät muuttuvat totaalisesti, ja he putoavat selviytymisrajoille, joskus sen alle. Hyvin monelle vakava sairastuminen on taloudellinen katastrofi, josta ei niin vain noustakaan ylös. Libertaarisessa yhteiskunnassa ei tällaisessakaan tapauksessa kuitenkaan voi luottaa mihinkään turvaverkkoihin, vaan ihminen on täysin oman onnensa ja muiden armeliaisuuden varassa.

LIbertarian-rakas,

missähän maassa sinä mahdat elää? Täällä meillä, todellisuudessa, kaikki eivät valitettavasti voi olla AD:tä tai assistant management director tai ihan vaan toimitusjohtajia. Eivät valitettavasti. Kun kaikista on tullut ekonomeja ja kaikki pankinjohtajan paikat on täytetty, osa valitettavasti jää tekemään niitä hanttihommia. Niitä hanttihommia, joiden tekeminen on ylemmän portaan (osakkeenomistajien) mielestä välttämätön paha, johon pitää puuttua. Se pitää pyrkiä minimoimaan vaikka vähentämällä työntekijöiden määrää tai palkanalennuksin.

Sinä itse asiassa kuulostat vähän siltä, mitä minulle tulee mieleen Kitkerien Neitsyiden biisistä Tango Pecunia. Se kertoo sellaisesta "Siis mä oon ihan oikeesti joutunu tekee tosi paljon töitä mun elämässä. Jostain viistoistavuotiaasta mun piti olla joka kesä töissä mun isin firmassa ja sit mä perin sen. Mä oon niin tosi pahoillani siitä, ettei kaikki voi olla rikkaita. Mut hei, en mä oo mikään tunteeton paska. Mä lahjotan pelastusarmeijalle vitosen joka vuosi, että ne sais niille haiseville spugeille uusia vaatteita, ettei ratikassa haisis niin pahalle. Ei niin, että mä ratikalla kulkisin..." -naisesta. Suosittelen.

Pari todellista esimerkkiä asenteiden vaikutuksesta valintoihin ja tulevaisuuteenkin.

Meillä on nuorehko tuttava, jolla on hyvä ammatillinen koulutus ja pitkä työkokemuskin. Hän joutui pari vuotta sitten työttömäksi. Alalla on hiukan ylitarjontaa. Hän ei ole löytänyt töitä yrityksistään huolimatta. Olemme ehdottaneet jo pitkään ja painokkaasti oman yrityksen perustamista ja samojen palvelujen tarjoamista oman yrityksen kautta. Useita liiketoimintasuunnitelmia hän on laatinut ja niitä olemme yhdessä syynänneet ja viimeistelleet. Rahoituskin järjestyy. Asiakaatkin ovat näkyvissä.

Hän tuijottaa koko ajan vain yrittäjyyden uhkiin, eikä uskalla lähteä kokeilemaan. Hän siis jatkaa työttömänä ja turhautuneena. Minä turhauduin myöskin.

Toinen esimerkki.
Kolme nuorehkoa kaverusta. Jonkinlainen ammattitaito alalle on. Opinnot vielä kaikilla kesken. Yritys on heillä rakentumassa kovaa vauhtia ja rahoitusta etsitään. Vihjaisin varovasti voivani lukea heidän liiketoimintasuunnitelmansa ja esittää joitakin kommentteja ja kysymyksiä. He halusivat tulla oitis neuvotteluun ja keskustelemaan toimintamalleistaan. Luulen joutuvani heitä hiukan jarruttelemaan. He ovat siis heti valmiit käyttämään hyväkseen tarjoutuvaa tilaisuutta toisenlaisen näkökulman saamiseen ja mahdollisesti toimintamallinsa parantamiseen. Autan heitä ilomielin.

Juhani

"Höpö höpö. Valvonta ja kontrolli oli aivan eri luokkaa Neuvostoliitossa, Itäsaksassa ja on Kiinassa, kaikki ei-kapitalistisia maita. Eivät pääse edes netissä kunnolla surffaamaan, ja uutiset suodatetaan valtion toimesta. "

Mistä luulet uutisten tulevan vaikka täällä tai yhdysvalloissa? Eikös nämä toimittajat seuranneet Irakissa amerikkalaisten helikoptereita ja kopioineet lehtiinsä suoraan amerikkalaisten propagandaa?

Mitä taas tulee vaikka Stasin arkistooihin, niin ne olivat suureksi osaksi paperilla. Suomessa arkistot taas ovat tietokoneella ja tietojen yhdistely on helppoa. Stalinin Neuvostoliitossa löydettiin kylä Siperiasta josta ei ollut minkäänlaista tietoa ollut missään papereissa - Suomessa tällainen olisi mahdotonta, viimeistään lämpökamerat paljastaisivat ihmiset.

"Liikkumavapautta maan sisälläkin (puhumattakaan rajojen ulkopuolisesta liikenteestä) on rajattu"

Käväisepä Santiksessa, Kuivasaaressa tai Isosaaressa.

"politiikassa voi äänestää vain sitä OIKEAA puoluetta."

Suomessa on yksipuoluejärjestelmä.

"Ei kenenkään tarvitse tehdä kolmea pätkätyötä. Hanki kunnon koulutus ja tee sitä yhtä josta maksetaan paremmin. On ollut yksilön valinnasta kiinni, että on jättänyt opiskelematta tai on mennyt opiskelemaan ammattia, josta tiesi työnsaannin olevan kiven alla (esim. muodikkaat taideammatit)."

Opiskelin tietojenkäsittelyoppia ja kansantaloustiedettä. Lisäksi opiskelin laskentatointa.
Minä vain opiskelin aikana jolloin Suomeen tuli lama. Ainoa työ oli metsänistutus kuudenkymmenen kilometrin päässä tai käräjäoikeuden tuomarin paikka. Kaksi avointa työpaikkaa koko kaupngissa!

Oliko lama yksilön valinta?

"Ja jos apua tarvitset, kapitalismissa on kellä tahansa oikeus auttaa sinua rahallisesti tai muuten. Se on ihmisistä kiinni, miten avuliaita he ovat sinua kohtaan. Myötätunnon määrää ei talousjärjestelmä -olkoon kommunismi tai kapitalismi- määrittele."

Tämä on sikäli kavala järjestelmä että ihmiset KUVITTELEVAT sosiaalivaltion tai hyvinvointipalvelun toimivan, vaikka todellisuudessa tilanne on paikoin hirvittävä (etenkin vanhusten ja vammaisten osalta, myös työttömien ja opiskelijoiden). Aasian katastrofin yhteydessä huomattiin että auttamishalua on eniten niillä joilla on kaikkein vähiten varaa ja niin se on vähän joka asiassa. Rikkaat siipeilevät ja ovat vapaamatkustajia yhteiskunnassa ja köyhät muodostaa orjatyövoiman!
Olipa "aktivoitu" kerran työelämään ihminen jonka hemoglobiiniarvo oli 50!!!! Mikä ihmeen Hitler pakottaa haudan partaalla olevan ihmisen töihin?

"Kohdalle sattuvat valintatilanteet ratkevavat useasti omien asenteiden ja mielikuvien mukaan."

Kaikki riippuu siitä onko informaatiota oikeiden valintojen tekemiseksi.

Opiskeluaikanani tuli lama. Kävi pian selväksi että paitsi ettei miltään alalta saanut työtä, ei edes päässyt ilmaiseksi harjoittelijaksi. Tässä vaiheessa minä päätin, että opinnot on keskeytettävä niin ettei opintolainaa kerry yhtään lisää. Jotkut kerryttivät opintolainaa ja opiskelivat tutkintoon saakka.
Jälkikäteen on mahdotonta sanoa kumpi oli oikea ratkaisu, sillä jotkut jäivät työttömäksi ison opintovelan kanssa, jotkut pääsivät tutkinnollaan töihin ja maksoivat velkansa, jotkut keskeyttäneistä pääsivät töihin ja jotkut keskeyttäneistä eivät päässeet töihin.

Itseäni puolustan kuitenkin sillä että lama jäi tosiasillisesti lopulliseksi ja työsuhteet tänäkin päivänä ovat epävarmoja, oli taskussa tutkintoa tai ei.

Kaikki muutkin minun valintani on tehty puutteellisten tietojen vallitessa ja olen joutunut ottamaan riskejä. Jos olin opintovelan kanssa varovainen, olen ollut joissain muissa asioissa rohkeampi riskinottaja.