Mitä tehdä eläkeläisten diktatuurille?

Täällä keskusteltiin jo ehdotuksesta kieltää eläkeläisiltä äänioikeus. Peruste äänioikeuden menetykselle on tuleva ikärakenne. 40- luvun puolivälin jälkeen oli vuosia, jolloin syntyi yli 100 000 ihmistä. Ihan pian nuo ihmiset ovat eläkkeellä. Viime vuosina syntyneitä on ollut hieman yli puolet noista. (http://www.tilastokeskus.fi/tk/he/vaesto_vaki1749.xls)

Lisäksi ihan hyvin tiedetään, että juuri nuo suuret ikäluokat ovat olleet vahvasti mukana politiikassa nuoruudestaan asti ja pitävät yhä suurinta valtaa politiikassa, sekä puolueissa että poliittisissa päätöksentekoelimissä. He myös äänestävät ahkerammin, kuin pienemmät ikäluokat.

Jos trendit jatkuvat tällaisenaan, koittaa aika, jolloin huomattava osa äänestäjistä on eläkeläisiä.

Mitä pitäisi tehdä? Pitäisikö jotain tehdä? Onko syy puolueiden, suurten ikäluokkien vai nuorten ihmisten? Pitäisikö nuoria aktivoida politiikkaan vai pitäisikö nuorten älytä aktivoitua itse?

ja jos ei jotain tehdä, on nuoristakin kohta liian moni (työkyvyttömyys-)eläkeläinen....

mut minkäs teet . kun nykyään on ainakin " vapailla markkinoilla " työnantajilla periaate , että jo 45v. on " liian vanha " töihin . jotenka ainoaks vaitoehdoks jää nämä " kaupunkien 1/2 v. " suojatyöt " . josta ei makseta edes sen vertaa että sillä pystys elämään . 970e./ kk. jonka jälkeen olet taas samassa lähtötilanteessa , ja kierre jatkuu hamaan tulevaisuuteen asti . jotenka jos ikä syrjintää ei nykyisillä työmarkkinoilla olis, niin kyllä moni terve ja työhaluinen pitkäaikais työtön olis työllistynyt . varmaan olis työttömyys myöskin laskenut paremmin kun nykyään laskee. ketäpä se ei turhauta pitemmän päälle laittaa työhakemuksia kuukaudesta toiseen , vaan tietääkseen että mitään vastakaikua ne tuskin saavat. samoin mua tympii myöskin toi juttu , että isot ja hyvin menestyvät yritykset parantaa tulostaan työntekijöiden " kustannuksella" . kyllä kai se kustannus kehitys paranee , kun pistetään porukkaa pihalle , ja ne säästyvät kustannukset siirretään sitten firmojen voitto katteisiin.

Eläkeläiset muodostavat poliittisesti yhtä kirjavan ryhmän kuin nuoret: joukkoon mahtuu laaja kirjo erilaisia poliittisia näkemyksiä kuin intressejäkin yhteiskunnan kehittämisestä, joten ikää ei kannata käyttää minkään poliittisen ryhmän rajaamiseen. Sitä paitsi tuon eläkekeskustelun alkuperäisenä innoittajana toimivat ultraoikeistolaisen Friedrich Hayekin mielipiteet, joiden mukaan äänestysoikeus pitäisi ottaa pois kaikilta tuottamattomilta kansalaisilta - myös työttömiltä ja opiskelijoilta, mikä merkitsee käytännössä paluuta yleistä äänioikeutta edeltävään aikaan. Mielestäni tuollaiset ajatukset, arvot ja tavoitteet eivät edusta sellaista yhteiskuntaa, joka pyrkii aidosti edistämään demokratiaa ja tasa-arvoa. Vastakysymys Fairylle: miksi pitäisi tehdä jotain? Koetko tilanteen uhkaksi ja miksi?

"nykyään on ainakin " vapailla markkinoilla " työnantajilla periaate , että jo 45v. on " liian vanha " töihin"

Trendialoilla saattaa olla 35 veekin liian vanha töihin ja syykin on selvä: ihmiset ovat tuossa iässä jo täysin loppuunpalaneita kun työtä on teetetty liikaa ja palkkaa saatu liian vähän.

"jotenka ainoaks vaitoehdoks jää nämä " kaupunkien 1/2 v. " suojatyöt " . josta ei makseta edes sen vertaa että sillä pystys elämään . 970e./ kk. jonka jälkeen olet taas samassa lähtötilanteessa , ja kierre jatkuu hamaan tulevaisuuteen asti ."

Orjuus on astunut suomalaiseen arkeen. Modernin globalisaation henkeen kuuluu se, että yhä suurempi osa työstä teetetään orjatyövoimana. Ensin oli kehitysmaissa hikipajoja, mutta nyt ne ovat levinneet länsimaihinkin "työllistämisen" nimellä. Ei työ ketään itsessään autaaksi tee vaan siitä saatava kunnollinen korvaus! Lopulta suurin osa ihmisistä on joko orjia tai kuuluvat harvalukuiseen eliittiin ja talous leikkaa kiinni kun tuotteille ei löydy ostajia kun kenelläkään ei ole rahaa.

"samoin mua tympii myöskin toi juttu , että isot ja hyvin menestyvät yritykset parantaa tulostaan työntekijöiden " kustannuksella" . kyllä kai se kustannus kehitys paranee , kun pistetään porukkaa pihalle , ja ne säästyvät kustannukset siirretään sitten firmojen voitto katteisiin."

Hölmöt sijoittavat työstä säästyvät penninsä rahastoihin, jotka sitten tehokkuuden nimissä potkivat työntekijän ulos.

Tuskin voidaan puhua "diktatuurista" jos kerran kansalaisten enemmistö on päättämässä asioista - olivatpa he sitten eläkeläisiä tai eivät.

>Vastakysymys Fairylle: miksi pitäisi tehdä jotain? Koetko >tilanteen uhkaksi ja miksi?

Katsokaa vaikka keskustelua eläkkeistä vs. keskustelua opintotuesta. Eläkkeet nousevat joka vuosi indeksien mukaan, opintotuella ei vastaavia indeksejä ole. Näin siis opintotuki käytännössä on laskenut jo monta vuotta. Eläkeläisillä on massiivinen edunvalvontaorganisaatio, joka perustuu siihen, että heillä on paitsi paljon työvoimaa esim. soitella kansanedustajia, myös suuri äänestysvoima uhata vallanpitäjiä. Totta kai tilanne, jossa yksi ryhmä (nuoret) on aliedustettuna poliittisessa päätöksenteossa, johtaa siihen, että päätöksenteossa on riski sorsia nuoria, kuten esim. opintotuen suhteen on tapahtunut.

Missään tapauksessa ei ole huono asia, että eläkeläiset ovat aktiivisia osallistujia. Sen sijaan on ongelma, että nuoret ja vähän sitä vanhemmat eivät ole.

Tämä keskustelu eläkeläisten "diktatuurista" ei todellakaan ole ollut vain ja ainoastaan Hayekin alulle panemaa. Eikä ainoat vaihtoehdot tehdä jotain ole Hayekin esittämät.

Mitä tulee vanhempien syrjintään työmarkkinoilla, niin totta kai se on ongelma, mutta täytyy myös muistaa, että alle 25-vuotiaiden työttömyys Suomessa on 20-25% luokkaa.

Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen katsoo, että 15 vuotta olisi sopiva ikäraja äänioikeudelle, koska nuoret saavuttavat silloin myös rikosoikeudellisen vastuun.

http://www.tilastokeskus.fi

Väestöennuste

Vuosi 2010 2020 2030
Väkiluku 5 268 000 5 317 000 5 291 000
0-14 v. 16 % 16 % 15 %
15-64 v. 67 % 61 % 59 %
65- v. 17 % 23 % 26 %

”Katsokaa vaikka keskustelua eläkkeistä vs. keskustelua opintotuesta.”

Tyypillistä ”hajoita ja hallitse” - politiikkaa. Kuinka monta kertaa vuodessa kunnallispolitiikassa kaivetaan esille ne sairaalan kroonikkopotilaat tai vanhainkodin asukit, joilla ei ole sitä tai tätä, kun pitäisi esim. saada nuorisotoimintaan lisää rahaa tai panostaa kouluruokailuun. Kuitenkin aikaa on ollut parantaa vanhusten asemaa jo vuosikausia, mutta mitään ei ole tapahtunut. Kansaneläkkeen indeksikorotus tai opintotuen korotus eivät ole välttämättä mitenkään toisiaan poissulkevia päätöksiä, kuten eivät nuo edellä mainitutkaan.

”Eläkkeet nousevat joka vuosi indeksien mukaan, opintotuella ei vastaavia indeksejä ole. Näin siis opintotuki käytännössä on laskenut jo monta vuotta.”

En menisi vertaamaan tuosta noin eläkkeitä ja opintotukea. Eläkkeen saaja on tehnyt töitä eläkkeensä eteen. Sen sijaan opintotukea voi ajatella yhteiskunnan investointina tulevaisuuteen – tai lainana, minkä yksilö maksaa myöhemmin takaisin verojen muodossa.

”Missään tapauksessa ei ole huono asia, että eläkeläiset ovat aktiivisia osallistujia. Sen sijaan on ongelma, että nuoret ja vähän sitä vanhemmat eivät ole.”

Minäpä väitän, että se suurin syy poliittiseen passiivisuuteen johtuu siitä, että kaikki on tullut valmiina pöytään kuin Manulle illallinen. Nuoret ovat tottuneet olemaan kuoppa ammollaan ja nauttimaan opintotuesta, ikään kuin tuollainen tukijärjestelmä olisi ollut aina olemassa. Ja kuitenkin juuri ne suuret ikäluokat ovat tapelleet tuon opintotukijärjestelmän puolesta, luoneet ajatuksen opintojen maksuttomuudesta, minkä hedelmiä nuoret ovat tottuneet nauttimaan ilman sen suurempia mietteitä. Monet suurten ikäluokkien edustajista ovat edelleen valmiita kannattamaan ilmaista opiskelua, sen sijaan nuoria ei vain tunnu kiinnostavan mikään, nähtiinhän se jo opintoaikojen rajausta koskevassa keskustelussa.

Nuorista löytyy myös niitä, joilla on rahaa jo ennestään. Muistan vieläkin erään puolueen nuorisojärjestön edustajan, joka kesken opintotukikeskustelun paukautti isoon ääneen, että opiskelijat saavat aivan liian paljon ”ilmaista rahaa” valtiolta. Kyllä tämä eläkekeskustelu liikkuu jollain muulla akselilla kuin nuoret vs. eläkeläiset.

>Tyypillistä ”hajoita ja hallitse” - politiikkaa.
Kuinka niin? Kyllähän sekä opintotukea että kansaneläkettä voidaan samaan aikaan korottaa, mutta niin ei ole tehty.

>En menisi vertaamaan tuosta noin eläkkeitä ja >opintotukea. Eläkkeen saaja on tehnyt töitä eläkkeensä >eteen. Sen sijaan opintotukea voi ajatella yhteiskunnan >investointina tulevaisuuteen – tai lainana, minkä yksilö >maksaa myöhemmin takaisin verojen muodossa.
Heh, eikös opintotuen tarkoitus ole myös olla toimeentulon lähde. Ja eikö yhtä hyvin eläkettä voi käsittää lainana, jossa valtio lainaa ihmiseltä rahaa hänen ollessaan töissä, ja maksaa sen takaisin hänen ollessaan eläkkeellä? Ja samoin opiskelija tulee myöhemmin tekemään töitä (viimeistään) saamansa opintotuen eteen. Ja kansaneläke on ihan vastiikkeeton tuki, jota valtio maksaa, ja jossa on myös indeksinsä.

>sen sijaan nuoria ei vain tunnu kiinnostavan mikään, >nähtiinhän se jo opintoaikojen rajausta koskevassa >keskustelussa.
Mihin tämä tulkinta perustuu? Nuorethan nimen omaan osoittivat mieltä eduskuntatalossa ja opiskelijajärjestöt lobbasivat päättäjiä.

>Muistan vieläkin erään puolueen nuorisojärjestön >edustajan, joka kesken opintotukikeskustelun paukautti >isoon ääneen, että opiskelijat saavat aivan liian >paljon ”ilmaista rahaa” valtiolta.
Jos yksi nuorisojärjestön johtaja on noin sanonut, niin ei se vielä kovin paljoa merkitse. Ja useimmiten opintotukiasiat kuuluvat puolueiden opiskelijajärjestöille. Mun tietääksen kaikkien puolueiden nuoriso-ja opiskelijajärjestöt kyllä kannattavat opintotuen nostoa, vaikka kyllä joistain järjestöistä varmaankin saattaa löytyä yksittäisiä vastustajia.

Eikös se ole vähän niin, ettei kukaan oikeastaan maksa senttiäkään omaan eläkkeeseensä vaan nykyisillä eläkemaksuilla kustannetaan nyt maksettavana olevat eläkkeet? Systeemi perustuu siihen, että työtä tekevien määrä lisääntyy samaa tahtia kuin eläkettä nauttivien. Tulevaisuudessa se nyt vain ei näytä siltä, että tämä balanssi säilyisi. Jos minun sukupolveni edustaja haluaa nauttia kunnon eläkkeestä, se on säästettävä yksityisessä eläkerahastossa. Valtion takaamiin eläkkeisiin en luottaisi yhtään tippaa.

Mitä opintotukeen tulee, niin etua neljä vuotta nauttineena sanon että sillä ei varmasti elä yhtään missään. Jokainen opiskelija rahoittaa suuren osan elämisestään joko tekemällä töitä lukujensa ohessa, opintolainalla tai isin ja äipän lompakolla. En tunne yhtään opiskelijaa, jolla ei olisi opintotuen ohella jotain muuta tulonlähdettä. Se siitä ilmaisesta opiskelusta...
Nykyisessä systeemissä on puolensa: jokaisella on mahdollisuus opiskeluun riippumatta vanhempien taloudellisesta tilanteesta ja opiskelun katsoo pakostakin sijoitukseksi, sillä kukaan ei varmasti opintojensa aikana vaurastu ellei satu perimään. Ilmaista ei koulunkäynnin pidäkkään olla. Menisin jopa niin pitkälle, että ehdottaisin lukukausimaksuja myös suomalaisiin korkea-asteen oppilaitoksiin. Nykyään jopa opettajilla on jonkinlainen tulosvastuu, miksei opiskelijoillekin voisi vähän lisätä painetta?

opiskelijoille lisätä painetta...

Kannattaa varmaan tutustua tai lukea uusimpia selvityksiä opiskelijoiden arjesta. Siinä on jo painetta tarpeeksi. Pitäisi opiskella, valmistua, saada elanto usein tekemällä työtä. Kaiken lisäksi enää ei ole varmuutta siitä, että maisterintutkinto takaisi työpaikan tulevaisuudessa. Lisäksi erityisesti nuoret naiset kärsivät syrjinnästä, koska suurin osa lapsen teon kustannuksista kohdistuu naisen työnantajalle. Aika omituista haluta lukukausimaksuja, koska painetta pitäisi opiskelijoille lisätä.

Väestötietojärjestelmän mukaan yli satavuotiaiden määrä Suomessa on kasvanut vuosi vuodelta. Tämän kuun alussa heitä oli noin 350.

Ja tänään Suomen vanhin täyttikin 111 vuotta.

Eläkeläisten ja opiskelijoiden asettaminen ryhminä toisiaan vastaan on älytöntä. Molemmissa ryhmissä on niitä, joilla ei ole vähäisintäkään taloudellista hätää, ja niitä, jotka todella ovat ahdingossa.

Yhteiskunnan tulonjaon ja toimeentuloerojen ongelmat ovat aivan muualla kuin esimerkiksi eri ikäryhmien välillä.

Tarkoitukseni ei ole ollut synnyttää vastakkainasettelua esim. eläkeläisten ja opiskelijoiden välillä, vaan osoittaa , että ne, ketkä ovat aktiivisia ja osallistuvat, myös pääsevät vaikuttamaan. Eläkeläiset äänestävät -> eläkeläisten edut paranevat tai ainakin pysyvät ennallaan. Opiskelijat eivät äänestä -> Opiskelijoiden edut eivät nouse.

>että maisterintutkinto takaisi työpaikan tulevaisuudessa

Miksi maisterintutkinnon pitäisi taata työpaikka? Eihän hitsarinkaan tutkinto sitä takaa...

...eläkeläiset äänestävät ja heidän etunsa paranevat, opiskelijat eivät äänestä ja heidän etunsa eivät parane...

Eihän se näin mene.

Molempien väestöryhmien toimeentuloon vaikuttavista asioista päättää viime kädessä eduskunta. Jos eläkeläisiä ajatellaan ryhmänä, työeläkettä saavilla eläkeläisillä on eduskunnassa - ynnä työmarkkinajärjestöissä ja useimmissa puolueissa - paljon enemmän puolustajia kuin pelkkää kansaneläkettä ja mahdollisesti sen lisäksi pientä työeläkettä saavilla eläkeläisillä.

Toimeentuloerot eläkeläisten kesken kasvavat, ja osasyynä on se, ettei eduskunnasta löydy riittävää poliittista tahtoa parantaa kaikkein pienintä eläkettä saavien ja kaikkein heikoimmassa taloudellisessa jamassa olevien eläkeläisten asemaa.

Jos esimerkiksi nuori ihminen sairastuu niin, että hän joutuu eläkkeelle tilanteessa, jossa hän on ehtinyt vain lyhyen aikaa ansaita työeläkettä, on hänet loppuiäksi tuomittu köyhyyteen tai ainakin niukkuuteen, ellei hänellä ole omaisuutta, jota muuttaa rahaksi, ellei hän saa perintöä tai yksityistä taloudellista tukea.

Jos tällaisessa asemassa oleva yrittää rimpuilla ulos tilanteestaan esimerkiksi hankkimalla pientä lisäansiota työstä, jota hän pystyy tekemään, iskee leikkuri heti asumistukeen, ja lisäansio on kutakuinkin nolla.

Tämä on suurimpia köyhyysongelmia tämän päivän Suomessa.