Pakkoruotsi - siirtomaa-ajan reliikki?

Suhteet -osiossa keskustellaan parhaillaan suomenruotsalaisten ja suomalaisten suhteista. Keskustelussa on nyt tullut esille jälleen kerran ruotsinkielen erityisasema Suomessa. Haluaisinkin kysyä ihmisten mielipiteitä tästä aina niin tunteita kuohuttavasta aiheesta.

Eli onko pakkoruotsi siirtomaavallan aikainen reliikki, jolla ylläpidetään suomalaisten alemmuuskompleksia ja toisen luokan kansalaisuuden tuntoja? Onko se turha jäänne, jolla tahattomasti (tahallisesti?) nöyryytetään suomalaisia ja osoitetaan, että vaikka meillä onkin oma valtiomme ja kielemme, niin ruotsinkieli on aina oleva erityisessä asemassa? Pitääkö Suomessa olla kaksi virallista kieltä? Jos ei pitäisi olla, niin miksi ei?

Miksi enemmistön pitää väkisin opetella itselleen hyödytön ja epämieluisa kieli vain siksi, että alle 5%:n vähemmistö tuntisi olonsa kotoisammaksi? Tilannetta voitaisiin leikkimielisesti verrata ehkäpä vaikka siihen, että vaadittaisiin homosuhteet pakollisiksi myös niille 95%:lle suomalaisista, jotka ovat heteroita, vain jotta homoilla olisi mukavampi olla.

Nyt vilkas ja provosoiva keskustelu käyntiin tästä ikuisuuskysymyksestä. Asia kuitenkin askarruttaa suomenkielisten mieliä, vaikka ruotsinkieliset eivät siitä haluaisikaan keskustella.

On ymmärrettävää miksi ruotsinkieliset ei haluaisi puhua asiasta. Kyseessähän on ilmiselvästi absurdi muinaisjäänne.

Pakkoruotsi on asia erikseen, ketään ei saisi pakottaa opiskelemaan hyödytöntä kieltä. Kyllähän ruotsista jotain hyötyä Skandinaviassa on, mutta ollaanpa realistisia, kyllä nykyään täytyy vähän pidemmälle lähteä kuin viereisiin maihin.

Venäjästäkin ois enemmän käytännön apua suomalaisille, onhan se kuitenkin nouseva vientimaa.

Vertaus on sinänsä vähän ontuva, onhan nyt kuitenkin melko eri asia pakottaa ihmiset homosuhteeseen kuin opiskelemaan jotain kieltä, jota nyt ei muuten tarvitse väkisin käyttää.

Pakkoruotsi on jonkin sortin muinaisjäänne, en kuitenkaan usko että sen tarkoituksena oli sinänsä alistaa suomalaisia jotenkin. Ideana oli varmaan säilyttää suomenruotsalaisten kieli elossa.

Henk.kohtaisesti minulle Ruotsinkielen oppimisesta ei ollut minulle mitään hyötyä, koska en sitä tarvinnut missään, se unohtui.
Yleensä kuulee kuinka tärkeää on osata Ruotsia Suomen ja Ruotsin välisessä kaupassa...uskon se sujuisi Englannilla niin kuin se sujuu varmaan Ruotsissa muidenkin maiden osalta.
Jos joku nyt kokee tämän kieli asian jotenkin itsetunto kysymykseksi, kannattaisi harkita muita avuja sen kohottamiseksi.

Kiintoisaa: Suomalaisuuden Liiton propagandistit ovat siis ulottaneet lonkeronsa jo tännekin ruotsin kielelle vihamielisine viesteineen, Hohhoijaa!

Tämä iänikuinen kielikeskustelu nostaa päätään näemmä aika-ajoin täälläkin. Jos minulla olisi enemmän luppoaikaa, voisin kirjoittaa aiheesta paljonkin. Vaan aikapulan keskeltä nyt vain lyhyt purkautuminen. Ja ei, tämä ei ole suora vastaus mihinkään ylläolevaan postaukseen, vaan noin yleisesti ottaen kommenttini keskusteluun aiheesta.



On tietenkin eri asioita puhua siitä, miksi ruotsin opiskelu Suomen kouluissa on pakollista tai puhua siitä, että hallitsee ruotsin taikka tulee edes sillä toimeen taikka edes ymmärtää sitä, tai puhua siitä, että Suomi on kaksikielinen maa.



Ensin vaikkapa ruotsin osaamisen mielekkyydestä:



Miksi kaikessa täytyy olla niin suorituskeskeinen, ettei osata nähdä (vaikkapa kielellisen) yleissivistyksen arvoa? Miksi aina täytyy ajatella, että mitä hyötyä jostain taidossa on juuri jossakin tietyssä tilanteessa. Eikö kyetä arvostamaan asioita, joista ei aina ole välitöntä hyötyä? Parhaimmillaan ruotsin osaaminen voi antaa syvyyttä ymmärtää suomeakin paremmin, sillä suomessa on paljon lainoja ruotsista - niin sanastossa kuin syvemmälläkin. Ruotsin osaaminen voi myös olla tukena muita samaan kieliryhmään kuuluvia kieliä opetellessa. Käytännössä ruotsintaitoisen ei koko pohjolassa tarvitse pelätä ummikoksi joutumista.



Ja voi siitä ruotsin osaamisesta olla ihan käytännön hyötyä - ihan yllättäenkin. Ajatellaanpa herkullista tilannetta: Ollaan neuvottelussa ruotsalaisten kanssa. Yhteisenä kielenä on englanti. Tulee tiukka paikka, ja ruotsalaiset miettivät strategiaansa omalla kielellään. Suomessa taito osata syrjäistä ruotsia kuuluu yleissivistykseen. Ruotsalaiset sen sijaan tuskin ymmärtävät suomalaisten keskinäisiä keskusteluja, vaikka toki sielläkin voi kielitaitoinen ihminen olla, vaikkapa taustaltaan suomalainen.



Eikä parane unohtaa, että ruotsinkielisiä viestimiä seuraamalla saa yllättävänkin erilaisen kuvan maailmasta. Sekä kotimaisia ruotsinkielisiä, että ruotsalaisia ruotsinkielisiä välineitä seuraamalla.



Kaksikielinen Suomi



Kieltämättä ruotsin kielen vahvaa asemaa Suomessa on edesauttanut se, että Ruotsi ja ruotsalaiset ovat paljolti olleet ristiretkistä lähtien vaikuttamassa nykyisen suomalaisen yhteiskunnan syntyyn, ihan kaikilla aloilla. Opiskelumahdollisuudet olivat tietysti alkuun "sivistyskielillä", ja vasta 1800-luvun loppupuolella kansallisen heräämisen aikaan suomeksikin alkoi saada merkittävissä määrin sellaista oppia, jota nykyään kutsumme sivistykseksi. Ja kansallinen herätys nousi nimenomaan ruotsinkielisestä ylemmän luokan väestöstä, joka toki suomenkielisti itseään voimakkaasti - opettelemalla suomea. Josta taas on peräisin ajatus siitä, että "vain suomenkielisyys on suomalaisuutta".



Nyt pitäisi jo käsittää se, että Ruotsi tai ruotsalaisuus tai ruotsinkielisyys tai suomenruotsalaisuus eivät uhkaa Suomea, suomen kieltä tai suomalaisuutta mitenkään, ehkä jopa antavat omalle kielellemme ja kulttuurillemme jotain? Ihan turhaa ruikutusta on myös valitus kaksikielisyyden aiheuttamista kuluista. Siinä siirretään vain varallisuutta taskusta toiseen. Ei se raha ole mistään pois, tai ainakin se tulee takaisin. Kenties se ruokkiikin Suomen taloudellista kehitystä?



Pakkoruotsi koulussa?



Se, että onko jokin aine koulussa pakollinen, on tietysti poliittinen päätös. Ainakin omasta mielestäni ruotsin pitäminen pakollisena aineena on hyvä asia. Ei se ole pois venäjän, saksan tai jonkin muun kielen oppimiselta. Jos jokin jotakuta kiinnostaa, niin ei muuta kuin kirja käteen ja opiskelemaan! Kyllä se oppi menee päähän ilman kouluakin, jos motivaatiota riittää.



Yhtä hyvin voidaan vikistä ja valittaa "pakkomatematiikasta" tai "pakkomaantiedosta" tai "pakkohistoriasta" tai "pakkobiologiasta" tai ... mistä tahansa muusta "pakollisesta". Itse en taatusti ole kertaakaan tarvinnut neliöjuurta, derivaattoja tai mitokondrioita yhtään missään ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Silti minua ei ketuta, että jotain sentään niiltäkin tunneilta tarttui päähän. Tietokoneohjelmoinnissa matematiikan tunneilta peräisin oleva jonkinnäköinen loogisen ajattelun kyky on ihan hyvästä. Hyvästä ruotsin osaamisestakin olisin hyötynyt monasti. Valitettavasti en yksinkertaisesti osaa puhua ruotsia riittävän luontevasti, vaikka sitä melko vaivatta ymmärränkin.



Ruotsissa asuvat suomalaiset?



Ja ihan edellisistä asioista riippumaton kysymys ovat suomea äidinkielenään puhuvien ruotsalaisten oikeudet. Ruotsi on törkeästi syrjinyt näiden oikeuksia ja pakkoruotsalaistanut heitä historian saatossa. Pitkin hampain Ruotsi on antanut periksi jonkin verran, ja suomenkielisten asema ruotsissa on aiempaa parempi, mutta ei kuitenkaan mitenkään verrattavissa Suomen ruotsinkieliseen väestöön. Sen lisäksi, että viime vuosisadalla suomalaisia on siirtynyt ruotsiin siirtolaisiksi runsaastikin, on maassa myös ylimuistoisista ajoista ollut suomenkielisiä. Näiden historia lienee yhtä pitkä kuin ensimmäisten suomeen muuttaneiden ruotsalaisten.



Lopuksi



Tällä ei tietenkään ole mitään vaikutusta siihen, miten meidän on Suomessa sopiva suhtautua omaan ruotsinkieliseen väestöömme. Siis suomalaisiin, jotka puhuvat indoeurooppalaiseen kieliryhmään kuuluvaa ruotsia, tai tarkemmin sanottuna suomenruotsia. Suomenkielisiä suomalaisia on toki paljon enemmän kuin ruotsinkielisiä suomalaisia tai kaksikielisiä suomalaisia, mutta ruotsinkieliset suomalaiset ovat ihan yhtä suomalaisia kuin suomenkieliset suomalaisetkin, tai saamenkieliset suomalaiset.



Tätä kirjoitusta en toivo lainattavan yksittäisinä lauseina kommentoitavaksi (kuten en yleensä muitakaan kirjoituksia). Sellaisessa ajatukset jäävät pilkkujen jalkoihin. Yksittäisiin lauseisiin vastaaminen on jotenkin niin - hmm - kapeakatseista, ja siinä asiat pilkotaan turhan helposti pienempiin osiin kuin mitä ne ovatkaan.

Mun mielestä pakkoruotsin vastustamisen sijaan voisi samoilla perusteillakin (usein) vastustaa vaikka:

- hävytöntä pakkobiologiaa!
- julmaa pakkofysiikkaa!
- epäeettistä uskonnonopetusta

ja miksei myös
- vastenmielisiä joukkuelajeja liikunnassa.
tms.

Ja vastakysymyksenä vastustajille: Mitä haittaa ruotsinoppiskelusta on?

"- hävytöntä pakkobiologiaa!
- julmaa pakkofysiikkaa!
- epäeettistä uskonnonopetusta

ja miksei myös
- vastenmielisiä joukkuelajeja liikunnassa.
tms."

Eipäs, kun kaikista noista on ollut jotain hyötyä elämässä, mutta pakkoruotsista ei ole ollut mitään hyötyä.

Itse asiassa suurin puute peruskoulutuksessani on ollut venäjän puuttuminen. Jos jotain kieltä halutaan pakosti opettaa niin opetettakoon venäjää. Sille oikeasti on käyttöä.
Venäjän kielellä on myös sellainen yleissivistyksellinen päämäärä että se on ihan oikeasti vaikea kieli, päinvastoin kuin ruotsi ja sellaisena tukisi muita kielten oppimisia.

Itä-Suomessa asuneena en todellaakaan keksinyt mitään käyttöä ruotsin kielelle. Enemmän on tultu pähkäiltyä englannin, eestin, venäjän tai jopa liettuan kielen kanssa kuin ruotsin.

Minä yhdyn mielelläni Smon mielipiteisiin. Minä tulen osittain suomenruotasalaisesta suvusta ja vaikka lapsena en osannut ruotsia kovinkaan paljoa koin jo tuolloin, että suomalaisuuteen kuuluu niin ruotsinkieli kuin suomenkin. Ilman ruotsinkielisiä ei olisi edes maammelaulua ei Sibeliuksen sinfonioita ei Edelfeltin näyttelyä Ateneumissa. Voisi ehkä sanoa että fennomaanit olivat kaikki lähestulkoon ruotsinkielisiä. Se että meillä on jokin nykyinen kansallisidentiteetti kulttuuriperintöineen on pitkälti ruotsinkielisten ansiota ja tästä tuskin kannattaa edes alkaa tapella. Minusta pakkoruotsia ei ole sen enempää kuin mitään muutakaan pakkoa. Peruskoulun tehtävä on antaa hyvä yleissivistys ja hyvään yleissivistykseen kuuluu. että osaa myös toista kotimaista ja ymmärtää siihen liittyvää kulttuuria.

Kia

Mikäköhän siinä on että noilla suomenruotsalaisilla kaikki on aina yksisuuntaista. Suomensuomalaisten kuuluu aina ymmärtää niin maan perhanasti niiden kulttuuria, kieltä ja kaikkea paskaa, mutta niiden itsen ei tietenkään tarvitse. Tyhmä kysymys tietysti koska hurrit ei kuvittelevat edelleen olevansa jotain kartanonherroja ja pitävät oikeita suomalaisia edelleen maaorjinaan.

Eri puolilla Suomen rannikkoa on alueita, joilla ruotsi on koko tunnetun historian ajan aina ollut valtaväestön kieli. Niin kauan kuin asiaa pystytään taaksepäin tutkimaan on Suomessa puhuttu molempia kieliä. Voidaan siis täysin perustellusti sanoa, että sekä suomi että ruotsi ovat itsestäänselvästi Suomen maahan kuuluvia kieliä.

Ymmärrän kyllä senkin, ettei kaikkia kiinnosta maamme kaksikielisyyteen sisältyvät historialliset arvot tai vaikkapa pohjoismaiset kontaktit tai kielten opiskelu ylipäätään. Tämän hetkisessä keskustelussa minua vain yksinkertaisesti ärsyttää ruotsinkielen tarpeettomuuden yltiöpäinen lietsominen. Kielitaito ei ole koskaan tarpeetonta.

En ole koskaan käsittänyt tätä iänikuista kielikinastelua - niin umpisuomenkielisestä perheestä ja suvusta kuin tulenkin. Työni puolesta joudun käyttämään ruotsia (kuten myös saksaa, ranskaa ja englantia) suhteellisen paljon - onneksi; koulukieli on muuttunut eläväksi ja koen sen yksinomaan rikkautena.

Mikä kansanryhmä muuten onkaan aktiivisimpana osapuolena vaatimassa suomenkielisille parempia oikeuksia Ruotsissa.....?

Olen itsekin täysin suomenkielisestä perheestä, jossa vanhempani tuskin puhuvat sanaakaan ruotsia. Ja tietenkin kouluaikanani ajattelin kuten kaikki muutkin: "miksi hitossa pitää pakosta opiskella jotain tällaista kieltä".. Samaa voisi sanoa englannista/ranskasta/muista kielistä, miksi sitä on pakko opiskella Suomen kouluissa. Kyllähän sitäkin varmasti ne opiskelisivat, jotka sitä aikuisina tulisivat käyttämään. Ja kuitenkaan kukaan ei siihen kiinnitä mitään huomiota.

No kuitenkin. Päädyin sittemmin terveydenhuoltoalalle töihin ja kas! huomasinkin tarvitsevani ruotsia. Ja kun olen vielä ollut sellaisessa paikassa töissä, jossa kaikki eivät sitä osaa tai halua puhua, olen joutunut melko tavalla pakosti opiskelemaan sellaisia sanoja, joita arkipäiväisessä kanssakäymisessä tarvitsen. Eli tässä vaiheessa huomaan yllättäen olevani tyytyväinen siitä, että kouluaikana oli pakkoruotsia.
Ei aina voi ajatella pärjäävänsä suomella ja savolla ja mahdollisesti englannilla, ei edes täällä Suomessa.

Ja kaikille jo terveydenhuoltoalalla oleville ja sille hakeville: tiedättehän, että Suomessa laki velvoittaa antamaan hoitoa potilaan äidinkielellä, on se sitten suomi tai ruotsi. ;)

--Druusi, som talar lite svenska men skriver det inte

Ja, de vet ja.

Kielikeskustelu on omalla tavallaan vähän tälläinen ikuisuustopic Suomessa ylipäätänsä.

On mielestäni ihan oikein että aloille, joissa kaksikielisyys tulee esiin, eli esim. terveydenhoitoala (tosin, ei varmaan ihan kaikkialla Suomessa ruotsin kielen tarvi ole kummoinen) ruotsia sitten vaaditaan. Sitähän tosin voi opettaa sitten siinä muun koulutuksen yhteydessä.

Englanti taitaa olla ainakin "puolipakollinen", en nyt ihan selvillä ole onko se ihan ala-asteelta asti pakollista Suomessa nykyään, mutta englantia nyt tulvii muutenkin joka sopesta korvaan, että ihan hyödyllinen taito. Kaikki varmaan myöntää sen, että englanti on suuressa maailmassa kuitenkin hyödyllisempi taito kuin ruotsi.

Ei nykyisin se ruotsin kielen asema Suomessa niin kehuttava ole, pakkoruotsi nyt on viimeinen linnake, muuten varsinkin paikoissa joissa ruotsinkielisten osuus on pieni, niin todennäköisesti suomenruotsalaiset puhuu jo enemmän suomea kuin ruotsia.

Mielestäni pakkoruotsi on tarpeeton, mutta ei se toisaalta ole keneltäkään pois jos sen opetusta jatketaan. Mielestäni olisi tylsää, jos pakkoruotsi korvattaisiin taas sitten jollain yhteiskunnan teknologiapainotteisuutta korostavalla aineella, kuten matematiikalla yms.

Samat stereotypiat pyörivät vuodesta toiseen. Yleensäkin urautunut väittely identiteetistä ja oikeudesta olla ylpeä siitä (täällä hlbt-vähemmistösivustolla) ihmetyttää. Eikö ole vain positiivista, että suomenruotsalaisella vähemmistöllä on lain turvaamia oikeuksia/mahdollisuuksia turvata ja kehittää omaa suomalaista kulttuuri-identiteettiään?

Sivistysvaltion ominaisuuksiin kuuluu vähemmistöjen huomioonottaminen. Ajatus siitä, että Suomi on niin vahva kulttuuri-identiteetiltään, ettei se koe uhkaksi pienempien ryhmien identiteetin kehittämisen, tuntuu oikealta.

Itse en koe ruotsinkielen opiskelua myönnytykselle suomenruotsalaisia kohtaan. Ruotsin opiskelu pohjautuu vahvasti itse suomalaisuuteen, kuinka yhdistymme osaksi kansallista historiaamme, ja sitä kautta osaksi Skandinaviaa, Eurooppaa.. Siksi esim. ranskalaisetkin opiskelevat latinaa, josta nyt ei ole mitään välitöntä hyötyä arkielämään.

Sen vain haluan sanoa, että on täysin absurdia verrata pakkoruotsia vaikkapa luonnontieteiden pakolliseen opiskeluun. Se joka tämän vertauksen tekee sortuu mielestäni itsekritiikittömään hymistelyyn ja paatokseen. Pakkoruotsille ei ihan _oikeasti_ ole olemassa minkäänlaisia vakuuttavia perusteluja. Englanninkielen ja luonnontieteiden pakolliselle opiskelulle sen sijaan on.

Miten tilanne muuten lienee tuolla lahden eteläpuolella? Eikös Viron kehitykseen ja kulttuuriin ole voimakkaasti vaikuttanut Neuvostoaikainen miehitys, venäläinen kieli ja kulttuuri. Onko Virossa toisena virallisena kielenä venäjä? Käsittääkseni siellä on myös aika suuri venäjää puhuva vähemmistö. Jotenkin minulla on silti sellainen käsitys, että Virossa on vain yksi virallinen kieli.

Stereo Tyyppi
23.09.2004, 12:13 :

Sen vain haluan sanoa, että on täysin absurdia verrata pakkoruotsia vaikkapa luonnontieteiden pakolliseen opiskeluun. Se joka tämän vertauksen tekee sortuu mielestäni itsekritiikittömään hymistelyyn ja paatokseen. Pakkoruotsille ei ihan _oikeasti_ ole olemassa minkäänlaisia vakuuttavia perusteluja. Englanninkielen ja luonnontieteiden pakolliselle opiskelulle sen sijaan on.

No taisit nyt hymistellä itse itsellesi :-) Olen fysiikan ja matematiikan opettaja voin sanoa, että kyllä sitä ilman fysiikan suurempa ymmärrystä pärjää mutta matematiikkaa jonkun verran tarvitaan. Mikä on pakkoa? Se että jos siitä ei ole hyötyä jossain. Muistan itse koulusta sen kuinka kivaa ja mielenkiintoista oli oppia jotain uutta. Mut mitä mä teen esim elämässä sillä tiedolla että mun pitää ymmärtää jotain kirchoffin lakeja tai kaikki Newtonit, Nominatiivit suffiksit yms, vuorisaarnat ja pääsiäiset jne jeesustelut, kuka oli kustaa II Adolf, Maria Stuart, miksi käytiin joku v..n Krimin sota? mitä eroa on sinisorsalla ja heinäsorsalla, mitä eroa on hies- ja rauduskoivulla, jne..... puhumattakaan kaikista urheilulajeista joita tuli koulussa opeteltua, hmmmm...????

Eiköhän peruskoulun tehtävä ole edelleen yleissivistävä ja antaa hyvät edellytykset jatko-opintoihin ja siitä sitten edelleen mahdollisesti vaikka sellaisiin toimiin, virkoihin jne, joissa ruotsinkielentaito on välttämätön. Ei Lapsi vielä tiedä tarvitseeko se sitä taitoa joskus mutta sille on annettava siihen mahdollisuus.

nuorena vitsa väännettävä

Kia kirjoitti:
"Eiköhän peruskoulun tehtävä ole edelleen yleissivistävä ja antaa hyvät edellytykset jatko-opintoihin ja siitä sitten edelleen mahdollisesti vaikka sellaisiin toimiin, virkoihin jne, joissa ruotsinkielentaito on välttämätön."


Luonnontieteitä ja matematiikkaa opiskeltaessa opiskellaan yleisluontoisia, tätä maailmaa ja todellisuutta koskevia sääntöjä ja lainmukaisuuksia. Historiaa lukiessa tutustutaan omaan menneisyyteen. Eri uskomusjärjestelmiä tutkimalla kyetään ymmärtämään uskonnollisesti ajattelevien ihmisten kokemusmaailmaa. Urheilua harrastamalla harjoitetaan omaa kehoa ja parannetaan mm. immuniteettia. Englantia, ranskaa, saksaa ja venäjää opiskelemalla opetellaan tällä planeetalla laajalle levinneitä, yleisessä käytössä olevassa kommunikointijärjestelmiä (joista tosin englanti taitaa olla pakollinen).

Ruotsia opiskelemalla opiskellaan ruotsia, koska ruotsinkieli on pakollinen opetella. Ruotsia tarvitaan, koska ruotsinkielen opetteleminen on pakollista. Ruotsinkielentaito on tietyissä viroissa pakollinen, koska.. ? Niin siis tietenkin siksi, koska ruotsi on toinen virallinen kieli ja ruotsinkieli on pakollinen.

Onko tässä kenties jotain kehämäisyyttä?

Ei ole kehämäisyyttä, ellei sitä tieten tahtoen rakenna.

Ruotsia opiskellaan siksi, että se on osa Suomen kokonaisuutta, maamme vuosisataista historiaa ja nykykulttuuria. Suomessa asuu ruotsinkielinen vähemmistö, jolle on myös kyettävä tarjoamaan tiettyjä palveluja heidän äidinkielellään. Siksi jonkinlainen ruotsinkielen taito on edellytyksenä moniin virkoihin pääsemiselle.

Voidaan tietysti kysyä, miksei vastaavia oikeuksia taata myös Suomen venäjänkieliselle jatkuvasti kasvavalle vähemmistölle. Ero on kuitenkin siinä, että lähes kaikki äidinkieleltään venäläiset ovat muuttaneet omasta tahdostaan Suomeen, kun taas suomenruotsalaiset ovat maan kantaväestöä.

Se, että suomalaiset väkisin pannaan opettelemaan pienen vähemmistön kieli, ei todellakaan ole tasa-arvoa. Missään muualla maailmassa ei yhtä pienellä kielivähemmistöllä ole vastaavaa oikeutta pistää enemmistö pakolla opettelemaan omaa kieltään. Asia olisi kokonaan toinen, jos ruotsinkielen opetus olisi vapaaehtoista (kuten on saksan, ranskan ja venäjän opetus). Tällöin ei olisi tällaista kieroutunutta valta-asetelmaa, jossa enemmistö joutuu taipumaan vähemmistön tahdon edessä, halusivatpa he itse sitten mitä tahansa.

Ruotsinkielen pakollisuus perustuu yhä nykyään siihen, että valtaapitävien ja talouselämää pyörittävien keskuudessa on keskivertoa enemmän ruotsinkielisiä. Tälle taas on löydettävissä selitykset historiasta, esimerkiksi siitä, että hyvin pitkään suomenkielen käyttö kaikissa virallisissa yhteyksissä oli kiellettyä ja suomeksi ei saanut edes tässä maassa opiskella. Yhä edelleen siis pieni ruotsinkielinen "eliitti" pakottaa muut opettelemaan oman kielensä, koska he haluavat pönkittää vuosisataista Bättre Folk -egoaan.

Näköjään osa suomalaisista ei edes osaa kyseenalaistaa pakkoruotsia, koska se on niin syvälle juurrutettu ajatusmaailmaamme. "Tottakai ruotsia on osattava". Lähdettäessä hakemaan päteviä syitä ruotsin pakko-opetukselle niitä ei sitten olekaan löydettävissä.

Kiitos Public Eye, naulan kantaan!

Ei ole olemassa Mayfloweria, jolla me ruotsinkieliset olisimme rantautuneet Suomen rannikolle. Olemme olleet täällä aina, suomalaisina. On kohtuullista, että mekin saamme puhua omassa kotimaassamme omaa äidinkieltämme. Aivan kuten suomenkielisetkin.

Arkena en puhu ruotsia julkisilla paikoilla, suomeksi selviää niin paljon helpommalla. Virastoissa ja lääkärissä asioidessani taas haluan puhua ruotsia, ettei mitään jää ymmärtämättä; lomakeviidakosta ja lääketieteellisestä termistöstä selviäminen ei onnistu minulta suomeksi. Kokeiltu on.

Stereo Tyyppi! Kirjoitettu suomen kieli on nuori. Isovanhempamme olivat ensimmäinen sukupolvi, joka on oppinut laajasti lukemaan suomeksi. Kuinka opettaa suomeksi, jonka kirjoitusasu haki vielä muotoaan, ja ennen kaikkea kukaan ei vielä osannut lukea?

Ja Suomen talouselämä on suomenkielisten käsissä ;) Ei ole olemassa ruotsinkielisten talousmafiaa.

Käsittääkseni suomenruotsalaiset ovat kyllä olleet alkujaan ruotsalaisia aatelisia, virkamiehiä ja kauppiaita, jotka siirtyivät rajan yli Suomeen ruotsinvallan aikana. Suomenruotsalaiset ovat alkujaan siis aivan samalla tavalla siirtolaisia kuin muutkin kielivähemmistöt, tosin suomenruotsalaiset ovat vain olleet Suomessa hieman pidempään ja ovat ehtineet jo jonkin verran sekoittua valtaväestöön. Osa suomenruotsalaisista oli tietysti niitä suomalaisia, jotka pakon edessä omaksuivat ruotsin käyttökielekseen, koska Suomessa oli ruotsinvallan aikaan mahdotonta opiskella ja toimia virkavallan kanssa suomeksi.

..ja olihan ruotsinvallan aikaan tietysti vaikuttamassa sekin näkökulma, että tuolloin suomenkieli oli ns. "rahvaan" kieli, jota ei yksikään itseäkunnioittava henkilö tunnustautunut puhumaan. Suomenkieli oli selkeästi toisen luokan kansalaisten kieli, ja sitä se joidenkin mielestä tuntuu olevan edelleen.

Tarkastahan Stereo Tyyppi faktasi.

Ahvenanmaa ja Varsinais-Suomi eivät ole ikinä olleet 'puhtaasti' suomenkielistä aluetta. Suomenniemen noustua mannerjään alta asutusta on tullut niin nyk. Venäjän kuin nyk. Ruotsinkin puolelta. Ei ole olemassa 'Volgan mutkaa', josta me suomalaiset olemme tänne parijonossa kävelleet. Ruotsia on Suomessa puhuttu jo ennen Ruotsin vallan aikaa.

Itse olen ollut pakkoruotsin kanssa vähän tuuliviiri, perusteluja on toiseen ja toiseen suuntaan.

Erona on maantieteellinen sijainti. Suuri osa Suomea on alueella, jossa ei ole yhtään ruotsinkielistä ihmistä. (no, ehkä muutama satunnainen) ja pieni osa sellaista, jossa taas ei yhtään suomenkielistä. Ehkä voisi tehdä niin, että esim. Lapissa ei tarvitse opetella ruotsia, mutta Etelä-Suomessa pitää. Mutta toisaalta tämä poikkeaa vallitsevasta järjestelmästä, että koulujärjestelmä on kansallinen ja toisaalta, saattaahaan joku Lapista Etelä-Suomeenkin muuttaa, itse asiassa aika moni tekee niin. Sitten harmittaa jos ei kieltä osaa.

Mutta siis olen vallitsevan järjestelmän kannalla, vaiks olikin hyvä, ettei kirjoituksissa toinen kotimainen ole pakollinen.

Håkan kirjoitti:
"Stereo Tyyppi! Kirjoitettu suomen kieli on nuori. Isovanhempamme olivat ensimmäinen sukupolvi, joka on oppinut laajasti lukemaan suomeksi. Kuinka opettaa suomeksi, jonka kirjoitusasu haki vielä muotoaan, ja ennen kaikkea kukaan ei vielä osannut lukea?"


Vaikka suomenkieli kirjoitettuna onkin suhteellisen nuorta, niin puhuttuna se on sitäkin vanhempaa. Suomenkieli on yksi Euroopan vanhimpia edelleen puhuttuja, eläviä kieliä, ja tällä saralla ohittaa kirkkaasti niin englannin kuin ruotsinkin. Eiköhän suomenkielellä ole ihan luontevasti kyetty opettamaan uusia sukupolvia.

Opettaminen käy ihan pelkällä puheellakin. Ja kun suomenkielen virallinen kielioppi oli luotu, niin päästiin myös kirjoittamisen makuun. On naurettavaa argumentoida ruotsillaopettamisen puolesta siten, että suomenkieli olisi ollut jotenkin epäkelpo opetuskielenä. Tosin niinhän suomenkielen alisteista asemaa yritettiin perustella jo silloin kauan sitten.

En viitsisi ihan kaikkea rautalangasta vääntää :)
Kokeillaanpa näin päin..

Stereo Tyyppi: Antaisitko meille esimerkin ihmiskunnan historiassa koulujärjestelmästä, jossa on annettu akateemista opetusta koko kansalle kielellä jota ei ole vielä osattu kirjoittaa? Sitten kun olet huomannut, ettei sellaista löydy; Pohtisitko syitä siihen ja samalla tarkkailisit kasvojesi ilmeitä, kun huomaat, että vastauksella ei ole mitään tekemistä 2000-luvun suomenruotsalaisten ilkeyden kanssa.

Fakta on, että ruotsinvallan aikaan Suomessa oli kiellettyä ja paheksuttua käyttää suomenkieltä. Ei kai tällaisessa ympäristössä mitään kielioppia ja kirjoitettua kieltä kovin helposti synnykään. Tämä on nyt sitä rautalangasta vääntämistä, koska et muuta suostu ymmärtämään.

Jokatapauksessa yritin siis valottaa pakkoruotsin taustalla olevia historiallisia rakenteita, joista eräitä olivat juuri suomenkielen halveksunta ja suomalaisen kulttuurin väheksyminen (mitä esiintyy yhä). Suomenruotsalaisiin tämä liittyy siten, että suomenruotsalaiset ovat olleet se ryhmä, joka on suomenkieltä ollut ajamassa tähän alisteiseen asemaan, ja joka yhä edelleen pitää omaa kieltään niin tärkeänä ja ylivertaisena, että sitä pitää väkisin kaikille opettaa.

Kyllä suomenruotsalaiset myös maksoivat monin kerroin velkansa ryhtymällä ponnekkaasti ajamaan Suomen suomalaistamista ja suomen kielen saattamista meillä valta-asemaan. Moni luopui ruotsinkielisestä nimestään ja "pakkosuomalaisti" itsensä.

Eiköhän tätä ruotsin kielen asemaa Suomessa koskevaa keskustelua olisi kuitenkin hedelmällisempää käydä nykyajan lähtökohdista jättämällä haisevimmat historian roskakasat kaivelematta. Ties mitä itse kullekin vähemmän mairittelevaan sieltä paljastuisi kun oikein syvälle päästäisiin.

Missä esiintyy suomalaisen kulttuurin väheksyntää?

Mielestäni yksistään jo se on suomalaisen kielen ja kulttuurin väheksyntää, että suomalaiset väkipakolla pistetään opiskelemaan itselleen hyödytön ja vastenmielinen kieli vain, koska niin on aina ollut, ja koska pieni elitistinen vähemmistö haluaa edelleen kynsin hampain pitää kiinni saavuttamastaan erityisasemasta.

Vamma sielussa!

En voi tulla muuhun johtopäätökseen, että meillä tai ainakin osalla meistä on vamma sielussa, jonka ilmentymä on tämä pakkoruotsikeskustelu.

Minä voisin pitää tässä pitkän valitusviren omasta pakkoruotsistani. Se ei ole mielestäni mitenkään rakentavaa.

Ehkä tuo vamma onkin osaltaan vastenmielisyyttä oppia yleensäkään kieliä ja ruotsin kieli sopiva tekosyy, jota monet kuorossa toistelevat.

Olen tänä päivänä sitä mieltä, että kaikki kielitaito on henkistä pääomaa, jota pitää mahdollisuuksien mukaan kartuttaa. Olen parhaillaan opiskelemassa viron/eestinkieltä kursseilla.

Harmitellut olen sitä, että 19-vuotiaana sujuvasti osaamani italian arkikielen kielen taitoni on unohtunut 99,99 prosenttisesti. Siinä hukkaantui henkistä pääomaa, jonka olin vaivalla hankkinut. Olisi pitänyt vain pitää yllä kontakteja ja käyttää sitä.

Kateellisena muistelen kolleegoitani, jotka pitivät työssämme yhteyksiä ympäri maailman 6-8 kielen taidolla.

Minua ei ainakaan muistaakseni ole koulu- tai opiskeluaikanani "väkipakolla" tai muutenkaan pantu opiskelemaan yhtään itselleni hyödytöntä tai vastenmielistä kieltä.

Ehkä ei sinua, Public Eye, mutta moni suomalainen silti kuvailee ruotsinkielen pakko-opetelluaan juuri näillä sanoin (ainakin omien kokemusteni mukaan). Kyllähän se ruotsi on väkipakolla opeteltava, vaihtoehtoja ei ole. Jos jostain syystä kyseinen kieli ei kiinnosta niin peruskoulua ei läpi pääse.

Ja JuhaniV, kiitos vain henkilökohtaisuuksiin menemisestä. Kenelläköhän tässä se "sielunvamma" oikein onkaan?

Stereo Tyyppi, eiköhän ruotsinkielen opiskelu olisi jo lopetettu aika päiviä sitten, jos ainoa peruste opiskelulle olisi Ruotsin vallan ajan tapahtumat ja vääryydet? Ruotsin vallan ajasta on jo 200 vuotta, eiköhän epäkohta olisi jo huomattu..

Ihmettelen myös vihjailuasi, että 5% vähemmistö onnistuu pitämään ruotsin opetussuunnitelmassa (suomenkielisten ollessa eri mieltä) demokraattisessa tasavallassa?

Mutta vielä Ruotsin vallan ajasta:
Saivatko suomenruotsalaiset etulyöntiaseman, koska jo puhuivat ruotsia? Aivan varmasti, valtiokoneisto oli ruotsalaisten luoma=yläluokka&hallinto puhui ruotsia. 'Valloittajan' kanssa yhteinen kieli ja sukulaisuus mahdollistivat pääsemään virkoihin ja opiskelun.

Tapahtuiko suomenkielen väheksyntää ja alaspainamista? Tottakai. Minkälaiseksi kuvittelet esim. 1200-luvun ideologiat?

Sorrettiinko suomenkielistä kansanosaa? Kyllä. Ahneus on universaalia. Kukapa luopuisi saavutetuista eduistaan?

Ketkä hyötyivät eniten? Ruotsista saapunut yläluokka ja ruotsinkieliset suomalaiset - nykyiset suomenruotsalaiset.

Onko suomenkielen, suomalaisen kulttuurin, Suomen itsenäisyyden eteen tapahtunut parannuksia? Kyllä. Ruotsinkieliset suvut ovat kantaneet kortensa kekoon siinä missä suomenkielisetkin. Kyllä mekin asumme paljon mieluummin itsenäisessä kotimaassamme kuin toisen vallan alla. Maailma on parantunut niin suomenkielisille kuin ruotsinkielisillekin.

Kuinka monenteen polveen kauna on kostettava? Olenko vastuussa esi-isieni teoista? Miten tämä liittyy peruskoulun ruotsin opiskeluun?

Eipä henkilökohtaisuuksiin meneminen ollut tarkoitukseni. Pahoitteluni, jos sellainen vaikutelma syntyi.

Kirjoituksellani vain toivoin vaikuttavani siihen, että ryhdyttäisiin miettimään hieman syvemmin, mitä meillä palvelee tämän pakkoruotsiliturgian toistaminen.

Mietin, että miksi emme puhu pakkovenäjästä, pakkoenglannista jne.

Eestiläiset voisivat aivan hyvin puhua lähihistoriansa pakkovenäjästä. He vain toteavat venäjän kielen olleen pakollinen ja suomen kielen oppimista koetettiin estää. Television K-kaupan Väiskin lihatiski aiheutti viranomaisille aikanaan harmaita hiuksia. He eivät tajunneet, että Pikku-Kakkonen oli pitkällä tähtäyksellä myös iso uhka. Moni eestiläinen on kertonut minulle oppineensa suomen kielen nimenomaan lastenohjelmista.

Ou MY God!!!!
Apua täällä kyllä riittää näitä höyheniensä pöyhytteliöitä taas. Onko se niin vaikea saada kalloon että kaikkia ei kiinosta opiskella vaikka Ruotsia jos vaihtoehtona olisi joku muu kieli?
Vaikka sillä olisi niin uskomattoman sivistävä vaikutus (says you) ei kaikki voi olla kiinostunut samoista `sivistävistä´aiheista kun esim Te!
Jos kaikki nyt ottaisi syvään henkeä (myös tämä intelektuellinen vähemmistö, kyllä myös sen pikkurillin voi laskea alas....) ja todetaan että sen asian tiimoilta tulisi olla vapaa valinta.
Vaikka sillä olisi niin Avartava vaikutus kaikkiin ihmisiin ja maan päälle tulisi rauha jne...jokaisella tulisi olla vapaus valita mitä kieliä opiskelee.

Niin, siis tämän threadin aihe on juuri pakkoruotsi.

Puhumme pakkoruotsista, koska suomenkielisten on nimenomaan _pakko_ ruotsia opetella - monien mielestä aivan turhaan. Monet kokevat sen nöyryyttävänä ja tarpeettomana, ihan historiallisista seikoista johtuen. Pakkoruotsi puhututtaa, koska ruotsinkielen pakko-opetukseen sisältyy tietynlaisia arvolatauksia. Erityisesti siihen liittyy epäoikeudenmukaisuuden ja kohtuuttomuuden kokemus, ja tämä ei poistu asiasta vaikenemalla. Tästä syystä pakkoruotsi yhä uudelleen pulpahtaa esiin erinäisissä asiayhteyksissä.

Emme puhu pakkovenäjästä, koska Suomessa tämä ei ole tunnettu käsite. Emme myöskään erityisemmin puhu pakkoenglannista, sillä kaikki tuntuvat ymmärtävän, että englanti on se levinnein "yleiskieli", jota suurin osa ihmiskunnasta tuntuu ymmärtävän ja jota näinollen on aivan luontevaa opettaa myös kaikille suomalaisille. Suomi ei myöskään koskaan ole ollut Englannin siirtomaa, eikä Suomessa ole ollut englantia puhuvaa vähemmistöä, joka olisi asettanut itsensä ja oman kielensä valtaväestön ja sen puhuman kielen yläpuolelle.

On hupaisaa, että satuit ottamaan juuri Viron esimerkiksesi, JuhaniV. Heillähän ei tätänykyä enää tosiaan ole kuin yksi virallinen kieli. Miksiköhän?

Mielestäni on erittäin kuvaavaa, että kun pakkoruotsista yrittää keskustella ja sen mielekkyyttä kyseenalaistaa, niin keskustelunavaus yritetään monesti vaientaa ja mitätöidä heti alkuunsa, mitä naurettavimmilla kommenteilla. Poliittinen korrektius tuntuu olevan pakkoruostin tarkoituksenmukaisuuden pohtimista huomattavasti tärkeämpää.

Kyllä se ongelma tässä näyttää olevan nokkimisjärjestys. Stereo Tyypin mielestä suomenruotsalaiset ovat parempia kuin suomenkieliset, ja Stereo Tyyppi harmittavasti sattuu olemaan suomenkielinen. 'Pakkovenäjän' käsitettä hän ei tunne, koska venäläiset ovat alempana kuin suomalaiset.

Ei henri, kyllä sinä nyt pistät sanoja suuhuni ja ajatuksia päähäni. Olen toki sitä mieltä, että ruotsinkieliset ovat tässä yhteiskunnassa pitkään istuneet korkeammalla oksalla kuin suomenkieliset, mutta onneksi tämä nyt alkaa pikkuhiljaa muuttua. Itse en koskaan ole mieltänyt ruotsinkielisiä itseni yläpuolelle. Lähinnä on harmittanut se, että on huomannut yhä edelleen joidenkin ruotsinkielisten itse mieltävän itsensä paremmaksi kansanosaksi. Eikä minulla muuten ole mitään erityistä venäläisiä vastaan.

Niin, suomalaisessa koulujärjestelmässä on määritelty joukko aineita, joita opiskelemalla saadut perustiedot on katsottu yhteiskunnassa ja jatko-opinnoissa menestymisen kannalta hyödyllisiksi ja joiden suorittamista edellytetään koulun läpäisemiseksi.

Jostain syystä juuri ruotsin kieli näyttää olevan se aine, joka herättää vastustusta ja traumoja. Tähän en keksi minäkään muuta järkevää selitystä kuin joitakuita vaivaavan ikiaikaisen alemmuudentunnon ruotsalaisten edessä.

Jostain syystä myös ruotsia äidinkielenään puhuvat suomalaiset luetaan samaan joukkoon ruotsalaisten kanssa. Tähän lienee taas syynä sivistymättömyys ja tietämättömyys.

Voisin minäkin luetella koulusta joukon aineita, jotka ovat mielestäni tarpeettomia, ja siitä huolimatta "pakollisia". Koska niiden enemmän tai vähemmän menestyksekkäästä pänttäämisestä (tai läpijuoksemisesta) ei ole kuitenkaan ollut minulle haittaa, jätänpä luettelematta. Ruotsinkielen taidosta kuitenkin on ollut minulle sekä työ- että yksityiselämässä selvää hyötyä.

Ruotsinkielen pakko-opettaminen ei perustu kyseisen kielen tarpeellisuudelle, vaan ihan jollekin muulle (olen jo perustellut kantaani ylempänä). Herää siis kysymys, että miksi ainoat pakolliset kielet koulujärjestelmässämme ovat yleismaailmallisesti hyödyllinen englanti, sekä paikallisesti relevantti ruotsi? Sitä voi itse kukin miettiä.

Kun ottaa vielä huomioon minkälaisia kultturillisia ja historiallisia konnotaatioita pakkoruotsiin liittyy, niin on suoranainen ihme, ettei asiaa tämän enempää yleisesti pohdita. Osa ihmisistä näyttää ottavan sen jotenkin annettuna, että 'tottakai' ruotsinkielestä on hyötyä ja että 'tottakai' sitä on opiskeltava. Ruotsinkielen ns. "tarpeellisuus" on kuitenkin täysin keinotekoisesti luotua tarpeellisuutta.

Public eye kirjoitti: Jostain syystä juuri ruotsin kieli näyttää olevan se aine, joka herättää vastustusta ja traumoja. Tähän en keksi minäkään muuta järkevää selitystä kuin joitakuita vaivaavan ikiaikaisen alemmuudentunnon ruotsalaisten edessä.

Ruotsinkielen taidosta kuitenkin on ollut minulle sekä työ- että yksityiselämässä selvää hyötyä.

No joo en voi ymmärtää mistä hatusta vedät näitä johtopäätöksiäsi (epäilen sen olevan kannellinen ja muuten porsliinia) mutta ihan omalta kohdaltani voin tuoda sinulle tietoon, että ainakaan Minun kannalta kysymys ei ole alemmuden tunnosta.
En vaan yksinkertaisesti pidä kielestä enkä tarvitse sitä missään.
Voi olla että olen sitten ainoa Suomen kansalainen tässä tilaanteessa. Ja voin vakuttaa ilman ruotsinkielen taitoa, elämäni (kuten itsekkin) has been Fabulous.

Hyvä DKNY (has been fabulous)! Sulla näyttää riittävän mielipiteitä threadiin kuin threadiin.. vielä kun riittäisi asiaakin. Jos et ole tarvinnut ruotsia, ok. Harva amispohjalta työn perässä Saksaan muuttanut timpuri sitä tarvitseekaan :D Annetaan muiden tähdätä korkeammalle, jookos? Mistä sitä peruskoulussa vielä tiesi, mihin ammattiin isona halus. Ihan hyvä, että sitä ruottiakin opeteltiin. Monet sitä nykyään valtion viroissa ja palvelualoilla tarvitsevat.

Kiitos, kiitos ja kumartaa syvään.... :)
Totta kai minulla riittää mielipiteitä monesta asiasta vai onko täällä tietyt alan ammattilaiset vain oikeutettuja komentoimaan?
Ja kuka sanoi että minulla on amispohja?? :) sekä että olen työnperässä muuttanut mihinkään?? ei ole tarvetta... :)
Jokainen saa tähdätä niin korkealle kuin haluaa, kyllä täällä tilaa on. Halusin vaan tuoda OMAN mielipiteeni tässä foorumissa julki kuten tekevät kaikki muutkin, vai eikö?

En kannata sinänsä pakkoruotsin poistamista. Kannatan koko ruotsinkielen poistamista "toisen kotimaisen kielen"-asemasta.
Turha tuollaista jäännettä on perustella historian merkittävillä teoilla. Emmehän perustele Suomen maakunnan (tai autonomisen alueen) kuulumista Ruotsin valtioon (tai Venäjään) tällä tavoin.
Suomi on itsenäinen maa ja sen asukkaiden, suomalaisten, oma kieli on suomenkieli.

Itse en opiskellut aikoinani mielelläni ruotsia. Pakko sitä oli kuitenkin lukea. Englantia, ranskaa ja saksaa opiskelin kyllä ihan mieluusti.
Työssäni asiakaspalvelussa palvelen aina ruotsinkielisiä vain englanniksi.

Hölmöintä koko ruotsin kieli -keskustelussa on, että muka suomalaisuuden asialla oleva liike on samaan aikaan rähmällään englanninkielisen kulttuurin ja invaasion edessä. Eipä ole Suomalaisuuden liittokaan ollenkaan huolissaan todellisesta uhasta, jonka yksipuolinen kielitarjonta tuo. Ruotsin kieli ei ole ollut uhka enää vuosikymmeniin. Englanti voi ollakin.

Asioilla on tapana järjestyä itsestään, ajan kanssa.

Siinä missä adoptiokysymys jätettiin kaukoviisaasti parisuhdelain ulkopuolelle, ei pakkoruotsiakaan lakkautettu kertaheitolla - niin parisuhdelain voimaansaatto kuin pakkoruotsin lakkauttaminen olisivat pysähtyneet kuin seinään.

Hiljaa hyvä tulee. Adoptio-oikeus tulee jonain päivänä, kun aika on siihen kypsä - samoin pakkoruotsi häviää maastamme.

Niin, miksi puhumme pakkoruotsista, mutta emme pakkosaamesta, onneksi meidän ei tarvitse puhua pakkovenäjästä.

Toki ruotsia voidaan puhua Suomessa kotikielenä - kuten muitakin kieliä. Vähemmistöt kun elävöittävät yhteiskuntaa - muotitaiteilija Edinaa lainatakseni, monikulttuurinen lapsi on paras asuste, mitä rahalla voi saada;-)

Monet näistä puheenvuoroista kertovat sen itse - kommentointi jää aivan turhaksi.

"En vaan yksinkertaisesti pidä kielestä enkä tarvitse sitä missään"

"Suomi on itsenäinen maa ja sen asukkaiden, suomalaisten, oma kieli on suomenkieli"

"Työssäni asiakaspalvelussa palvelen aina ruotsinkielisiä vain englanniksi"

jne. jne.

Mistähän johtuu, että itse en tunne Suomea yhtään vähemmän itsenäiseksi enkä itseäni mitenkään alistetuksi, vaikka osallistuinkin kouluissa ruotsintunneille ja tein jopa ruotsin kotitehtäviä? Onko joillekin suomalaisuus todella niin kapea ja heiveröinen arvo, että siihen eivät mitenkään mahdu täysin suomalaiset mutta äidinkileleltään ruotsinkieliset ihmiset, joilla on samat kansalaisoikeudet kuin suomenkielisilläkin? Totta kai sen ruotsin opetuksen voi koulussa hyvin lyödä läskiksi ja luovia koko aineesta läpi alimmilla mahdollisilla arvosanoilla. Oma valinta.

Toiset, joilla ei tällaisia traumoja ole, voivat sitten käyttää hyväkseen työmahdollisuudet, joita ruotsin taito mahdollistaa niin suomalaisissa kuin muutenkin pohjoismaisissa yhteyksissä. Sekä hyödyntää syvällisemmin sitä kulttuuritarjontaa, jota ruotsin ja muiden skandinaavisten kieltn piiristä on saatavissa. Mutta eihän se tietenkään englanninkieliselle laatutarjonnalle vertoja vedä...

Herra isä, mikä ihme teitä vaivaa? Onko se niin vaikeeta tajuta että kaikki ei ammenna elämänsä, kultuurin arvoja samalla tavalla. Mr Public eye saat kirjoituksillasi ymmärtämään että mikä valtava aukko nyt tulee jos ei pysty nauttimaan pohjoismaisesta kulttuuri tarjonnasta.
Oletko huolissasi myös näistä ihmisistä täällä Saksassa, Italiassa tai vaikka siellä pahassa USA:ssa kun eivät juokse alvariinsa Tukholmassa teatterissa? Mitä hukaan heittettyä elämää nämä moukat viettävätkään....
Sekä mikä ihme saa sinut luulemaan meistä jotka eivät nyt vaan satu välittämään Ruotista kielenä että koemme olevamme alistettuja? Mitä ihmettä se on?

Lieber DKNY, es tut mir wirklich Leid, wenn Du (ich darf wohl duzen?) es so sehr persönlich empfindest, wenn auch ich _meine_ persönliche Meinung und meine eigenen Erfahrungen auszudrücken wage.

Wenn Du mit Deiner Kulturumgebung (ohne Skandinavien und teilweise auch Finnland) zufrieden bist, kann ich Dir nur gratulieren. Wie ich schon oben geschrieben habe, jeder macht seine eigene Entscheidungen in diesem Leben und konzentriert sich auf das, was er für wichtig hält, und lehnt andere Sachen ab. Das ist mir schon ganz recht.

Und das mit sich unterdrückt zu fühlen - das habe ich allerdings von den vielen bitteren Meinungsausdrücken in diesem Faden abgelesen. Es tut mir wirklich Leid, wenn ein einziges Schulfach zwangsläufig so stark negative Gefühle noch so viele Jahre nachher hervorrufen kann. Da muß etwas dahinter liegen, und ich tippe auf historische Minderwertigkeitskomplexe. Du kannst doch jede andere beliebige Meinung vertreten.

Welchen Schaden hat das Schwedischlernen Dir eigentlich gebracht? Findest Du nicht, daß Dir auch das Deutsche leichter vorkam, wenn Du schon ein bißchen Schwedisch vorgelernt hattest?

Eihän ruotsin osaaminen mitään vahinkoa aiheuta, kellekkään/millekkään - ei sitä varmaan kukaan ole väittänytkään.

Ja nyt on pakko olla ilkee, mutta kerrankin saan sanoa....Public eye - saksaa ei pilkuteta kuten suomea;-)

Nyt joudut Antti kyllä selvittämään minulle ensin, miten sitä suomea itse asiassa pilkutetaan. Tiedänpä sitten välttää vastaavaa ruotsissa sun muissa oudoissa kielissä.

(Olematta mitenkään ilkeä: -kaan ja -kään päätteitä käytettäessä ei k-kirjain sentään kirjoitetussa suomessa _kuitenkkaan_ kahdennu).

Ok...Public eye, viellä kerran siis.
Ymmärrän kyllä kantasi mutta en ymmärrä mistä revit tämän alemmuus kompleksin? Minun kohdalla ei todellakaan ole kyse siitä, enkä usko monelle muillakaan. Vai onko tämä sinun tapasi vain `provosoida´ hieman kesustelua?
On varman ihan yleissivistävää opetella vaikka 10 eri kieltä, jos sikseen tulee.
Minä olen hieman laiska opetelemaan kieliä sillä motiivilla, koska on muitakin tapoja `sivistää´ itseään. Jokainen haluamallaan tavalla, eikö?
Joten voitko ymmärtää sen että kaikki ei omaa mitään voodoo-nukkeja Ruotsin kuninkaalisesta perheestä pöytälaatikossaan ja ole omistanut elämäänsä Ruotsin kieleen inhoamiselle vain siksi että se on opeteltava pakosta kouluissamme?

hei,

koska vittu peruskoulus pakotetaa oppimaa siis kaikenlaist paskaa ja pian ei ole edes vittu enää mitää valinnaisiakaa vittu, ku rahat on lopus daa ja joudutaa säästösyistä tinkimää niinku vittu , et eisiis niiku vois vittu koko peruskoulust tehä vapaaehtoise siis, ku mistää ei ole mitää hyötyy kuitenkaa vittu. Eihän Sossus asioidess tarvitse enää ymmärtää vittu mitää. Ja vaik ymmärtäis siis ei mistää silti tajuais mitää. Daa. Kyl tuo pakko o iha kamala asia siis kelatkaa nyt mitä turhuutta vittu. Siis pakko o iha perseest Daa. Etenki matsku mitä sil niinku tekee, jos osaa vaa vähentää laskee yhtee ja alleen niin ku. Täh? Siis mul ei kyl ole mitää alemmuuden tunnetta nii ku ollenkaa vaik mu mutsi faija onki vähän yksinkertasii ja mäkään en o mikää lannoitteen keksijä mut ruotsi o aika fantzuu. Ruotsi rulez, hei siis niiku daa ja silleen. Mä lähe ny dokaa röökii ja zillaa bönii kutose narikal varuskuntatalon portaille. Siistii!!!

Tämä on todellinen kruununjalokivi tähän keskusteluun ^^^^

Unohdin kiireissäni mainita edellisessä komentissani Public eye, että oppimani Ruotsi pikemminkin sekoitta kun on edes auttaa Saksan kielen opiskelussa.
Mutta voi olla eduksi taas toisille.

On se niin KAMALAA, kun ihmiset ovat joutuneet opettelemaan ruotsia, jota eivät ole jälkeenpäin tarvinneet.. Mua kans ottaa kupoliin kun yhdeksän vuotta piti käydä puukäsityön tunneilla, vaikka ei kiinnostanut ja olin siinä ihan paska :) Siis joidenkin umpisuomalaisten tulevien amisjunttien takia, että hekin saisivat onnistumisen tunteita ennen kuin saivat ensimmäisen autonsa :D

110 pistettä Lastenpäivän säätiölle, koskapa muuttivat kaikkien laitteidensa nimet englanninkielisistä suomalaisiksi!!!

Public Eye: ole hyvä ja jätä turhaksi mainitsemasi kommentointi tekemättä. Tuskinpa kukaan jääkään kaipaamaan 'besser-wisser'-juttujasi.

Ruotsinmieliset yrittävät levittää disinformaatiotaan tähänkin keskusteluun leimaamalla pakkoruotsin vastustajat Suomalaisuuden Liiton asialla oleviksi tai muuten kiihkoilijoiksi. Suomalaisuuden Liiton kanta ja tapa esittää asia on aika jyrkkä mutta mielestäni periaatteessa liiton kanta on oikea.

Suomessa on tiettävästi maailman erikoisin järjestelmä. Enemmistön on opeteltava vähemmistön kieli! Tuskin muualta vastaavaa löytyy. Tästä enemmistöä sortavasta järjestelmästä on syytä luopua.

Olen vanha (tai ainakin joitakin tämän palstan keskustelijoita vanhempi) syntyperäinen Stadin kundi. En ikinä aja ratikalla mihinkään hemmetin "Töölöön" vaan tietenkin Töölööseen.

Minulle kaksikielisyys on ollut ihan alusta alkaen täysin luonnollinen asia: jotkut ihmiset puhuvat suomea kuten meidän perheessä, jotkut ruotsia. Ollaan tultu keskenämme toimeen ja jopa ymmärretty toisiamme ihan kohtuullisesti: he ovat opiskelleet koulussa meidän kieltä, me heidän. Mieluiten puhun äidinkieltäni, mutta voin ruotsinkielisten ystävieni kanssa aivan yhtä hyvin jutustella ruotsiksikin. Jos Hesarin kaikkivaltias asenne kaikkiin asioihin alkaa tympiä, niin vaihdan välillä Husikseen.

En pienenä poikana enkä isompankaan ole koskaan ajatellut, että ruotsinkieliset naapurimme olisivat joitakin "siirtomaaherroja" tai "bättre folk". Semmoiset sanonnat ovat joittenkin muualta tulleiden keksimiä. Samanlaisia suomalaisia kuin kaikki muutkin: toiset varakkaampia, toiset tavallisia duunareita. Jotkut kauniita ja menestyviä, toiset enempi tai vähempi pallinaamoja ja luusereita.

Tietysti sisämaassa, missä ei juuri puhuta muita kieliä kuin suomee ja savvoo, voi olla vaikea ymmärtää tätä, mutta minulle suomalaisena ja suomenkielisenä myös ruotsin kieli on osa identiteettiäni. Vaikka Suomea pidetään etnisesti ja kulttuurisesti hyvin yhtenäisenä ja sisäänlämpiävänä, niin ei se tarkalleen ottaen pidä paikkaansa. Meitä on sittenkin monenlaisia ihmisiä tässä maassa.

Missä on kannanotto "pakkoruotsin" puolesta tai sitä vastaan? Ette sitä ainakaan tästä kirjoituksesta löydä. Kaksikieliseen kulttuuriin syntyneenä ja siihen juurtuneena koko keskustelu ruotsin kielestä menee minulta ihan yli hilseen.

Hei!
Olen iloinen pakkosuomen opiskelusta. Ainakin se on taannut sen, että en ole aivan tuuliajolla ummikkosuomenkielisisten keskuudessa.
Kummallista tasa-arvoa ajaa yhdelle kansanosalle huonompaa osaa kuin toiselle!
Minä ainakin puhun elävää ruotsia - aika huvittavaa siis tuo reliikki-ajatus.

Opin ruotsini koulussa Pohjois-Pohjanmaalla, enka ollut suomenruotsalaista elamassani nahnyt kertaakaan ennen Helsinkiin muuttoani parikymppisena miehenalkuna. Olin kuin puulla paahan lyoty, kun ensimmaisessa asuinpaikassani kuulin ruotsia koko ajan, olin itseasiassa ylpea siita. Ja siita, etta ymmarsin oikein hyvin kuulemani, ja uskalsin jopa vastata ruotsiksi.

Myohemmin taistellen sain suomenruotsalaiset ystavani vakuutettua etta he voivat rauhassa puhua ruotsia, kun olen lasna, ja mina vastaisin ruotsiksi, jos osaisin - tyypillisesti 40 hengen seurueessa jos 1 on suomenkielinen ja 39 ruotsinkielista, kaikki puhuvat suomea, joten ihan helppoa ruotsinkielen puhuminen suomenkieliselle Suomessa ei ole.

Lopulta eniten ruotsia olen puhunut - yllatys yllatys - taalla Belgiassa, silla kiitos ruotsinopettajilleni pakkoruotsista, se on minut saanut haluamallani uralla eteenpain monikielisena asiakaspalvelun ammattilaisena.

Kiitos, Den! Olen kanssasi hyvin samaa mieltä.

Olettaisi, että homot vähemmistönä ymmärtäisivät heteroita paremmin muita vähemmistöjä. "Aitosuomalaisia" kiihkoilijoita näyttää kuitenkin meidänkin joukossamme olevan.

Yhteiskunnan demokraattisuuden mittana on, miten se kohtelee erilaisia vähemmistöjään.

Miten se muka sortaisi vähemmistön oikeuksia, että enemmistöä ei enää väkisin pistettäisi opettelemaan vähemmistön kieltä? Millä tavalla tämä olisi vähemmistöltä pois? Saahan vähemmistö puhua omaa kieltään ja harjoittaa omaa kulttuuriaan, vaikka enemmistöä ei enää pakotettaisikaan niitä omaksumaan. Nykyinen asetelma on pikemminkin enemmistön sortamista.

Nimenomaan...eikai setankaan tavoitteena ole saada heteroita homostelemaan, koska vähemmistö sitä tekee?

Zeppelinin vertaus homojen ja suomenruotsalaisten välillä ontuu pahasti siksi, että päivittäinen kommunikointi, esimerkiksi homon asiointi jossain virastossa ei tavallisesti edellytä virkailijalta sukupuoliyhteyttä hänen kanssaan. Kielellistä kommunikointia se sen sijaan edellyttää, joko suullisesti tai kirjallisesti. Itse olen ainakin siitä merkillinen ihminen, että haluan hoitaa kotimaassa vero-, laki- ja terveysasiat äidinkielelläni. Oletan suomenruotsalaisilla olevan samanlainen tarve. Ja jos viranomaisen kanssa asioidessani jommallakummalla on kielivaikeuksia, olkoon se sitten mieluummin se viranomainen kuin minä.

Näin ollen on mielestäni kohtuullista vaatia, että verovaroin rahoitetussa julkisessa tehtävässä kansaa palvelevat ihmiset osaavat hoitaa tehtäväänsä myös suomeksi, vaikka sattuisinkin tarvitsemaan viranomaisapua Maksamaalla tai Västanfjärdissä. Sieltä Lieksaan saapuneelle suon mielelläni samantasoisen kohtelun.

Pakkoruotsin tai pakkosuomen opiskelu on sikäli kaksipiippuinen juttu, että opetuksen taso epäilemättä nousisi huimasti, jos siihen osallistuvat todella haluaisivat myös oppia kyseistä kieltä. Silti olisi epäreilua antaa lapsen tai hänen vanhempansa niin varhaisessa vaiheessa päättää, että lapsi ei tule koskaan hoitamaan julkista virkaa Suomessa, joten hänen ei tarvitse osallistua itselleen vieraan kotimaisen kielen opetukseen. Ainakin kunnolliset pohjatiedot suomessa tai ruotsissa on syytä antaa kaikille - ja eipä kait se opetus nykyisinkään tätä syvällisempään kielitaitoon tähtää. Mitä näiden tietojen kanssa sitten myöhemmässä elämänvaiheissaan tekee on jokaisen oma asia, mutta niinhän se on geometriankin osalta. Voidaankin kysyä, keneltä se itse asiassa olisi pois, jos toisen kotimaisen kielen opetusta lähdettäisiin kovin rankalla kädellä karsimaan?

Mielestäni on absurdia, että valtiossa, jossa yli 95% kansasta puhuu suomea, on kaksi virallista kieltä. Vielä kun ottaa huomioon, että ruotsinkielinen vähemmistö elää hyvin pienellä ja rajatulla alueella läntisessä ja eteläisessä Suomessa. Osaako kukaan osoittaa yhtäkään muuta valtiota maailmassa, jossa yhtä pienellä kielivähemmistöllä on yhtä paljon valtaa? Edes Virossa, tai muissa Baltian maissa, joissa on huomattavan suuret venäjänkieliset kansanosat, ei toisena virallisena kielenä ole venäjä. Miksi siis meillä kuitenkin on ruotsi?

Vetoamiset Etelä-Suomen "kaksikieliseen identiteettiin" ovat myös mielestäni ontuvia. Itse asun Etelä-Suomessa kaksikielisellä paikkakunnalla, jolla tienviitat ovat suomeksi ja ruotsiksi, ja jossa aina silloin tällöin törmään ruotsinkielisiin ihmisiin. Onpa heitä ollut lähipiirissänikin, ja pienestä pitäen olen tottunut ruotsia kuulemaan. En silti ole koskaan kokenut omaavani "kaksikielistä identiteettiä", eikä ruotsinkieli ole koskaan ollut luonteva osa elämääni. Tämä ns. "kaksikielinen identiteetti" on minun elämässäni esittäytynyt jonkinlaisena aivopesuyrityksenä. Koulussa ja virallisissa yhteyksissä sitä yritetään meidän mieliimme iskostaa, vaikka se falskilta tuntuukin.

Ymmärrän kyllä, että jotkut kokevat kaksikielisyyden luontevaksi osaksi suomalaisuutta ja omaa identiteettiään, mutta on aivan turha väittää, että se olisi sitä meille kaikille, sillä sitä se ei ole. Ei edes täällä Etelä-Suomessa.

Hej!
Tarkoitin juuri sitä, että vähemmistön on myös voitava hoitaa asiansa siinä missä enemmistön. Emme myöskään voi ryhtyä elämään Suomessa kuin meillä ei olisi minkäänlaista historiaa. Mikäli poistaa historian, poistaa vastuun. Lisäksi argumenttia historiasta voi ajaa ad absurdum eli jos valitset mielivaltaisesti ajankohtia, niin asia saattaa näyttää aina omanlaiseltaan. 2000 vuotta sitten ei Suomessa puhuttu sitä kieltä, mistä Suomen kieli sitten kehittyi.
Luvuilla on turha ratsastaa. Tuollainen massa-ajattelu järkyttää. Oli kyseessä mikä tahansa prosenttiluku, niin Suomi on esimerkillinen tässä suhteessa - vain plussaa meille. Asia on nähtävä oikeudelliselta ja käytännölliseltä kannalta ja silloin ei yksioikoisesti.

Den vei mun sanat, tuota halusin mäkin sanoa.
tossavainen on myös standi kundi jo 5. polvessa! ruotsin ja suomenkielisiä löytyy suvusta että jees se monipuolistaa vain, eikä meillä ole ketään sorrettu eikä oltu sen parempaa, on duunaria, virkamiesta että silleen.
tossavainen ei tehnyt pakkoruotsin läksyjä, kun hon, han, henne, grankullat oli selviä juttuja jo ennen kouluun menoa. jo tuo sana pakkoruotsi on karkee.
tossavainen kirjoituspöytäduunarina joutuu puhumaan ja skriivaamaan joka päivä tuota toista kotimaista, se oli mun duunin saannin 1.lähtökohta että osaa molemmat kotimaiset, vasta sen jälkeen silmäiltiin paperit.

jos jollekin ruotsi, suomenruotsalaiset käy päähään vielä pakkokoulun jälkeen, niin pitäs vähän funtsia mistä se johtuu: kateus, huonot kokemukset, painajaismuistot pakkoruotsitunneilta, huono ope, jo himassa opittu alemmuudentunto suomenruots.vähemmistöä kohtaan ja näitten hurrien haukkuminen vai ? se näyttää osoittavan huonoo itsetuntoa!

Yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden esilletuominen siis osoittaa huonoa itsetuntoa? Hmm.. Mielenkiintoinen logiikka tossavaisella.

Toistan hieman itseäni, mutta vain siitä syystä, että kukaan ei ilmeisestikään halua koskea aiheeseen. Eli:

Miksi Baltian maissa on kussakin vain yksi virallinen kieli, eikä kahta, vaikka jokaisessa näistä valtioista elää hyvin suuri, venäjää äidinkielenään puhuva vähemmistö? Baltian maiden venäläiskieliset vähemmistöt ovat huomattavasti suurempia kuin ruotsinkielinen vähemmistö Suomessa, mutta baltit pärjäävät silti yksillä virallisilla kielillä - omillaan.

Baltian maiden tilanteet ovat suoraan verrattavissa Suomen tilanteeseen. Aivan sammalla tavalla kun Viro, Latvia ja Liettua ovat olleet edesmenneen Neuvostoliiton miehittämiä, niin Suomi oli aikaisemmin Ruotsin miehittämä. Miksi meidän hallintoomme ja virkakoneistoomme jäi kuitenkin pakkoruotsin kaltainen reliikki, kun vastaavaanlaista pakkovenäjää ei jäänyt Baltian maihin?

Taitaa olla turha taistella stereotypioita vastaan, mutta Suomen ja Ruotsin suhde ei ole yhtä yksioikoinen kuin Baltian maiden ja Venäjän suhde.

Suomi on ollut vuosisatoja sitten Ruotsin itäinen maakunta, jonka väestöstä osa puhui omaa kieltään, suomea. Ei Suomea ollut aikoinaan olemassa sellaisena valtiona, jonka Ruotsi olisi voinut tulla miehittämään. Suomen maakunta toimi Ruotsin ydinosalle hyvänä puskurina itää vastaan, ja sen väestö reservinä sotien käymistä varten. Monien rajanmuutosten jälkeen Ruotsi lopulta menetti koko Suomen alueen Venäjälle, jonka vallasta sitten vajaat sata vuotta sitten itsenäistyimme. Alueellamme on siis sekä suomen- että ruotsinkielistä kantaväestöä.

Itsenäiset Baltian maat taas joutuivat selkeästi Neuvostoliiton miehittämiksi, ja tämän miehityksen seurauksena sinne muutti paljon venäjänkielistä väestöä. Poliittinen valmius näiden ihmisten tunnustamiseksi alkuperäisväestön kanssa tasa-arvoiseksi ei varmaan toteudu vielä aikoihin, mikä lienee ymmärrettävää.

Suomen ja Ruotsin suhteen vertaaminen suoraan esimerkiksi Viron ja Venäjän suhteeseen tuntuu aika kaukaa haetulta. Silti uskoisin Viron ja etenkin Latvian yhteiskunnankin toimivan nykyistä paremmin, jos myös siellä siirryttäisiin virallisesti kaksikielisyyteen.

Lukioaikoina oli ärsyttävää kun piti lukea ruotsia. Se vei turhaan aikaa monelta muulta tärkeämmältä ja mielenkiintosemmalta aineelta. Varsinki kun luin pitkän fysiikan, kemia, bilsan ja mantsan ja vielä filosofiat ja atk-kurssit päälle. Ois mieluummin uhrannu sen energian saksaan tai ranskaan mikä meni ruotsin kanssa tuskailuun. Ihan turha kieli pakkoluettavaksi ja päntättäväksi sanon mä. En enää ees osaa mokomaa kieltä. Pitäis olla sivistysvaltiossa vapaus valita mitä kieliä lukee. Pakkoruotsi on tosiaan siirtomaa-ajan reliikki.

Ruotsin pakko-opiskelu tekee vain hallaa ruotsin kielen asemalle Suomessa. Mitään järjellisiä perusteita sille ole. Ruotsin kieli ja suomenruotsalaiset koettaisiin paljon positiivisempina, jos tuputusta ei olisi. (Samalla tavalla mm. ev. lut. kirkko saisi aivan uutta pontta, jos se erotettaisiin valtiosta tasapuoliseen asemaan muiden uskontojen kanssa). Pahinta on se, että Suomessa saa erioikeuksia äidinkielen perusteella (kielikiintiöt yms.), tai vaikkapa taatun hallituspaikan (kielipuolue RKP).

Ajan mittaan, mutta hämäläisen hitaasti, kansa tietysti ottaa sen mikä sille kuuluu. Lukiolaiset nousivat jo barrikaadeille YO-koeuudistuksen jouduttamiseksi (jossa käytännössä oli kyse pakkoruotsista), ja tulosta tuli heti. Järki voittaa ennen pitkää, ja ruotsin kieli saa suomessa sille kuuluvan paljon nykyistä vähäisemmän aseman, ja eiköhän se kirkkokin lopulta saada sinne minne se kuuluu, eli irti valtiosta ja itse itsestään huolehtimaan.

Suomen ja Baltian maiden väliset eroavuudet eivät tässä asiassa ole niin suuria kuin annat ymmärtää, Public eye.

Suomi ja suomalaiset olivat olemassa jo pitkään ennen kuin ruotsalaiset tulivat ja lisäsivät Suomen valtakuntaansa. Virallista valtiota nimeltä "Suomi" ei tietenkään vielä tuolloin ollut (monet muutkin kansallisvaltiot olivat noihin aikoihin vasta muotoutumassa), mutta kansakuntana suomalaiset elivät jo omalla maallaan. Tilannetta voisi verrata siihen, kun eurooppalaiset saapuivat Amerikkaan ja kohtasivat mantereen alkuperäiskansat.

Hej!
Nå mitäs valloittajakansaa nämä suomea puhuvat sitten olivat?!
On kummallista, että jatkuvasti sivuutat tämän tosiasian. Suomessa on suomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamenkielistä kantaväestöä. Se, että historia ja sen myötä nykyisyys ovat sellaisia kuin ovat, tulisi Sinunkin hyväksyä. Ihmettelen vihasi määrää!
Pelottavintahan juuri liiallisessa valinnanmahdollisuudessa koulussa (kannatan itse suurta valinnallisuutta) on se - kuten täällä näkyy - että ruotsinkielen opiskelu valittaisiin pois. Sivistyspohjan tulee olla laaja. On aivan eri asia lukea espanjaa, ranskaa tai saksaa kuin ruotsia tai suomea Suomessa!

Heitin tästä asiasta kommenttini jo toiselle threadille (rakastukaa suomenruotsalaiseen...), mutta heitänpä nyt vielä toisen...

En koe ruotsin kielen asemaa Suomessa mitenkään uhkaavaksi; valtaväestöä loukkaavaksi tosin.

Totuus on kuitenkin, että kyseessä on ongelma, joka tulee todennäköisesti katoamaan jo olemassaolevan sukupolven aikana. Siihen tahtiin ruotsinkielisiksi itsensä mieltävien suomalaisten määrä vähenee koko ajan.

Mannersuomalaisten, siis. Ahvenanmaata ei lasketa.

Ruotsin kieli voi olla useimmille nyky-suomalaisista täysin vieras ja vastenmielinen kieli, jota opiskellaan (noh, sanoisin mieluummin, että OPETELLAAN alkeita, eikä siitäkään mitään tule...), mutta eihän Suomen historia avaudu mitenkään ilman ruotsin kielen taitoa ja tämän ulottuvuuden tajuamista.

Nykyinen "suomenruotsalaisuus" on samanlaisen nationalistisen projektin tulosta kuin suomalaisuuskin.
Ikävää sinänsä, että ne pannaan vastakkain, mikä ainoastaan vääristää heikkoa historian tajua.

Suomalaisuusmies Snellman ei osannut kunnolla suomea. Ihmeellistä, että jollekulle suomalaiselle on käsittämätöntä, että joku suomalainen suurmies ei edes Kuopiossa osannut oikeastaan suomea.

Nykyään on olemassa suomenruotsalaiset. Heidät käsitetään yhä enemmän "kansalliseksi vähemmistöksi".

Historiallisesti tuo on kuitenkin melko keinotekoista. Tottakai ruotsalaiset pitäjät ovat aina olleet Suomessa olemassa, mutta jos palataan historiassa kauemmas, mikään KIELIRAJA ei ollut oleellinen ihmisiä erotteleva tekijä. Se on 1800-luvun peruja ja ilmeisesti vain yhä vahvistunut sitä mukaa kun joukkoviestintä ja muu yhteiskuntakehitys yhteyksineen ovat mahdollistaneet "ruotsalaisuuden viljelyn" Suomessa.

Nykyisinkin Suomessa on lähes täysin ummikkoruotsalaisia paikkoja ja ihmisiä. Se on nykyaikaa, ja todellakin VÄHEMMISTÖKYSYMYS, mutta kovasti puutteellinen tapa lähestyä itse asiaa kokonaisuudessaan.

En ota kantaa siihen, pitäisikö kaikkien suomalaisten opetella ruotsia.

Sanon vain, että kokisin itseni hölmöksi, ellen osaisi ruotsia edes passiivisesti.

"Ankkalammen" nykyiset sisäänpäin lämpiävät (ja sinällään ärsyttävätkin) kaakatukset ovat siitä hyvinkin kaukana.

Enkä ihmettele sitäkään, jos joku sanoo, että kuivattakaa koko "lampi" ;-)

Martin: Siis, jos valinnaisuus annettaisiin ja ihmiset eivät valitsisi ruotsia, niin sitten asia mielestäni pitää hyväksyä sellaisenaan. Uskon että kyseessä olisi vain lähinnä väliaikainen juttu ja kyllä ruotsinopiskelijoita varmaan riittäisi jonkun verran jatkossa.

Itseäni ei ruotsin opiskelu koskaan haitannut, opiskelin jopa pitkää ruotsia ala-asteella, mutta mielestäni koulutuksessa ruotsia pitäisi ehkä opettaa lähinnä tarve perustein, eli jos menee sellaiseen ammattikoulutukseen, jossa ruotsin opetuksella on selkeä tarkoitus ja merkitys, niin sitten sitä voitaisiin opettaa. Myönnetäköön, että ruotsin opiskelu myöhemmin elämässä tietysti olisi vähän vaikeampaa kuin että jos alkeita olisi aikaisemmin opetettu.

En kannata yleisesti ottaen minkäänmuotoista "Isoveli kertoo mikä on hyväksi"- mentaliteettia. Ihmiset on vapaita ja niin sen kuuluisikin olla, mutta kyllä Suomessa valtionpalvonta on jotain omaa luokkaansa.

Hej!

On kummallista, että ruotsin kielen opiskelua kohtaan tunnetaan niin suurta vastenmielisyyttä. (huomautan muuten, että kaikki sukututkimusta vakavissaan suunnittelevat tai tekevät joutuvat kyllä perehtymään ruotsin kieleen todella perusteellisesti.) Täällä olevien tekstien takaa aavistaa paljolti tunnepitoista suhtautumista asiaan. Se ei toki ole kiellettyä, mutta toisten JÄRKEÄkään ei tarvitse unohtaa.
Mielestäni koulunkäynti voidaan lopettaa, jos siellä ei ole tarkoitus opettaa meille kaikille läheisiä ja tärkeitä asioita. Sen huomaaminen, että ne ovat sellaisia, ei voi aina jättää yksilön (ei ainakaan lapsen!) varaan. Haluan kuitenkin korostaa, että valinnaisuutta on oltava mahdollisimman suuressa järkevässä määrässä. Sitä ei kuitenkaan ole kulttuurimme perustekijöiden poistaminen. En kannata myöskään koulua, jossa vähimmäismäärä matematiikkaa tai historiaa voidaan valita pois. Tällähän hetkellä ruotsinkin kohdalla suomenkielisissä kouluissa on lähinnä kyse perusteista, ei muusta.
Mikäli valinnaisuutta olisi ollut enemmän, niin itse olisin valinnut pois pakkosuomen. En tosin tiedä, olisiko ollut hyvä ratkaisu?!

Ainoa mikä yleensäkin "pakkoruotsi"-keskustelussa omia tunteitani nostattaa, ovat monien ruotsin pakollisuuden puolustajien käyttämät argumentit ja tapa halventaa pakollisuuden kyseenalaistajia (ei siis heidän argumentteja).

Kuka on halventanut, ketä ja miten?

Vaikka olenkin täysin suomenkielinen, kannatan ruotsinkielisen opetuksen pitämistä opetussuunnitelmissa. Eikä tässä kaikki: mielestäni toinen kotimainen kieli olisi aloitettava jo 1. luokalla peruskoulussa. Tämä lisäisi suvaitsevaisuutta.

On kummallista, että ruotsin kielen opiskelua kohtaan tunnetaan niin suurta myönteisyyttä. Täällä olevien tekstien takaa aavistaa paljolti tunnepitoista suhtautumista asiaan. Se ei toki ole kiellettyä, mutta toisten JÄRKEÄkään ei tarvitse unohtaa.

Mielestäni koulunkäynti voidaan lopettaa, jos siellä ei ole tarkoitus opettaa meille kaikille läheisiä ja tärkeitä asioita. Sen huomaaminen, että ne ovat sellaisia, ei voi aina jättää yksilön (ei ainakaan lapsen!) varaan. Haluan kuitenkin korostaa, että valinnaisuutta on oltava mahdollisimman suuressa järkevässä määrässä. Sitä ei kuitenkaan ole kulttuurimme perustekijöiden poistaminen. Tämä olikin tähänastisista paras peruste pakkoruotsin poisjättämiselle.

martin kirjoitti: "Kuka on halventanut, ketä ja miten?"

Kommenttini koski yleisesti pakkoruotsikeskustelua - ei vain täällä käytyä. Halventamista on esimerkiksi se, että arvellaan ruotsinkielen pakollisuuden vastustajien olevan kielellisesti lahjattomampia tai mahdollisesti laiskempia ihmisiä. En nyt mene vannomaan onko juuri täällä Ranneliikkeen keskustelupalstalla käytetty kyseistä "argumenttia" pakollisuuden puolesta, mutta samaa sävyä olen ollut huomaavinani.

Smo kirjoittikin milestäni kaiken olennaisen tästä kielikysymyksestä (viesti 5), joten eipä tästä sen enempää. Voisin kuitenkin lisätä vielä ja sanoa teille kaikille marisijoille ja tyhjäpäille joille kaikki oppiminen on pakollista eikä kivaa itsensä sivistämistä ja maailmankuvansa laajentamista: Voi voi!

Summa summarum!
Mihin lienee kadonnut myös Suomen kielen taito? Josko lienee niin, ettei sitäkään enää nykyisin pidetä tarpeellisena!

Voi Möttöstä.. :)

"Suomen kielen" kirjoitetaan pienellä ja yhteen, eli siis "suomenkielen". Valtio, jossa asumme, on Suomi. Kieli, jota puhumme (tai ainakin suurin osa meistä puhuu), on suomi, tai suomenkieli.

Kielikeskustelu tulee varmasti jatkumaan niin kauan kuin jokin tietty kieli on äidinkielen lisäksi pakollinen (jotkut toivovat englannista pakollista kieltä). Liberaalina kannatan mahdollisimman pitkälle vietyä vapautta, myös oppivelvollisuuden alaisten oppiaineiden suhteen. Pakollisissa aineissa on toki monia, joiden osaamisen kaikiltavaadittavuuden tärkeydestä voi olla montaa mieltä, mutta ruotsinkielen pakollisuuden puolesta esitetyt argumentit ovat kestämättömyydessään omaa luokkaansa.

Ruotsinkielestä on epäilemättä hyötyä Suomessa. Alueilla, joilla asioi merkittävässä määrin ruotsinkielisiä, tarvitaan ruotsinkielisiä asiakaspalvelutehtävissä. Ruotsinkielestä on myös hyötyä myytäessä tuotteita ja palveluita Ruotsiin. Sekä niin kauan kuin valtio edellyttää virkamiehiltään ruotsin taitoa, niin taito on tarpeellinen viran saannin kannalta. Sen sijaan turistina Ruotsissa ei välttämättä tarvitse ruotsin taitoa, kuten ei Unkarissa unkarin taitoa tai Hollannissa hollannin taitoa. Mutta niin on hyötyä monen muunkin kielen osaamisesta, kuten venäjän, ranskan ja saksan osaamisesta. Nuorten kunto on heikentynyt jopa kymmenen viime vuoden kuluessa huolestuttavaa vauhtia, joten perustellusti voisi vaatia, että liikuntatuntien määrää lisättäisiin. Nuorten (kuin toki myös vanhempien ikäluokkien) mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet mm. yhteiskunnan vaatimustason koventumisen myötä (teknisten kuin sosiaalisten taitojen suhteen). Voisi siis vaatia peruskouluun enemmän taideaineita ja sosiaalisia taitoja kehittävää opetusta. Teollisuus, teknisen alan oppilaitokset ja yliopistot puolestaan kaipaisivat sisään tulevilta opiskelijoilta parempia matematiikan taitoja, joten ehkäpä matematiikan tuntejakin olisi hyvä lisätä.

Voinemme helposti huomata, että jos kaikkiin edellä mainittuihin hyödyllisiin oppiaineisiin lisättäisiin tunteja ja resursseja vastaavasti, ei koululaisille jäisi vapaa-aikaa ja toisaalta opetukseen jouduttaisiin käyttämään reilusti enemmän varoja – vaikka ruotsin pakollisuudesta luovuttaisiinkin. Niinpä minusta luontevaa olisikin, että koululaiset (yhdessä vanhempiensa kanssa) valitsisivat juuri kyseiselle lapselle parhaiten sopivat aineet opiskeltaviksi. Nykyaikaisessa oppimiskäsityksessä avainsana on elinikäinen oppiminen, joten mielestäni ei ole maata kaatavaa, jos hamassa nuoruudessa jokin oppiaine jäisi lukematta. Toisekseen mielestäni peruskoulussa pakollisten kurssien määrä voisi olla pienempi, peruskurssit voisivat olla lyhyitä pyrähdyksiä uuteen maailmaan, johonka tutustumisesta nuori oppija voisi saada kimmokkeen ja halun oppia lisää. Oppijaa kiinnostaville aineille pitäisi lukujärjestykseen saada lisää tilaa.

Ruotsi voisi tulevaisuuden Suomessa hyvinkin olla noin parinkymmenen tunnin johdatus pohjoismaiseen kulttuuriin ja ruotsin kielen alkeisiin. Tunneilla voitaisiin myös tutustua hieman norjaan, tanskaan ja islantiin puheen ja musiikin muodossa. Tästä moni nuori koululainen saisi innon alkaa tosissaan opiskella kieltä.

Aiheesta löytyy tarkemmin tietoa mm. osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Pakkoruotsi .

Hej!
Kieltämättä hyviäkin ajatuksia (tosin et perustele millään lailla sanojasi "kestämättömiä argumentteja"), mutta sivuutat jotenkin omituisesti sen tosiasian, että Suomi on ja on historiallisesti ollut kaksikielinen maa ja että täällä siis asuu suomenruotsalaisia (jotenkin tuntuu jopa, että yhdistät ruotsinkielen puhumisen vain Ruotsiin). Ehdotatko siis, että pakkosuomen voi valita jotain pikapyrähdystä lukuunottamatta pois?

Zeppelin: Ikävä asenne heikentää oppimistulosta!

No joo, tyylillisesti kirjoitus olisi tuota kommenttiani ilman ollut puhtaampi... En viitsinyt lähteä argumentti argumentilta käymään läpi puolesta esitettyä, kun keskustelu on käyty miljoonaan kertaa eri foorumeilla. Siksi tuo linkki viestini lopussa.

Palatakseni Martinin kysymykseen, niin se että joskus asia on ollut jollain lailla, ei tarkoita että niin tarvitsisi olla myöhemmin. Täkäläinen ruotsinkielinen vähemmistömme osaa pääsääntöisesti paremmin suomea, kuin suomenkieliset ruotsia, joten minusta ei ole kovin tehokasta voimavarojen käyttöä opiskella ruotsia vain suomenruotsalaisten takia. Toki ruotsinkielisille palveluille on kysyntää, joten mielelläni suon kilpailuetua työmarkkinoista niille, jotka ruotsia osaavat.

Henkilökohtaisesti soisin äidinkieleltään muun kuin suomenkieliselle mahdollisuuden vastaavasti jättää suomen opintonsa pikapyrähdykseen. Eriasia sitten, on kuinka viisasta tuollainen valinta yksilötasolla olisi, jos tähän maahan aikoo jäädä pysyvämmin.

Hej Harza!
En tarkoittanut edellisellä kommentillani vain menneisyyttä vaan myös nykyisyyttä. Toki on myös niin, että maailma muuttuu ja sitä on seurattava. Seuraaminen ei kuitenkaan voi perustua vain lukuihin ja niiden tuomiin hyötynäkökohtiin. On olemassa myös muita hyötynäkökohtia.
On todellakin usein niin, että ruotsinkieliset osaavat paremmin suomea kuin suomenkieliset ruotsia. ...

En voi mitenkään nähdä, että virallisesti kaksikielisessä maassa olisi vain ruotsinkielisen VIISASTA osata suomea. Toki näin tulee olla myös suomenkielisten ruotsinkielen taidon osalta. Näinhän kommentoitkin.
Näen asian sivistykseen kuuluvana yhteisenä piirteenä suomalaisuudessa ja arvona, jota on mahdoton viime kädessä perustella kuin itsellään (kuten on kaikkien arvojen kanssa).

Hei Martin! Kiitoksia rehellisyydestäsi. Toki jos virallisten kielten osaamisen katsoo edustavan oleellista osaa suomalaisen sivistystyneisyyttä, niin kielten pakollisuus on perusteltua. Tässä arvostuksemme eroavat.

Hartza kirjoittaa erinomaisesti asiaa. itse olen sitä mieltä että ruotsi on aivan mitään tekemätön kieli täällä tai muualla kuin ruotsissa englantia me kuitenkin puhumme ja sillä pärjää missä maassa tahansa, ranskassakin.jep

Niin, "pärjäämisellä" (svetisismi muuten) voidaan perustella käytöännöllisesti katsoen minkä tahansa kouluaineen tarpeettomuutta.

Tämä ruotsin kielen ja ruotsalaisuuden vastaisuus tai -myönteisyys on ennen kaikkea asennekysymys, siitä ei pääse yli eikä ympäri.

Jamppa!
Ahaa... suomen kieli on siis turha kieli Suomessa???

Get over yourself, people.
Eikö jokainen kieli ole tärkeä Suomessa sitä tarvitsevalle? Turha odottaa mitään siunausta tässä ja nyt että Hallelujaa! Maailmalle Ruotisin kielestä jota ilman emme tässä nyt olisi. Antakaa asian olla jo, vai pitääkö järjestää kansanäänestys?

Juu!

Aattelin pistaa vaan tahan mun omaa kokemusta asiasta. Ihan umpisuomenkielisesta kodista pohjosesta lahtosin. 5. luokalla alko sitte ruotti, se meni siina missa muutki aineet, ei siina sen kummempaa, kielista aina tykkasin ja tykkaan edelleen, L tuli yo-kirjotuksissa. Enpa sit kauheesti tienny mita sita lahtis lukemaan, kavin ruottin kielikokeessa ja pelkilla papereilla ilman paasykoetta (siis suomenkielisena se ruottin koe vaan) Abo Akademiin. Vuojen viihyin, sitte Helsinkiin, taas ruottinkielenkokeen kautta (helpompi paasta sisaan) Hesan yliopistoon, paasykokeitten kautta talla kertaa. Eipa sekaan innostanu. Sit sita sun tata. Myoh. Spiesin oppaaksi, ruottia vaajittiin, sit Fritten oppaaksi, tuli siina sitte asiakkaitten/kollegojen kautta norja ja tanska kaa tutuksi. Nytten tyo on luurit paassa istumista, hotellivarauksia ruo/nor/tan. Taitaa kylla Suomessa jotaki Pohjanmaata ja saaristoa lukuunottamatta ruotti olla aika marginaalijuttu, ja vahenemaan pain, kakskielisyys lisaantyy tietty ja Mannersuomen viimesistaki virallisesti ruottinkielisista kunnista tulee kakskielisia jne. Mun mielesta ruotti oli ihan ok koulussa, mutta yleisista tuloksista (hyvin harva sita kunnolla oppi!!! Suomioppaat puhuu skandien kaa englantia melkein kaikki.) kylla voi vetaa sen johtopaatoksen etta ruottinopetuksentaso on paskaa! Asialle pitas teha jotaki, opettaa kommunikointia ruottiksi, eika vaan kielioppisaantoja, voinee kylla, ja varmaan onki, opetus muuttunu kylla, kirjotin -87.

Jatkan nimimerkin I mitt fall ajatuksista

Lopetin aikanaan oppikoulun kesken saatuani kaksi kertaa ehdot ruotsin kielestä. Vannoin etten koskaan mitään kieliä opiskele. Toisin kävi.

Siihen aikaan tuntui siltä, että kielen opiskelun painopiste ei ollut itse kielitaidon hankkiminen, vaan ylioppilaskirjoitusten läpäiseminen. Osaan luultavasti edelleenkin ruotsin kielen epäsäännöllisten verbien taivutukset, vaikka keskellä yötä herätettäisiin. Siltikään en sillä kielellä pärjää arkipäivän kaikkein yksinkertaisimpia tilanteita lukuun ottamatta. Olen asiantilasta erittäin pahoillani.

En usko kyvyssäni omaksua kieliä olevan vikaa. Jokin muu tässä tökkii ja sen syyn arvelen olevan väärissä tavoitteissa ja myös sekä opettajien, että oppilaiden asenteissa juuri tätä kieltä kohtaan.

Suomella on tavattoman paljon ja rikkaita kulttuurisiteitä pohjoismaiden ja erityisesti Ruotsin suuntaan. Niitä kannattaisi monella tavalla vaalia edelleen, eikä torjua. Sukuni on isäni puolelta kotoisin Ruotsista. Olen ajatellut ryhtyä harrastamaan sukututkimusta, mutta se töksähtää heti kielitaidon puutteeseen.

Kuulun ikäluokkaan, josta osa lähti seksuaalipakolaisiksi Ruotsiin. Hyvin monet sinne jäivät lopullisesti asumaan ja olemaan. Pohdin itsekin joskus sellaista mahdollisuutta, mutta en uskaltanut juuri kielitaidottomuuden vuoksi. Toki suomalaisista ei silloin Ruotsissa kaikkialla pidetty. Taisi olla ilmaisu "Finjävlar" eli suomalaispirut. Muistan Tukholmassa käydessäni vältelleeni suomenkielen käyttämistä julkisilla paikoilla. No ajat ovat onneksi siitä muuttuneet.

Juhani