Olen kerännyt tähän joukon tietoja kriisiauttamista varten.
Kriisiauttamista tarvitsee mahdollisesti itse kriisin kokenut henkilö. Hänen lisäkseen apua voi tarvita hänen läheisensä ja myöskin kriisiä vaikkapa tiedotusvälineistä seuranneet.
Seuraavasta sivustosta voi saada apua:
http://www.traumaterapiakeskus.com/
Traumaterapiakeskuksen antamat palvelut ovat maksullisia.
Keskuksen itsehoitosivuilta löydät ohjeita vaikkapa siitä, milloin sinä tai läheisesi on oikeasti avun tarpeessa, mitä voi itse tehdä ja mistä voi hakea apua.
Kriisiauttamisen asiantuntijan, psykologi Tuija Matikan kanssa käymistäni useista keskusteluista olen noukkinut joitakin asioita ja esitän myös omia ajatuksiani:
- Kriisien aiheuttamat henkiset traumat ovat ammatti-ihmisten hoidettavia asioita. Tämä tapahtuu esimerkiksi kriisi-istunnoissa, joissa ammattilaisten ohjaamina kriisiä voidaan käsitellä terapeuttisesti.
- Onnettomuuden jälkeisenä auttajana huolehdi ensin itsestäsi, että jaksat huolehtia muista. Hätääntyneenä hätäännytät toisiakin.
- Tärkeintä avun antamisessa on kuunnella rauhallisesti ja antaa turvaa ja tunne siitä, että vaara on nyt ohi. Olla tarvittaessa läsnä.
- Auttajalla on mahdollisuus siihen, että johdannaistraumatisoituu eli alkaa itse kokea, kuulla ja nähdä mitä autettavaltaan kuuli. Tässä kannattaa arvioida omat voimavarat huolella. Ellei jaksa kuunnella, siitä ei pidä syyllistyä. Me jokainen kestämme vaikeita asioita hyvin eri tavalla.
- Kriisin aiheuttaman alkushokin ollessa vielä päällä on tärkeää, ettei ryhdy uhria mitenkään lohduttamaan. Siitä ei ole shokissa olevalle ihmiselle hyötyä.
Uhriryhmiä on neljä:
1. Loukkaantuneet, jotka ovat kokeneet pelon ja saavat vielä elämäänsä muuttavan vamman. He saattavat tarvita pitkäaikaista traumahoitoa. Lähipiiriä ei pidä jättää heitteille. He voivat tarvita hoitoa ja tukea myöskin.
2. Säikähdyksellä selvinneet silminnäkijät, jotka saattavat tarvita traumaterapiaa ikävien takautumien (flash back) karkoittamiseksi.
3. Loukkaantuneitten ja kuolleitten läheiset. Heille suositetaan yhteydenottoa paikalliseen kriisikeskukseen. Suomen Mielenterveysseuran valtakunnallinen kriisipuhelin antaa tietoa ja neuvoo 0203 445566.
4. Tapahtumia tiedotusvälineistä seuranneet. Keskustelu kriisiin liittyvistä omista tunteista muiden ihmisten kanssa saattaa olla useimmiten riittävä tapa purkaa ahdistusta. Tällä hetkellä parasta olisi soittaa erilaisiin auttaviin puhelimiin, jos tuntuu, että tarvitsee lisäapua.
Kriisiauttamista tarvitsee mahdollisesti itse kriisin kokenut henkilö. Hänen lisäkseen apua voi tarvita hänen läheisensä ja myöskin kriisiä vaikkapa tiedotusvälineistä seuranneet.
Seuraavasta sivustosta voi saada apua:
http://www.traumaterapiakeskus.com/
Traumaterapiakeskuksen antamat palvelut ovat maksullisia.
Keskuksen itsehoitosivuilta löydät ohjeita vaikkapa siitä, milloin sinä tai läheisesi on oikeasti avun tarpeessa, mitä voi itse tehdä ja mistä voi hakea apua.
Kriisiauttamisen asiantuntijan, psykologi Tuija Matikan kanssa käymistäni useista keskusteluista olen noukkinut joitakin asioita ja esitän myös omia ajatuksiani:
- Kriisien aiheuttamat henkiset traumat ovat ammatti-ihmisten hoidettavia asioita. Tämä tapahtuu esimerkiksi kriisi-istunnoissa, joissa ammattilaisten ohjaamina kriisiä voidaan käsitellä terapeuttisesti.
- Onnettomuuden jälkeisenä auttajana huolehdi ensin itsestäsi, että jaksat huolehtia muista. Hätääntyneenä hätäännytät toisiakin.
- Tärkeintä avun antamisessa on kuunnella rauhallisesti ja antaa turvaa ja tunne siitä, että vaara on nyt ohi. Olla tarvittaessa läsnä.
- Auttajalla on mahdollisuus siihen, että johdannaistraumatisoituu eli alkaa itse kokea, kuulla ja nähdä mitä autettavaltaan kuuli. Tässä kannattaa arvioida omat voimavarat huolella. Ellei jaksa kuunnella, siitä ei pidä syyllistyä. Me jokainen kestämme vaikeita asioita hyvin eri tavalla.
- Kriisin aiheuttaman alkushokin ollessa vielä päällä on tärkeää, ettei ryhdy uhria mitenkään lohduttamaan. Siitä ei ole shokissa olevalle ihmiselle hyötyä.
Uhriryhmiä on neljä:
1. Loukkaantuneet, jotka ovat kokeneet pelon ja saavat vielä elämäänsä muuttavan vamman. He saattavat tarvita pitkäaikaista traumahoitoa. Lähipiiriä ei pidä jättää heitteille. He voivat tarvita hoitoa ja tukea myöskin.
2. Säikähdyksellä selvinneet silminnäkijät, jotka saattavat tarvita traumaterapiaa ikävien takautumien (flash back) karkoittamiseksi.
3. Loukkaantuneitten ja kuolleitten läheiset. Heille suositetaan yhteydenottoa paikalliseen kriisikeskukseen. Suomen Mielenterveysseuran valtakunnallinen kriisipuhelin antaa tietoa ja neuvoo 0203 445566.
4. Tapahtumia tiedotusvälineistä seuranneet. Keskustelu kriisiin liittyvistä omista tunteista muiden ihmisten kanssa saattaa olla useimmiten riittävä tapa purkaa ahdistusta. Tällä hetkellä parasta olisi soittaa erilaisiin auttaviin puhelimiin, jos tuntuu, että tarvitsee lisäapua.