Miksi usein englanniksi?

Olen suomenkielinen, vaikka osaankin ruotsia, englantia, venäjää ja paria muutakin kieltä. Minua pännii lujaa se, että joka tuutista tulee mainoksia ja muutakin englanniksi, vaikka kohhteena ovat suomalaiset. Lisäksi se englanti on vielä varsin usein huonoa. Hävetäänkö oman äidinkielen käyttöä? Suomeksi voi varmasti sanoa kaiken mahdollisen, jos haluaa. Tuntuu, että mainostajat varsinkin pitävät meitä tyhminä: "näyttää paremmalta" englanniksi...

Mä olen niin samaa mieltä. Nahkasaappaathan on jo iäisyyden olleet buutsit. Nykyään ei kuitenkaan enää voi ostaa suklaakeksejä ilman, että kassakuitissa lukee cookie, eikä enää vähään aikaan ole saanut mitään muuta naposteltavaa kuin snacksejä. Sitten tietty kännyliittymät on prepaid ja on alushousut stringejä... listaa voisi jatkaa iäisyyden. Mä en ymmärrä, että ketä tää palvelee. Ilmeisesti vaan aika moni meistä pitää broccolia paremman makuisena kuin parsakaalia, joten mainostajat mielellään lanseeraa tuotteensa englanninkielisinä.

Mä olen ihan samaa mieltä. Varmasti kaiken mahdollisen voi sanoa äidinkielellä, jos haluaa.

Kyllähän mainostaja kirjoittaisi vaikka kontinkielellä jos se olisi myyvää. Englanti ilmiselvästi on myyvempää kun sitä niin paljon käytetään. Toisaalta miksi pitäisi olla nimenomaan suomeksi? Suomi on vain yksi pirun hankala pienen ryhmän käyttämä kieli suurten kielten keskellä. Varma on että ihan kaikki ei ymmärrä sitä sanomaa jos kieli on vieras, mutta ihan varmasti joku tietokonemainos menee Pihtiputaan mummon hilseen yli kuitenkin. Suomi oli minullekin sattumalta ensimmäinen kieli aikanaan, mutta nykyään tulee käytettyä - kaveriporukasta riippuen - jätte kivaa neljän-viidenkin kielen sekoitusta.

Janne kirjoitti: "Kyllähän mainostaja kirjoittaisi vaikka kontinkielellä jos se olisi myyvää. Englanti ilmiselvästi on myyvempää kun sitä niin paljon käytetään. Toisaalta miksi pitäisi olla nimenomaan suomeksi? Suomi on vain yksi pirun hankala pienen ryhmän käyttämä kieli suurten kielten keskellä."

Lyhyesti: ilman kieltä ei ole identiteettiä.

Mua vitutti aikanaan jo muffinsit ja pinssit (vieläpä väärin käytettyjä sanoja: ne on monikkoja jo valmiiksi -> muffins, pins), cookie oli jo isku vasten kasvoja ja lisää tulee...

Oma kieli on osa minuutta. Jokainen kielen käyttäjä on vastuussa siitä että käyttää kieltä oikein. Lainailu on myös kielen rikkautta tuhoavaa.

Jos välttämättä haluat brassailla ja elvistellä, lopeta kokonaan suomen puhuminen ja vaihda lopullisesti englantiin. Kielten sekoittaminen antaa vain typerän kuvan.

Jannelle suomen kieli saattaa olla ikävä muistuma mistä on kotoisin. Vanhempana vasta alkaa tajuta, kuinka ainutlaatuinen ja värikäs kieli tämä ilmaisullisesti onkaan.
Miksi hävetä sitä?
Ranskalaisetkin osaavat olla ylpeitä kielestään, miksi emme me?

Toki oma kielemme on meille tärkeä. On ehkä hyvä huomata, ettei se niin kovin oma olekaan. Kielet/ihmiset/kulttuurit vaikuttavat toisiinsa jatkuvasti halusimmepa sitä tai emme. Tämä on minun mielestäni pelkästään rikkaus. Emme voi enää elää eristäytyneenä täällä maailman partaalla (edge of the world).

Esimerkkejä:
Karjalainen isoäitini pyyhki kätensä hantuukiin (ruåts.) ja tarjoili meille tsajua (ven.). Illalla uunin lämmitettyään hän sulki juskat, eli savuhormin pellit. Viimeksi mainitun sanan alkuperää olen pitkään etsiskellyt, löytämättä. Tietäisikö joku?

Opiskelen parhaillaan eestin kieltä. Lainoja on suuntaan taikka toiseen vaikka millä mitalla, ei aina ihan vastaavassa merkityksessä. Jotkut ystävistäni asuvat siellä eramajassa, eli omakotitalossa. Eestissä mennään linnaan, eli kaupunkiin. Etelä-Eestissä on upea Sangaste loss. Kiistaa käydään, kuuluuko linnan omistus suomalaiselle suvulle. Eestissä ei pidä sanoa ääneen suomeksi, että jokin asia on halpa (halb = huono, paha).

(Loputtomaan kinasteluun "Viro/Eesti" en osallistu)

Vuosikymmeniä sitten Suomessa soitettiin slaagereita, iskelmien sijaan.

Nykyisin kokoonnumme auditorioon (lat.) kuuntelemaan luentoa. Studiossa (lat.) joskus muinoin opiskeltiin, nykyisin vaikkapa nauhoitetaan audiota (lat. kuulla) taikka videota (lat. nähdä). Helsingin Kaisaniemenkadulla Vestio aikanaan vaatetti ihmisiä.

Tietokonekieli on tietenkin uudiskieltä. Sitä on ahkerasti suomalaistettu. Tietotekniikka on hyvin kansainvälinen toiminnan alue ja englanti sen esperanto. Käsikirjoja ja ohjeita lukiessa on ihan pakko osata vastaavat termit englanniksi. Opiskelin pitkään tietotekniikkaa Saksassa paikallisella murteella. Suomeen palattuani jatkoin saksalaisten termien käyttöä työssä että kotona, kuten spaihheria (muisti). Mieheni sai hepulin ja ilmoitti, että "toi loppu nyt, käytät tästä lähtien oikeita termejä"! Onneksi emme ole omineet ranskan kielestä atk-termiä "tampon", joka on siellä puskuri. :-)

Tässä asiassa ilmoittaudun fennomaaniksi. Mielestäni asiat on Suomessa syytä sanoa suomeksi, jos kohderyhmä on suomalaiset tai taustaltaan kansainvälinenkin joukko, jonka voi olettaa ymmärtävän suomea.

Tyylikeinona on totta kai lupa käyttää muitakin kieliä, kuten vaikkapa englantia. Englanti on kyllä kärsinyt jo ajat sitten inflaation siinä määrin, että englanniksi suomalaisille kerrottu asia vaikuttaa minusta aina jotenkin koomiselta - coolia ilmaisua tavoiteltaessa tullaan olleeksi junttimaisempi kuin konsanaan yhtään vierasta kieltä oppimaton peräkylässä aina ylpeänä omaa murrettaan viäntänyt suomalainen.

Etenkin, kun johonkin väliin aina pujahtaa kirjoitusvirhe jos toinenkin tai vääränlainen ilmaisu (viikonpäivien tai kuukausien kirjoittaminen pienellä jne., joka kertoo kirjoittajan yrityksestä haukata kyvyilleen liian suurta palaa). Toinen asia on, jos englantia käytetään siksi, että myös suomea taitamaton ymmärtäisi viestin. Silloin virheet ovat anteeksiannettavia, kun tarkoitus ei ole ollut hienostella vaan palvella.

Johnnylle sanoisin, että totta kai suomen kielessä - kuten kai käytännössä kaikissa maailman kielissä - on runsaasti alkuperältää vierasperäisiä sanoja. Se on kuitenkin täysin eri asia, nämä sanat ovat aikoinaan "kotoutuneet" suomeen ja niistä on tullut osa kieltämme, ei erikoisuudentavoittelun vuoksi, vaan luonnollista tietä ja usein vielä suomenkielisen vastineen kokonaan puuttuessa.

Erityisesti karjalaisissa murteissa on luonnollisista syistä runsaasti venäläisperäisiä sanoja - samoin stadin slangissa. Esim. pitska (tulitikku), juska (savupelti), kapusta (puurokauha), kousikka (vesikauha), metla (luuta), taasa (pesuvati) ja vanari (lyhty) ovat kaikki karjalaan venäjästä tulleita lainasanoja. Kaikille ravintola-asiakkaille tuttu narikka on sekin alun perin venäjää.

Virosta (minulle siis viron kieli ja Viro) vielä sen verran, että se on minusta aina kuulostanut kovasti turulta: nuotti on aika lailla samanlainen ja sanoja "pätkitään" suomalaisen kielikorvan kuulemana lopusta samalla tavoin. Toki virossakin on runsaasti samoja vaikutteita kuin karjalassa, höystettynä monilla lähinaapurien ja etenkin saksan sanoilla.

Hassun vaikutelman tekee varmaan molemmin puolin Suomenlahtea se, että suomen sanoissa yleinen i-loppu tarkoittaakin virossa usein genetiiviä. Tämä on yksi Turun murteeseen viittaavista ilmiöistä, kun genetiivin n-pääte kai harvemmin turussakaan ilmoille asti pääsee.

"Toki oma kielemme on meille tärkeä. On ehkä hyvä huomata, ettei se niin kovin oma olekaan. Kielet/ihmiset/kulttuurit vaikuttavat toisiinsa jatkuvasti halusimmepa sitä tai emme. Tämä on minun mielestäni pelkästään rikkaus. Emme voi enää elää eristäytyneenä täällä maailman partaalla (edge of the world)."

- Minustakin on vain normaalia, että kielet elävät. kehittyvät ja muuttuvat. Erikoisaloilla on luonnollista käyttää erikoisalakieltä (atk-alalla esimerkiksi). Oman äidinkielen käyttäminen ja arvostaminen läytännössäkin eikä vain juhlavana fraasina ei tarkoita eristäytyneenä elämistä, eikä ole sellaista koskaan tarkoittanutkaan. Kielemme on saanut vaikutteita - helpoimmin käsitettäviä lainasanat - koko historiansa ajan, ja hyvähän se vain on. Tämä on kuitenkin ihan eri asia kuin se, mistä kirjoitin ketjua aloittaessani. En usko, että oma kielemme on kovinkaan monelle oikeasti tärkeä - tai ainakaan se ei tärkeältä tunnu, kun sekakielimossoa seurailee. Mikä muka tekee applejuicesta omemehua parempaa tai applipiesta omenapiirakkaa trendikkäämpää?

Huomaan puhuneeni edellisessä viestissäni hieman keskusteluketjun otsikon vierestä.

Olen varsin pitkälle samaa mieltä muiden kirjoittajien kanssa esimerkiksi mainoskielessä käytetystä sotkukielestä.

Suomen murteiden heikentymisestä olen nykyisin huolissani. Niille tuntuu olevan aikaisempaa vähemmän tilaa. Itselläni on kolme murretaustaa: karjalan-, salon- ja helsinginmurre. Harmikseni en osaa niistä enää ainuttakaan. Ymmärrän toki edelleen varsin hyvin. Puhumaan en lähde.

Muuten olen sitä mieltä, että erisnimet kirjoitetaan edelleen isolla alkukirjaimella. ;-)

Johnnyboy

”Kyllähän mainostaja kirjoittaisi vaikka kontinkielellä jos se olisi myyvää. Englanti ilmiselvästi on myyvempää kun sitä niin paljon käytetään.”

Suomen kielen käyttö suomalaiselle kohderyhmälle on aina englantia myyvempää, sillä suomenkielinen viesti ymmärretään takuuvarmasti. Englantia käytetään siksi, että sama - ulkomailla suunniteltu - mainoskampanja levitetään kaikille markkina-alueille. Käyttämällä samaa kampanjaa eri maissa saavutetaan suunnittelussa ja tuotannossa hurjia säästöjä.

Saman "kustannustehokkuuden" takia joudut ostamaan suklaakeksien sijasta cookies-paketteja. Sama paketti levitetään useisiin maihin, eikä silloin pakkauksen paraatipuolelle mahdu kuin yksi globaali nimi(hirviö).

Eli applejuice ei tee omenamehusta parempaa – se tekee siitä halvempaa.

Tuosta kansainvälistyvästä markkina-alueesta johtui esimerkiksi "Raider"-patukan nimen muuttuminen muotoon "Twix". Nyt ei enää tarvitse tehdä kuin yksi TV-mainos, jota voidaan näyttää kaikissa maissa. Vain mahdolliset hintatekstit ja osa puheesta joudutaan lisäämään paikallisesti. Tuotantokustannuksissa säästetään luokkaa 90%. Lisäksi patukan nelivärisiä papereita ei tarvitse painaa kuin yhtä lajia - ja alueittain niihin lisätään vain tuoteselosteet.

Osaltaan laiskat mainostekstien nikkaritkin ovat syypäitä kökköihin ilmaisuihin ja huonoon kieleen. Usein tuotteiden alkuperäinen markkinointimateriaali on englanniksi, jolloin niistä on vähän turhan helppo poimia valmis idea ja vain "kääntää" viesti suomeksi. Tuloksena on muka-jänzkiä sanaleikkejä, jotka oikeasti ovat suorastaan ahdistavaa luettavaa.

Sitten on tietysti ihan supisuomalaiset tuotteet, joita mainostetaan jenkeistä tuodulla suomen kielellä. Sellaisiinkin teksteihin on monia syntytarinoita. Yksi niistä ovat edellisessä tarinassa mainitut mainosnikkarit. Noita "hyviä ja nokkelia" ideoita sitten käytetään myös kotimaisiin tuotteisiin. Toinen syy on yksinkertaisesti osaamattomuus. Sanallisen viestinnän taidot eivät ole mainosnikkarilla kehittyneet niin hyvin, että osaisivat suomea käyttää elävästi ja oikein.

"Muuten olen sitä mieltä, että erisnimet kirjoitetaan edelleen isolla alkukirjaimella."

Vielä enemmän otsikon vierestä, mutta samempaa mieltä en voisi olla. Olen myös sitä mieltä, että Suomessa puhutaan (edelleen paljon) suomea, Karjalassa karjalaa, Turussa turkua, Savossa savoa ja Virossa viroa.

Stadista en ole ihan varma. Myönnetään, että sekin ehkä ansaitsee ison kirjaimen, joten puhuttakoon Stadissa stadia (jos osataan).

Kaikki useampia kieliä osaavat tietävät että kaikissa kielissä on lainasanoja ja paljon. Uusia ja vanhoja lainoja. Mitähän sanaa arvoisa Heterox käyttää televisiosta kun lainata ei saa? Ja miksi on juhlallisen hienoa että mummo laski pesuvetensä fatiin ja kuivasi hantuukiin mutta nykynuoriso ei saa käyttää handsfreeta? Miten ne lainasanat joskus aikaisemmin kotoutui luonnollisempaa tietä kuin nykyään? Tuntuisi vaan luonnollisemmalta nykyään käyttää lainasanoja kun kansa on kielitaitoisempaa ja ymmärtää sanojen merkityksen paremmin kuin mummon nuoruudessa.

Muinaisesta sci-fi:sta mieleeni on tarttunut näppärä sana "kaukovarjostin", joka sopisi hyvin television suomenkieliseksi nimeksi. Se on George Orwellin romaanista "Vuonna 1984" vuodelta 1949. Mielestäni yhtä hyvin voitaisiin puhua kaukonäkemisestä, kuten saksassa "fernsehen", eli televisio on saksaksi "das Fernseher", eli "kaukonäkijä". Miksi ei?



Toisaalta suomen äännejärjestelmään sopiva "televisio" on ihan hyvä laina. Se kun ei sodi suomen kielen lainalaisuuksia vastaan. Siinä ei ole esimerkiksi vieraita äänteitä tai kirjaimia.

Johnny toikin kaiken jo esille. Piste sinulle myös kiistanaiheestamme Eestistä. Eestiä minäkin opiskelen huonolla menestyksellä. No niin, eli halusimmepa tai emme niin kielet kehuittyvät koko ajan ja jos tämä Euroopan yhdistyminen tiivistyy ja jatkuu tätä rataa niin kyllä se tulee niin olemaan, että officiaali kieli tulee kaikkialla aikanaan kyllä olemaan Englanti. Niin se vain on. Ja identiteetti kyllä kasvaa siinä m ukana. Tietysti kaikkien äidinkieli on se mistä on identiteettimee, tottakai, mutta jos se seuraavilla sukupolvilla olisi vaikkapa Englanti, niin tekeekö se meistä parempia tai huonompia. Sitä en mene sanomaan. Minusta kuitenkin kielei on vain kommunikointiväline eikä arvo edes sinänsä. Helpompaa ja huomattavasti joustavampaa kyllä elämä olisi jos kaikki kielet sulautuisivat yhteen ja lopulta olisivat samaa. Näin uskon aikanaan Euroopassa käyvän. Pidämme siitä sitten tai emme. On mielestäni kuitenkin ihan älytöntä puhua siitä, että kieli tekisi ihmisen. Niin se ei ole.

Minuakin ärsyttää englannin yletön käyttö muka "hienompana". Kaiken päälle ärsyttää myös suomen väärinkirjoitus. Luulisi, että mm. mainosta laatiessa tehtäisiin huolellista työtä, mutta ei! Usein edes yhtä (1!) lausetta ei ole osattu kirjoittaa oikein.

Stupid is what stupid does, vai miten se meni.

Huomauttaisin nyt tässä välissä, etten minäkään niin tyhmä ole, etten tietäisi, että kielien välillä sanat siirtyvät. Uusia keksintöjä (vaikkapa se televisio tai tietokoneissa swap-tiedostot (ihan näin ohimennen se on suomeksi heittovaihtotiedosto)) on ihan järkevääkin nimittää uudella yhteiselle nimellä. Tai "suomettaa" se alkuperäinen nimi esim. television => televisio (jos television nimi nyt alunperin oli television). (Joskin olen myös sitä mieltä, että näköradio on hyvä suomenkielinen sana. Harmi, että se hylättiin.)

Se, että jo vakiintunut sana tai sanonta pitää korvata englannista otetulla sanalla ja vielä mielellään säilyttää c-kirjaimet ja muut ulkomaankielen merkit, se on minusta typerää. Esimerkkinä nyt se broccoli ja cookie tai vaikkapa "pitkässä juoksussa" (vrt. pitkällä tähtäimellä, pitkällä aikavälillä, suomelle luonnollinen sijamuotokin on pitänyt vaihtaa englannin mallin mukaiseksi).

“…Usein tuotteiden alkuperäinen markkinointimateriaali on englanniksi, jolloin niistä on vähän turhan helppo poimia valmis idea ja vain "kääntää" viesti suomeksi. Tuloksena on muka-jänzkiä sanaleikkejä, jotka oikeasti ovat suorastaan ahdistavaa luettavaa.”
Hämmästyin kuin MTV3-stä tuli Powerade mainos ihan vain enganniksi. Minusta se on tarkoitettu suomalaiselle kohderyhmälle, siis sen pitäis olla suomennetty. Virossa on sama mainos käänetty jo aikoja sitten eestiksi ja ihan luontevalta tuntuu.


Public Eye, kirjoitit: ” Se on kuitenkin täysin eri asia, nämä sanat ovat aikoinaan "kotoutuneet" suomeen ja niistä on tullut osa kieltämme, ei erikoisuudentavoittelun vuoksi, vaan luonnollista tietä ja usein vielä suomenkielisen vastineen kokonaan puuttuessa.”. Mistä arvelet olevan peräisin sanan “hallitus” ja tietätkö eestinkielisen vastineen? ;)
“Olen myös sitä mieltä, että Suomessa puhutaan (edelleen paljon) suomea, Karjalassa karjalaa, Turussa turkua, Savossa savoa ja Virossa viroa.”
Olen 100 % samaa mieltä! :)

Ja vielä aiheestä.
Olen aina pitänyt siitä miten suomalaiset läpi aikojen ovat suomalaistaneet kansainvälisia sanoja ( elokuvateatteri; säkhö ). Myös nimet ( John = Yrjö ) ovat paljon helpommat myös lapsien suussa.
Eestissä on paljon enemmän ns. lainasanoja toisista kielistä. Jos etsimme uusia, meidän juuria mukaileviä, vastineitä uusille sanoille on katse aina kääntynyt Suomeen puolelle lahtea.
Sitä vaikeampi on ymmärtää suomen nykyistä siirtymistä englanninkielisiin vaikutuspiireihiin.

"Mistä arvelet olevan peräisin sanan “hallitus” ja tietätkö eestinkielisen vastineen?"

Jah, tean kyll ;) ... Siis sen, että suomen 'hallitus' on viroksi valitsus ja viron 'hallitus' on suomeksi home (tämä sana on siis suomea eikä englantia).

Houkuttelisi tietysti ajatella, että sana on suomeen kotiutunut virosta, kun hallituksessa on istunut pelkkiä homekorvia. Etymologista sanakirjaa en valitettavasti omista, joten tämä kysymys jää tällä erää ratkaisematta.

Eipä minullakaan ole etymologista sanakirjaa saatavilla, mutta jotenkin itsestäni tuntuu luontevalta ajatella näin:

Viron hometta tarkoittava sana "hallitus" on peräisin homeen harmaasta väristä "hall".

Suomen päättävä elin lienee saanut nimensä "hallitus" hallitsemisesta, joka lienee samaa sanapesyettä kuin haltijakin.

Vähän samanlaisia aatoksia lienee ollut virolaisillakin, sillä "valitsus" tulee käsittääkseni haltijaa, omistajaa tai hallitsijaa tarkoittavasta sanasta "valitseja".

Eli molemmissa kielissä taustalla olisi omistaminen, jonkin asian hallussapito.

mees kirjoitti: "suomalaistaneet kansainvälisia sanoja ( elokuvateatteri; säkhö ). Myös nimet ( John = Yrjö ) ovat paljon helpommat..."

Itse asiassa tuo Yrjö on suomennos nimestä Georg (esim. Pyhä Yrjö). Tosin Yrjöön liittyy muitakin konnotaatioita, mistä syystä sitä Suomessa harvemmin enää annetaan lapselle nimeksi (syy ei ole kuitenkaan USA:n nykyinen presidentti, jonka nimi on joskus hieman leikkisästi suomennettu "yrjöpussi").

Janne kirjoitti: "Kaikki useampia kieliä osaavat tietävät että kaikissa kielissä on lainasanoja ja paljon. Uusia ja vanhoja lainoja. Mitähän sanaa arvoisa Heterox käyttää televisiosta kun lainata ei saa?"

Arvoisa Janne!!

Luepa nuo muut vastineet niin opit erottamaan lainasanat ja "lainasanat". En itse osaa asiaa selittää niin hyvin.

Siis: on eri asia käyttää "lainasanaa" joka on suoraan vieraan kielen sana korvaamassa täysin vastaavaa suomenkielistä vakiintunutta sanaa, kuin ottaa käyttöön uudissana uuden käsitteen nimenä kun suomenkielistä vastinetta ei ole. Tällöin myös lainattu sana muokkautuu suomenkieliseksi siten, että se noudattaa suomen kielioppia (esim lausutaan kuten kirjoitetaan). Miksi sanoa "cookie" kun suomenkielinen "keksi" on jo olemassa??

Tämä teema nyt on jo hivenen alkuperäisen aiheen ulkopuolella, mutta...



Tuosta edellisestä postauksestani jäi vielä puuttumaan käsitykseni suomen "haltijan" ja viron "valitsejan" välisestä siteestä. Suomessahan vieläkin sanotaan, että jokin maa-alue voidaan "vallata" tai jonkun sydän voidaan "valloittaa" - eli tulla tavallaan sen haltijaksi. Ja tietysti jonkinlainen sää "vallitsee". Eikä "valtiastakaan" parane unohtaa.



Viroa opiskellessa saa ihan uudenlaisen ja omasta mielestäni syvemmän näkökulman omaan kieleemme, ja erityisesti siihen, miten monet ilmaukset ovat muotoutuneet sellaisiksi kuin ovat.



Toisaalta, tämän jälkeen voin oivasti palata alkuperäiseen aiheeseen...



Suomi on hyvin ilmaisuvoimainen kieli. Siinä on paljon leikittelymahdollisuuksia - kunhan vain tuntee rajat, ettei ymmärrettävyys katoa. Edelleen heristän syyttävää sormeani luovia mainosnikkareita kohden: Perehtykää ihmeessä suomen kielen saloihin. Suomen hallitseminen on uskomattoman hyvä työkalu. Hyvä suomi ei tarkoita tylsää tekstiä, vaan lennokkaita lauseita, jotka parhaimmillaan ymmärretään monta kertaluokkaa paremmin kuin vieraalla kielellä esitetyt viestit.

...mutta edelleen väitän, että kielellä ei ole merkitystä sitten pätkääkään. Jos olisimme syntyneet ranskankielisiksi, olisi se mielestämme parhaita ja rikkaimpia kieliä...heh, kieli ei ole itsessään mikään arvo. Se on kuin auto...tarkoitettu ajoon. Mennä töihin tai siirtyä paikasta toiseen. Ei sillä muuta virkaa ole. Älkää nyt hyvät ihmiset tapelko vastaan liikettä. Sitä tapahtuu koko ajan myös puhutussa kielessämme ja hyvä niin. Ei mikään ole ikuista, valitettavasti ei kielemmekään......

Muistuttaisin oman äidinkielen arvosta ihmiselle yleensä, oli se kieli nyt sitten mikä tahansa.

marky kirjoitti: "...mutta edelleen väitän, että kielellä ei ole merkitystä sitten pätkääkään. Jos olisimme syntyneet ranskankielisiksi, olisi se mielestämme parhaita ja rikkaimpia kieliä...heh, kieli ei ole itsessään mikään arvo. Se on kuin auto...tarkoitettu ajoon. Mennä töihin tai siirtyä paikasta toiseen. Ei sillä muuta virkaa ole. Älkää nyt hyvät ihmiset tapelko vastaan liikettä. Sitä tapahtuu koko ajan myös puhutussa kielessämme ja hyvä niin. Ei mikään ole ikuista, valitettavasti ei kielemmekään......"

Ei se nyt noin yksinkertaista ole. Tottakai kielellä on merkitystä. Opittu kieli - sen rakenne - vaikuttaa jopa aivojen rakenteeseen, puhumattakaan tavasta jäsentää maailmaa. Kieli ei ole vain kielioppia vaan kokonainen ajatusmalli. Sen huomaa esim siitä, että englantia puhuva voi lisäillä sivulauseita virkkeeseen perä perää lähes mielin määrin, kun taas suomenkielisen on tiedettävä miten lopettaa virkkeensä jo ennenkuin hän aloittaa sen. Muuten tulee "änkytystä" ja täytyy aloittaa alusta...

Tolle tavalle rakentaa lauseita on jokin ihan oikea nimikin, vaan kun en muista...

Äidinkieli on siis todella tärkeä ja merkittävä asia. Sillä sitten ei ole niin väliä mikä se äidinkieli sattuu olemaan - se on jo kokonaan toinen juttu.

... ja opitulla kielellä tossa tarkoitin tietysti äidinkieltä tai ensikieltä, miten sitä haluaakin sitten nimittää...

Äidinkieltä opittaessa aivot kehittyvät, ja kielen sisältämästä tavasta jäsentää maailmaa tulee myös osa aivojen fyysistä rakennetta. Tai näin ainakin opetettiin lapsen kielenomaksunnan kurssilla yliopistossa.

Niin, marky on ihan oikeassa siinä, että kielen nimi ei sinänsä ole mikään itseisarvo. "Jos olisimme syntyneet ranskankielisiksi, se olisi melestämme parhaita ja rikkaimpia kieliä"

Totta kai näin olisi. Mutta emme ole syntyneet ranskan- emmekä englanninkielisiksi, vaan (suurin osa meistä) suomenkielisiksi. Niinpä kielemme on osa meitä ja me osa kieltä.

Ei kai kukaan haluakaan, että kielen pitäisi jähmettyä paikalleen - silloin siitä tulisi latinan kaltainen kuollut kieli. Sen sijaan protestoin ainakin minä sitä, että suomen kieli korvataan vieraalla kielellä, vaikapa englannilla, ilman mitään järkevää tai luontevaa syytä.

Suomen kieli on oloissamme muotoutunut juuri kaikkein käyttökelpoisimmaksi kieleksi, sillä pystymme ilmaisemaan meille tärkeät asiat parhaiten. Kansainvälisissä yhteyksissä, vaikkapa Nokian kaltaisen yrityksen sisällä, käyttökelpoisin kieli on ehkä englanti. Koko kansan mittakaavassa taas suomi kyllä hakkaa muut kielet mennen tullen tilanteessa kuin tilanteessa kaikkein parhaana viestintävälineenä, jos sitä vain viitsitään ja osataan käyttää.

Jos oletetaan, että Suomessa päätettäisiin yhtäkkiä ottaa viralliseksi ja ainoaksi kieleksi vaikkapa ranska, ei kuluisi kovinkaan montaa sukupolvea, ennen kuin Suomessa puhuttu ranska olisi aivan erilaista kuin Ranskassa puhuttu.

Esimerkiksi Kanadan ranskankielisillä alueilla kieli on hyvin toisenlaista kuin Ranskassa, vaikka kielen alkulähde on sama. Kieli on siis muotoutunut paikallisten ja kansallisten olosuhteiden mukaiseksi, siitä on tullut _oma_ äidinkieli.

niinpä, viittaan vain alkuperäiseen kysymykseen, miksi näin eli valitettavasti tai ei, kielessämme vilisee jo mahdoton määrä englanninkielisiä lainoja jotka tulevat kyllä kieleemme jäämään. Jokainen edes vähänkin Englantia osaava voi nähdä, että on useita sanoja joita on erittäin helppoa ja asiallistakin sanoa yhdellä Enlanninkielisellä sanalla kuin Suomeksi selittäen useilla sanoilla. Nämä sanat omaavat niin hyvät värit ja tarkoituksen, että niitä ei kannata edes yrittää kääntää. Varsinkin puutterisanasto on erinomaista suoraan englanniksi eikä ole tarvetta sotkea siihen Suomea. Toista on jotkin "pitkässä juoksussa" joka on ärsyttänyt minua sillä se on hirveinpiä sanontoja....Suomen kielen raiskausta. NO, elikkä Suomen kieli muuttuu koko ajan ja omaa tulevassa ajassa varmasti suurimmasn osan sanoistaan Englanniksi....näin...

kuten ed. huomasitte....sanat kuten puutterisanasto on jo kaaliin iskostunut ettei muita sanoja löydy aivojeni sisältä....harmittavasti niin...

Oikeasti nyt en tiedä: mitä ihmettä on puutterisanasto? Mihin elämänalaan se liittyy? Taitaa olla kyseessä jokin sellainen erikoisala, jonka termejä ei jokataavin tarvitsekaan osata?

Varmaankin puutterisanasto tarkoittaa compuutterisanastoa, eli tietokonesanastoa?

Tuli mieleen tässä ohessa eräs hirvittävimmistä koskaan kuulemistani käännöslainoista: "tietotaito", tai vaihtoehtoinen muoto "taitotieto". Miksi ihmeessä on pitänyt englannin "know-how" -ilmaisua mukaillen korvata kuvaava, selittävä ja varsin tyhjentävä ilmaus "osaaminen" tuollaisella sanahirviöllä. Kamalaa.

Enpä olisi minäkään osannut arvata, mitä tuo mystinen puutterisanasto pitäisi sisällään. Toisin sanoen oivallinen esimerkki siitä, miten computer-sanan vastineena on parempi käyttää suomenkielistä tietokonetta kuin ilmeisesti nörttien vilejelmää 'puutteria' (kun nyt tiedän asiayhteyden, mieleeni tulee pikemminkin käsite 'boot').

Tietsikka-alalla on kyllä sen verran yleistä merkitystä, että sillä on mielestäni syytä käyttää suomenkielisiä sanoja, jos sellainen vain on joskus onnistuttu sorvaamaan. Onhan jopa kansantaloudellisesti tärkeää, että tietokoneiden ja -verkkojen käyttö yleistyy mahdollisimman laajalti myös kieliä oppimattoman väestön parissa. Mystisen vierassanojen tarpeeton käyttö pitää koko alan salatieteenä ja hidastaa turhaan sen käyttöönottoa.

Tietotaito/know-how tai 'pitkä juoksu' on hyvä esimerkki siitä, miten väen väkisin käännetään sanoja eikä merkityksiä, ja tuloksena on täysin kielenvastaista asiaan vihkiytymättömille avautumatonta munkkilatinaa.

yes, smo, aivan oikein. Had to go back to my puter,eh?

marky kirjoitti: "Jokainen edes vähänkin Englantia osaava voi nähdä, että on useita sanoja joita on erittäin helppoa ja asiallistakin sanoa yhdellä Enlanninkielisellä sanalla kuin Suomeksi selittäen useilla sanoilla."

Johtuneeko tuo kuitenkin enemmänkin siitä, että suomen taito on puutteellinen... Kyllä suomesta löytyy ihan yksiselitteisiä yksinkertaisia sanoja, jos vähän viitsii päätään vaivata.

Jos ei löydy, niin tehdään. :)

Atk-sanasto on muuten lyhyempikin kuin tuo puutterisanasto - ihan vain esimerkiksi... Sinänsä sanaston tekemistä väkisin en kannata, mutta kyllä kielemme ilmaisuvaroissa on rahkeita ilman tarpeettomia lainojakin. En siis todellakaan tarkoita, ettei saisi lainata. Lainataan nyt kuitenkin vain silloin, kun se on välttämätöntä. Alan jauhaa samaa, mutta nuo applepiet, mobilephonet, coolit ja muut ovat turhia, koska oma kielikin taipuu oivasti.

Itse olen sitä mieltä että maailma muuttuu ja kielet sen mukana.
Maailma `pienenee´koko ajan ja ehkäpä kielet sekoittuvat siinä samalla.
Itse taiteilen 3 kielen välillä ja se aiheuttaa toisinaan oikosulun pääkopassani....varsinkin aamuyön tunteina.
Minulle Suomalaisuuteni (ja ylpeys siitä)korostuu aivan eri tavalla kun kielenä, johtuen siitäkin syystä että kuuliakunta ei ymmärrä siitä täällä mitään :)

Mutta ymmärrän (kylläkin heikosti) näitä pilkun viilajia joille oikeaoppisuus on henki ja elämä...harrastus sekin.

Pääasia on että ihmiset ilmaisevat itseään, jos ei vastapuoli ymmärrä niin ainahan voi kysyä.

no jaa... kummallista keskustelua vieraskielisyyden kummallisuudesta, teropoika ja julkinen silmä ynnä muut kotimaiset keskusteluun osallistuneet... hih..

t: wlööövv

(wlööövv on ääni, joka lähtee kenwood-yleiskoneen vm. 69 metallikulhosta kaavittaessa tietyllä metallilastalla kermavaahdon jämiä...)

Käsitteelle 'public eye' ei ikävä kyllä ole vielä onnistuttu lanseeraamaan suomenkielistä vastinetta. Julkinen silmä suomeksi ei tarkoita yhtään mitään, korkeintaan kömpelöä käännöslainaa kuten pitkät juoksut yms.

öhh... huomioni ensisijaisesti kiinnittyikin keskustelun aloittajan nimimerkkiin, lienenkö sitten pilkunviilaaja.. ja keskustelun aihe mielestäni oikeutti silmän tarkkailemaan nimimerkkejä.... kukin nimellään, niinkuin tyylillään...

DKNY: "Pääasia on että ihmiset ilmaisevat itseään, jos ei vastapuoli ymmärrä niin ainahan voi kysyä."

Hienoa. Tulkitse tämä. tiklr mdiellh kgfuidkji.

Siinä oli itseilmaisua. Ei kieli ole tuulesta temmattu juttu. Kyse on yhteisestä koodista, ja kun säännöistä aletaan lipsumaan niin pikkuhiljaa ollaan keskellä siansaksasekamelskaa.

Ei ole pilkun jynssäämistä, jos haluaa pitää kielen ymmärrettävänä. Jos halutaan vaihtaa kieli toiseen, ei se muuta periaatetta miksikään: jos vaihdetaan englantiin on siinäkin noudatettava englannin kielioppia.

Tämä ihan sama taistelu on käyty lukemattomia kertoja... Yksi esimerkki on "murteiden taistelu" kun suomen kirjakieltä väsättiin. Oli mielipiteitä joiden mukaan jokaisen ihmisen olisi pitänyt voida kirjoittaa ihan niin kuin itseä huvittaa. Käytäntö osoitti hyvin äkkiä ettei siitä mitään tule...

Heterox kirjoitti: Hienoa. Tulkitse tämä. tiklr mdiellh kgfuidkji.

DKNY: Selvä, yritän.......

Olen tyhmä kun vasemmanjalan saapas enkä halunnut ymmärtää mitä DKNY tarkoitti sillä jos tulee ongelmia ymmärtää kuultu/luettu lause niin sitä voisi kysyä:`Mitä tarkoiti sillä sanalla....?
Minusta on hauskempaa olla turhan tärkeä pilkun viilaja koska omaan vaan hieman tälläisen tärkeilijän roolin....

Menikö oikein Heterox??? :)

DKNY: "Olen tyhmä kun vasemmanjalan saapas enkä halunnut ymmärtää mitä DKNY tarkoitti sillä jos tulee ongelmia ymmärtää kuultu/luettu lause niin sitä voisi kysyä:`Mitä tarkoiti sillä sanalla....?
Minusta on hauskempaa olla turhan tärkeä pilkun viilaja koska omaan vaan hieman tälläisen tärkeilijän roolin....

Menikö oikein Heterox??? :)"

Ohho, se koira älähti... Lukisitkos kommentin loppuun asti???
Kummallista jos se on susta tärkeilyä, mut ei voi mitään... Jotkut ihmiset ei sit tosiaan pysty näkemään periaatetta 'pilkutuksen' takana...

Heterox.....on olemassa Minulle tärkempiä asioita tässä maailmassa kun tämä pilkun asettelu virkkeeseen ja niihin minulla on vankkumattomat periaateet. Kuitenkin jos tulee toinen ihminen ja perustelee oman hieman toisenlaisen näkökannan asiaan, olen valmis muuttamaan omani.
Mutta toisaan tämän aihe ei kuuluu niihin ja kerron sen suoraan asian omaisille.

Mutta jos joskus pääsen siihen `korkeampaan tilaan´ niin ymmärrän varmaan mistä on kyse...... :)

Tästä asiasta on tapeltu täällä loputtomiin, mutta lisäänpä nyt minäkin oman viestini. Olen asunut ulkomailla kohta viisi vuotta ja käytän kahta kieltä päivittäin. Kosketukseni äidinkieleen on välillä hyvinkin ohut, mutta onnistun siitä huolimatta kirjoittamaan lähestulkoon virheetöntä suomea. Muut kaksi kieltä sujuvat myös hyvin, kun jaksaa vaivata päätään. Tätä taustaa vasten minua ärsyttää ihan suunnattomasti se, että Suomessa asuvat suomalaiset eivät viitsi nähdä samaa vaivaa. Kun se ei ihan oikeasti ole niin hankalaa.

Kieli on niin tärkeä kommunikaation osa, että sen huoltamisen pitäisi olla itsestäänselvyys. Mitä virheettömämpää kieli on, sen paremmat ovat mahdollisuudet viestin oikeaan tulkintaan. Väärinkäsityksiä tulee tarpeeksi ilman kielioppivirheitäkin. Tämä ei tarkoita sitä, että kieli ei voisi muuttua ja kehittyä kommunikaatiotarpeiden muuttuessa. Esimerkiksi tietokonesanasto on suhteellisen uutta ja vierasperäistä, koska värkkejä ei ollut vielä olemassa muutama vuosikymmen sitten. Ja sekin on selvää, että Pihtiputaan mummo ja Korson kingi eivät välttämättä ymmärrä toisiaan, koska kieli muuttuu ympäristön muuttuessa eikä kumpikaan välttämättä tunne yleiskieltä tarpeeksi hyvin. Sama juttu se on Saksassa, täällä murteiden sekamelskassa saksalaisetkaan eivät aina ymmärrä toisiaan ja siksi monet ovat opetelleet yleiskielen.

Niinpä meille kaikille on omat tärkeät asiat joihin me panostamme ja mitkä tuntuvat meistä tärkeiltä. Minulla on paljon ulkomaalaisia ystäviä ja monesti heidän kielitaidoissa on parantamisen varaa.
Se ei minua häiritse, enkä ole heille siitä jatkuvasti huomauttamassa. Minulle on toiset ominaisuudet tärkempiä kuin se kuinka paljon he jaksavat nähdä vaivaa puhekielensä suhteen.
Mutta kuten sanoin, meitä on moneksi ja uskon että jokainen löytää oman paikkansa, minua kylläkään ei tapaa pilkunviilajien kerhokokouksissa koska sinne en kuullu.
Olen onnistunut kommunikoimaan loistavasti ja hyvinkin selvästi ilman epäselvyyksiä monta vuotta ihmisten kanssa.
Olkaamme siis onnessamme kukin niissä ympyröissä mitkä meille rakkaaksi tuntuvat ja tulkaamme onnellisiksi asioista joilla uskomme rakentavamme parempaa maailmaa.

Tiklr mdiellh kgfuidkji, teille kaikille vaan.... heh-heeee.

*huokaus* ei se DKNY nyt vieläkään taida tajuta mistä on kyse.. Ihan kuin seinille puhuis.

On puhekieltä, on kirjakieltä, yleiskieltä ja murretta... Alunperin tässä kai oli tarkoitus keskustella yleisesti viestinnästä. Voi puhua yleiskieltä tai murretta ja silti noudattaa kielen sääntöjä. Mut jos väkisin haluaa olla se vasemman jalan saapas niin ei voi mitään...

Esimerkki: "asian omaiset" tarkoittaa "asian" sukulaisia.. "asianomaiset" on taas ihan eri juttu. Pienistä virheistä tulee helposti suuria väärinkäsityksiä.

'Armoa, ei Siperiaan.' 'Armoa ei, Siperiaan.'

Zzzzzzzzzzzzzz.....
Mutta kun ei kerta kaikkiaan kiinosta, EVVK!