Verotuksesta

Avasin uuden säikeen liittyen keskusteluun verotuksesta ja yhteiskunnan resurssien jakautumisesta, kun en oikein välittäisi tehdä työtä Jyrki Kataisen hyväksi. :) Musta kun ei saa konservatiivia tekemälläkään.

En millään muotoa tarkoittanut kirjoituksellani, että haluaisin verot laskettaviksi nollaan. Lähinnä tausta-ajatuksenani oli, että jatketaan nykyistä vauhtia alennusten kanssa ja jos tulee takapakkia, niin nostetaan sitten veroja tarvittava määrä.

faery kirjoitti:

"Mitä tulee verotukseen ja yhteiskunnan resurssien suuntautumiseen, niin jo ihan kansantaloustieteen perusoppikirjoissa on todettu, että kun verotuksen kautta ohjataan rahaa esim. koulutukseen ja tutkimukseen, niin sitä tehdään enemmän kuin jos ihmiset itse käyttäisivät rahansa. "

Totta. Mutta onko läheskään kaikki Suomessa annettava koulutus nykyisessä laajuudessaan tarpeellista? Kouluttautuvatko kaikki ihmiset yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta tai välttämättä oman hyvinvointinsakaan kannalta järkevästi? On varsin yleistä, että ihmiset tulevat opintojensa jälkeen työskentelemään koulutustaan vastaamattomissa tehtävissä. Kävin selailemassa työvoimaministeriön sivustolta (www.mol.fi) millaisia työpaikkoja siellä oli tarjolla. Suurimpaan osaan paikoista näyttäisi pääsevän ammatillisen koulutuksen kautta ja työkokemuksella. Huomattava osa lukiolaisista sinnittelee lakkiaisiin saakka, vailla realistista mahdollisuuksista päästä (ammatti-/)korkeakouluihin - tai selviytyä opinnoista (joihin tosin on nykyään mahdollista päästä ilmankin yo-papereitakin). Huomattava osa hyvät paperit saaneista puolestaan yrittää vuosi tolkulla päästä opiskelemaan kulloinkin muodissa olevaan unelmien koulutusohjelmaan, joihin otetaan sisällä 1-10% pyrkijöistä. Odotellessa tehdään hanttihommia, ollaan työttömänä tai opiskellaan sitä sun tätä (varsinkin nyt kun valtio painostaa nuoria tähän). Siinä sitten perheen perustaminen ja ammattiuran alku lykkääntyy. Sen sijaan, jos koulutus maksaisi kohtalaisen summan rahaa, niin valinnat mitä ilmeisimmin olisivat paremmin suhteessa henkilön realistisiin mahdollisuuksiin ja koulutusohjelma tulisi valittua siten, että todennäköisesti myös saa opintovelat maksettua. Oma lukunsa on sitten se, että kun koulutus on saajalleen ilmaista, on koulutustarjonta viranomaisten harkinnan varassa eli opiskelijoiden maksut eivät ole ohjaamassa koulutustarjontaa. Kun jonkin alan ammattilaisista sattuu sillä hetkellä olemaan pulaa, saattaa viranomainen ajatella, että katsotaan nyt ensin, mihin suuntaan tarve kehittyy. Odotellessa pula ammattilaista pahenee. Sitten viranomainen päättää, että nyt paikkoja lisätään runsaasti. Annas olla kun opiskelijat aikaan valmistuvat, ei olekaan enää tarvetta niin monelle ja ei kun kortistoon tai muihin tehtäviin tai uutta opiskelemaan. Tämä ei ole ilmaista, ei opiskelijalle itselleen eikä kenellekään muulle. Tarpeettoman pitkään opiskelleelta jää saamatta kosolti työtuloja, verottajalta veromarkkoja ja muilta tulonsiirtoja tarvitsevilta tuloja; joko suoraan, kun ei ole varaa maksaa isompia tulonsiirtoja tai kun on jäänyt työpaikka saamatta verokakun syödessä veronmaksajien käytettävissä olevaa ostovoimaa.

" Eli väite "yksilö osaa aina itse valtiota paremmin käyttää rahansa" ei pidä paikkaansa. Lisäksi jos esim. verovaroilla rahoitettua koulutusta ei olisi, tuhlaantuisi lahjakkuusresursseja, kun köyhien lahjakkailla lapsilla ei olisi varaa kouluun jne. "

Eli nämä edellä kirjoittamani perusteella kyseenalaistan. En tosin väitä, etteikö asia osittain noinkin ole ja niinpä itse kannatan hyvin perusteltuja ja hyväksi havaittuja tulonsiirtoja. Pidän myös tärkeänä, että tulonsiirtojen tehokkuutta tutkitaan ja pyritään kehittämään taloudellisempaan suuntaan.

"Itse olen ainakin sitä mieltä, että palkkaerot olisivat ilman verotusta liian suuria ja niitä tulee verotuksella pienentää. Tarkoitan vain pienentää, en poistaa."

Tästä olen eri mieltä. Se että joku ansaitsee runsaasti enemmän kuin minä, ei ole minulta pois. Rikkaan raha ei häviä, ellei hän panttaa sitä patjan alla tai suorastaan polta. [Tosin yhtälö ei taida olla ihan näinkään yksinkertainen, ostavathan firmat omia osakkeitaan mitätöidäkseen ne, jolloin jäljelle jäävien osakkeiden arvo nousee; saman kuvittelisin jossain määrin pätevän myös rahaan.] Pienipalkkaista todennäköisemmin rikas sijoittaa saamansa tulot tuottamaan uutta hyvänvointia (uusia yrityksiä) sekä mahdollistaa monipuolisemman ammattikirjon (taloudellisesti paremmassa asemassa olevat ostavat maalauksia, käyvät oopperassa ja klassisen musiikin sekä jazz-konserteissa - toki köyhemmät, mutta pelkästään heidän ostovoimansa varassa ei noita aloja nykyisessä laajuudessa nykyisilläkään valtiontuilla pyöritettäisi).

"Ja mitä tulee veroaleihin, niin etukädessä pienituloisiin, joiden veroale menee kulutukseen (pienituloisen kulutusalttius on suurin) ja enemmän välttämättömyystarvikkeisiin."

Noita välttämättömyystuotteita tuodaan enenevässä määrin Kaukoidästä ja Itä-Euroopan maista. Maataloustukien poistuttua peruselintarvikkeetkin tuodaan suurelta osin ulkoa. Toki lisäävät hyvinvointia noissa maissa, ja hyvä niin.

"Tuomioja on aika hyvin sanonut, että harvoin Nokian huippujohtajilla on mitään kannustinloukkua: vaikka veroprosentti on iso, käteen jäävä rajatulokin on huima. Kaikkein suurin kannustinloukku on pieni- ja keskituloisilla, kun palkan suuruutta verrataan sosiaalietuuksiin. Tuomiojalta puolestaan varmaan jäi sanomatta, että ehkäpä Nokian huippujohtaja kerättyään riittävästi säästöjä (verotuksen pienennyttyä) pistää oman firman pystyy ja alkaa luoda uudenlaista hyvinvointia. Tai sitten Nokia jättää korottamatta palkkoja veroalea vastaavasti ja pystyy siten lisäämään tuotteittensa kilpailukykyä ja lisäämään myyntiä, mistä taas tulee lisää yritystulo- ja osinkoverotuottoja, työpaikat pysyvät täällä jne. Sinällään voin kyllä yhtyä Tuomiojaan hänen väitteessään.

"Rikkaan raha ei häviä, ellei hän panttaa sitä patjan alla tai suorastaan polta."

Rikkaan rahalla on vain se ikävä ominaisuus, että siltä häviää hyvin nopeasti kotimaa. Kun rahaa on tarpeeksi paljon, se alkaa rikkaruohon tavoin vääjäämättä etsiä mahdollisimman edullista kasvualustaa syrjäyttääkseen samalla hyötykasvit ja voidakseen itse imeä maasta mehut ja rehottaa ylitse muiden.

Kuten näissä keskusteluissa ja yhteiskunnassa yleisemminkin on havaittu, suomalaisen järjestelmässä suojissa tietyn tason saavutettuaan riittävän itsekkäällä mielenlaadulla varustettu yrittäjä huomaa yhtäkkiä, että hänen keräämänsä pääoma antaa toiminnalle tiettyjä suunnittelumahdollisuuksia. Silloin hän herkästi siirtyy vaikkapa EU:n itäisiin jäsenvaltioihin, jossa liberaalikapitalismi vielä on voimissaan, kunnes EU:n lainsäädäntö onnistuu sielläkin vähän suitsimaan pahimpia ylilyöntejä.

Itäisessä Keski-Euroopassa pääomiaan voi kasvattaa rauhassa entistä nopeammin, riistää rauhassa työntekijöitään ja antaa piut paut osallistumiselle koko yhteiskunnan kehittämiseen. Jossain vaiheessa yhteiskuntajärjestelmien kehityttyä pääomat siirretään ehkä vielä idemmäksi ja vielä raadollisemmaksi muotoutuneeseen ympäristöön.

Kävi itsellänikin viime vuosikymmenellä mielessä ajatus siirtää yritykseni toiminta Viroon, sillä se ei olisi ollut toimialallani nykyisessä tietoverkkojen maailmassa mikään ongelma. Valitsin kuitenkin mieluummin Suomen verot, suomalaisen yhteiskunnan ja osallistumisen oman maamme kehittämiseen kuin Viron verottomuuden ja joutumisen muurien ja vartijoiden ympäröimäksi (sikäläisittäin) rikkaaksi yhteiskunnan ulkopuolella eläväksi hyväosaiseksi.

Vaikka veropakolainen ei luonnollisesti koskaan tunnusta ahneuttaan, mikä muu voi olla perusteena Suomessa ja todennäköisesti suomalaisilta kerätyn omaisuuden siirtämiselle pois tästä yhteiskunnasta? Tuskin kyseessä ainakaan on halu rakentaa jotain muuta yhteiskuntaa paremmaksi kuin se nyt on. Päinvastoin, veropakolaisen etujen mukaista on säilyttää olemassa oleva eriarvoisuus, jossa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, kun itse voi jo olla varma kuulumisestaan tuohon rikastuvien rikkaiden joukkoon.

Public eye 06.08.2004, 11:20
”Rikkaan rahalla on vain se ikävä ominaisuus, että siltä häviää hyvin nopeasti kotimaa.”

Jossain määrin kyllä, joskin valtaosalla yrityksistä ei ole juuri kiinnostusta toimintaan ulkomailla tai edellytyksiä siellä menestymiseen. Niin sanotuista osakekeinottelijoistakin suuri osa taitaa tyytyä operoimaan täällä toimivien yritysten osakkeilla. Sinällään en näe ulkomaille siirtymisessä tai laajentamisessa mitään moitittavaa. Mikäli sijoitus tuottaa siellä paremmin kuin täällä, niin se tarkoittaa sitä, että siellä euro mitä todennäköisimmin lisää hyvinvointia enemmän kuin täällä. Kun täällä kammoksumme sikäläisiä työoloja, helposti unohdamme lähtökohdat: sosialismin romahduttama talous ja jossain määrin myös moraali. Talous kehittyy voimakkaammin idässä kuin täällä, joten on odotettavissa että ennen pitkää siellä saavutetaan sama elintaso kuin täällä.

”Silloin hän herkästi siirtyy vaikkapa EU:n itäisiin jäsenvaltioihin, jossa liberaalikapitalismi vielä on voimissaan, kunnes EU:n lainsäädäntö onnistuu sielläkin vähän suitsimaan pahimpia ylilyöntejä.”

En kutsuisi sikäläistä taloutta liberaalikapitalismiksi, mikäli termillä halutaan tarkoittaa vapaata markkinataloutta. Jo niinkin perustavaa laatua olevassa asiassa, kuin omistusoikeudessa on siellä puutteita. Toimiakseen kunnolla, talous vaatii turvatut olot, joissa eri toimijat kunnioittavat yhteisiä pelisääntöjä.

”Vaikka veropakolainen ei luonnollisesti koskaan tunnusta ahneuttaan, mikä muu voi olla perusteena Suomessa ja todennäköisesti suomalaisilta kerätyn omaisuuden siirtämiselle pois tästä yhteiskunnasta?”

Esimerkiksi firman (tai ylipäätään omaisuuden) tulevaisuuden turvaaminen pidemmällä tähtäimellä. Markkinoiden vapauduttua 80- ja 90-luvun taitteessa, kilpailu lisääntyi olennaisesti ja mikäli yrityksen toiminta sattui olemaan alalla, jota korkea työn verotus rasittaa, niin oli odotettavissa (ja on edelleen odotettavissa) ettei toiminta jatkuisi kauaa kilpailevan tuonnin kasvaessa. Kun riittävä remontti tulonsiirtomekanismiin näytti (ja näyttää edelleen) kovin epätodennäköiseltä, oli mentävä ulkomaille tai keksittävä jotain muuta tekemistä. Monessa tapauksessa ulkomaille meno oli helpompi ja varmempi ratkaisu kuin uuden opettelu ja isomman riskin otto.

Lukematta sen tarkemmin noita pitkiä tarinoita edellä, ihmettelen, miksi tällainenkin asia kuin verotus on täällä? Anteeksi tyhmyyteni, mutta käsitykseni mukaan kaikki, jotka tuloja hankkivat, ovat myös verovelvollisia.

Toki niiden, joiden mielestä verot ovat turhia, kannattaa miettiä muuttamista verovapaisiin ( siis ei tulo- ja/tai omaisuusveroa) maihin, kuten Saudi-Arabiaan tai Bahrainiin, jossa öljytuloilla katetaan ( kuuleman mukaan) kansalliset kulut.

Verotuksessa on kysymys yhteiskunnallisista asioista. Siksi täällä. Ainakin metsämarjojen keruusta saadut tulot ovat verovapaita, joten ihan kaikesta ei veroa tarvitse maksaa. :)

Koulutuksen työelämäorientoituneisuudesta sen verran, että kyllähän koulutus luo paitsi suorat ammatilliset valmiudet myös sivistää ihmistä, vaikka mulla on kyl sellainen vaikutelma, että joiltain aloilta valmistutaan suoraan työttömäksi, tai alaa vastaamattomaan työhön. Sinänsä täydellisesti mitoitettua kuolutusjärjestelmää ei voikaan olla, ja toisaalta korkea koulutus korreloi hyvän työllistymisen kanssa ja päinvastoin.

Yksi vinoutuma on, että monilla lapsilla ikävä kyllä on houkutus lukio-opintoihin, vaikka ammattiopinnot soveltuisivat paremmin ja kiinnostaisivat, liekö kyse ympäristön ja ensi sijassa vanhempien painostuksesta? Ja ammatillisen alan sisällä nuoria kiinnostaa audiovisuaaliset yms. sälät, joista ymmärtääkseni on ylitarjontaa (siis ihmisistä) kun taas terveydenhuolto ja esim. metalliala ei kiinnosta, joilla taas on pulaa työntekijöistä.

Ongelma toki on myös se, että muistaakseni opiskelemaan mennään n. kolme vuotta toisen asteen opiskelun päätyttyä.

Jos opinnot olisivat maksullisia jäisi moni tärkeä akateeminen alipalkattu ala ilman työntekijöitä, kaikki eivät voi olla kauppatieteilijöitä. Ongelma pitkissä valmistumisajoissa on se, että vain harva tietää valmistuessaan ylioppilaaksi, mitä töitä haluaa elämässään tehdä ja mitä opiskella, eikä tätä ongelmaa helpota opintojen maksullisuus.

Toi puhe työvoimapulasta ja valtion suhtautumisesta siihen on kyl aika järjetöntä, miksi valtio ei jättäisi reagoimatta työvoimapulaan? kyllähän nytkin lääkärien koulutusta lisättiin, kun oli pulaa lääkäreistä. Valtion intressissä on suurin mahdollinen työllisyys, jota ei avita työvoimapula joillain aloilla.

Ja mitä tulee koulutuksen tarjontaan, niin ainakin yliopistoissa on kolmikantahallintomalli, jossa joka kolmas päätöksentekijä on, tai pitäisi olla, opiskelija.

Se että toinen ihminen ansaitsee paljon rahaa, ei ole minulta pois? Kuinka voit väittää niin? Kyllähän se raha, joka firmassa maksetaan kaikkein eniten ansaitseville, voitaisiin laittaa myös muualle yrityksessä. Esim. siirtää niistä suurimmista palkoista kymmenes ja siirtää ne esim. yrityksen siivoojien palkankorotuksiin.

Tosin tämä nyt oli vain yksi esimerkki, loppujen lopuksi mun väitteen osalta on irrelevanttia pohtia koko asiaa, onko jonkun toisen rahat pois multa vai ei.

Niin kun puhutaan rikkaiden ja köyhien kulutuksesta, niin voidaan veronalennusten kohdalla sitten puhua, halutaanko tukea esim. pienituloisten parempiravintoista ruokaa, sanomalehteä, vai isotuloisten jazz-konsertteja ja plastiikkakirurgikäyntejä, noin lievästi kärjistäen :)

Mutta koko verotuksessa olen sitä mieltä, että nyt pitäisi seisahtua veroaleissa ja miettiä pitkällä tähtäimellä hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta. Tiedämme haasteet : ikääntymisen, kestävän kehityksen. Näiden mukaan tulisi verotase pitää entisellään, vähentää ensi sijassa pienituloisten verotusta ja lisätä ympäristöveroja. Kansainvälisellä yhteistyöllä mm. EU:ssa pitäisi pyrkiä minimiveroasteeseen mm. pääoma- ja ympäristöverotuksessa. On huolestuttavaa, että yritysten osuus verotuksesta pienenee ja pienenee, kun pelätään yritysten siirtyvän pois meidän maasta.

Hartzan viestiin
'Sinällään en näe ulkomaille siirtymisessä tai laajentamisessa mitään moitittavaa. Mikäli sijoitus tuottaa siellä paremmin kuin täällä, niin se tarkoittaa sitä, että siellä euro mitä todennäköisimmin lisää hyvinvointia enemmän kuin täällä'
voisi sanoa, että omistaja haluaa sijoituksilleen parhaan mahdollisen tuoton. Ei siinä silloin ajatella muiden hyvinvointia, vaan omaa rahapussia...

Uusien EU-maiden talouksia voisi kait nimittää jollain sellaisella termillä, joka kuvaa sanaa 'liberaalikapitalismi'. Talous ja yhteiskunnalliset rakenteet mahdollistavat sellaisen taloudellisen toiminnan, joka vanhoissa EU-maissa on jo julistettu pannaan; veronkierto, lahjonta jne. ovat toimintoja, joita harrastetaan kaikissa entisissä itä-blokin maissa. Eivät ne maat muuttuneet läntisiksi demokratioiksi 1.5.2004!

Tämän aamun lehdessä kerrottiin, että kotitalousvähennys on laajenemassa. Erityisesti työministeri Filatov (sdp) oli kuitenkin huolissaan siitä, kuin ko. vähennyksen avulla kartutetaan pääomaa eikä edimerkiksi käytetä hoivapalveluja tms. Tuntuu kummalta, jos siinäkin on jotain kadehtimista, että joku remontoi kotiaan, samalla työllistää ja saa kustannuksista pienen osan valtiolta. Onko nyt kyse siitä, että Filatov haluaa päästä tarkemmin vahtimaan asiaa? Suuria kapitalistisia hyötyjä tässä asiassa ei ole, vähennyshän on kuitenkin sentään varsin pieni, eikä sitä juuri olla suurentamassakaan. Mainittu Filatov on tässä asiassa muuten aiemminkin ollut jarrumiehenä. Hänen takiaan oli kokeilussa 2 eri jäörjestelmää, joista se hänen byrokraattisempi omansa jäi pois aika pian.

Verotuksesta siis: miksi tuntuu koko ajan siltä, että varsinkin joillekin demareille tässä on mukana vankasti kateutta? Toisaalta mm. Erkki Tuomioja on lausunut ihan realistisia ja fiksujákin veroista.

Kokoomuslaisethan taas hakevat usein lähinnä suurinta hyötyä itselleen. Lipposen hallitusten politiikasta löytyy aika monta esimerkkiä.

faery: ”Jos opinnot olisivat maksullisia jäisi moni tärkeä akateeminen alipalkattu ala ilman työntekijöitä, kaikki eivät voi olla kauppatieteilijöitä. Ongelma pitkissä valmistumisajoissa on se, että vain harva tietää valmistuessaan ylioppilaaksi, mitä töitä haluaa elämässään tehdä ja mitä opiskella, eikä tätä ongelmaa helpota opintojen maksullisuus.”

Voidaan kysyä kuinka tarpeellista akateeminen koulutus on aloilla, joilla tulijoita ei riittäisi tai onko alan suhteellinen painoarvo nyt liian suuri. Ekonomin papereiden arvostus varman työpaikan takaajana taitaa olla jo taaksejäänyttä. Ekonomeja on runsaasti työttöminä ja koulutustaan vastaamattomissa työtehtävissä.

”Toi puhe työvoimapulasta ja valtion suhtautumisesta siihen on kyl aika järjetöntä, miksi valtio ei jättäisi reagoimatta työvoimapulaan? kyllähän nytkin lääkärien koulutusta lisättiin, kun oli pulaa lääkäreistä. Valtion intressissä on suurin mahdollinen työllisyys, jota ei avita työvoimapula joillain aloilla.”

Toki valtion on reagoitava työvoimapulaan, niin kauan kuin valtio päättää mitä koulutusta tarjotaan ja kuinka monelle. Ongelma on siinä, että viime kädessä muutama ratkaisevassa asemassa oleva valtion työntekijä tekee jopa satojatuhansia ihmisiä koskevia päätöksiä. Mikäli he tekevät virhearvion, voivat kymmenet tuhannet joutua kärsimään päätöksistä. Sen sijaan jos koulutustarjonta ohjautuisi asiakaslähtöisesti vapailla koulutusmarkkinoilla, koulutustarjonta vastaisi paremmin kysyntää (eli tarpeita) ja olisi tehokkaampaa: kuka maksaisi opetuksesta, josta ei koe saavansa hyötyä?

”Se että toinen ihminen ansaitsee paljon rahaa, ei ole minulta pois? Kuinka voit väittää niin? Kyllähän se raha, joka firmassa maksetaan kaikkein eniten ansaitseville, voitaisiin laittaa myös muualle yrityksessä. Esim. siirtää niistä suurimmista palkoista kymmenes ja siirtää ne esim. yrityksen siivoojien palkankorotuksiin.”

Avoimessa taloudessa noin ei voida tehdä. Mikäli joku muu tarjoaa parempaa palkkaa, johtaja siirtyy sinne ja tilalle tulee sellainen, joka tyytyy pienempää palkkaa eli todennäköisesti vähemmän pätevä -> huonompia päätöksiä -> firman menestyy huonommin -> siivoojia joudutaan sanomaan irti (jos palkkaa ei voida laskea).

”Tosin tämä nyt oli vain yksi esimerkki, loppujen lopuksi mun väitteen osalta on irrelevanttia pohtia koko asiaa, onko jonkun toisen rahat pois multa vai ei.”

No mitä haittaa siitä sitten on, että jos mun tulot kasvavat 2% vuoden aikana ja rikkaan 200% vuoden aikana? En keksi kuin kaksi syytä: 1. kateus ja 2. että rikkaan suurempi tienesti on multa jotenkin pois. [Tuota kateus-sanaa en olisi halunnut ottaa esille…]

”Niin kun puhutaan rikkaiden ja köyhien kulutuksesta, niin voidaan veronalennusten kohdalla sitten puhua, halutaanko tukea esim. pienituloisten parempiravintoista ruokaa, sanomalehteä, vai isotuloisten jazz-konsertteja ja plastiikkakirurgikäyntejä, noin lievästi kärjistäen :)”

Idea onkin siinä, että parempiosaiselle annettu raha todennäköisemmin luo uutta hyvinvointia, josta sitten pääsevät pienituloisemmat osallisiksi. Kakku kasvaa ja syntyy uutta jaettavaa. Parempiravintoinen ruoka puolestaan lienee ulkomaisia kasviksia ja hedelmiä sekä brasilialaista härän ulkofilettä, jotka eivät täällä työllistä [tosin ulkomailla kyllä, ja hyvä niin]. Ok. Jotta väitteet saisivat pohjaa, pitäisi olla relevanttia tutkimustietoa aiheesta. Enkä tiedä onko asiaa oikeasti tutkittu.

”Mutta koko verotuksessa olen sitä mieltä, että nyt pitäisi seisahtua veroaleissa ja miettiä pitkällä tähtäimellä hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta.”

Jälkimmäisestä lauseesta olen täsmälleen samaa mieltä. Kun siihen löydämme vastauksen, voimme laskea paljonko veroja tarvitaan. Siihen asti politiikka on lähinnä eturyhmien välistä tappelua.

”Tiedämme haasteet: ikääntymisen, kestävän kehityksen.”

Lisäisin kyllä joukkoon vallitsevan laajan pahoinvoinnin (yksinäisyys, masennus, uupumus yms.). Näihin kaikkiin kolmeen kysymykseen yksi avain olisi työllisyysasteen nostaminen. Kun on enemmän jaettavaa, saadaan eläkkeet maksettua ja on varaa ottaa ympäristöasiat huomioon. Ei sillä, että ympäristönsuojelu olisi jotenkin toisarvoinen asia, vaan nälkäiselle leivänsaanti on kaiken muun yli menevä asia.

”Näiden mukaan tulisi verotase pitää entisellään, vähentää ensi sijassa pienituloisten verotusta ja lisätä ympäristöveroja.”

Tuo johtaisi joko ympäristöverojen erittäin radikaaliin nostamiseen, jolloin tuotantoa siirrettäisiin pienemmän ympäristöveroasteen maihin tai sitten keski- ja suurituloisten verotuksen kiristämiseen, jolloin osa siirtyy paremman leivän perässä ulkomaille - juuri ne yksilöt, jotka voisivat täällä omalla toiminnallaan luoda uusia työpaikkoja. Lisäksi veroasteen pitäminen korkeana heikentää täkäläisten firmojen kilpailukykyä markkinoilla ja osa niistä joutuu lopettamaan toimintansa tai siirtämään toimintonsa ulkomaille. Itse näkisin mieluummin kokonaisveroastetta laskettavan ja jonkin verran lisää ympäristöveroja (kutsun niitä mieluummin haittamaksuiksi), mutta ennen kaikkea niiden kohdentamista siten, että ne johtavat tuotannon puhdistumiseen eivätkä vain muodostu rahastusautomaateiksi. Tuloverotusta pitäisi kyllä laskea, mutten vielä ole selvillä millä tavoin. Pienituloiset kun maksavat nykyiselläänkin hyvin vähän veroja. Sen sijaan jo keskituloihin siirryttäessä veroprosentit nousevat jyrkästi, päivähoitomaksut nousevat, oikeus asumistukeen menee jne. Veroremonttiin pitäisi kytkeä tukijärjestelmän muuttaminen sellaiseksi, että työn teko kannattaa aina. Ennen kaikkea järjestelmän pitäisi olla ymmärrettävä ja ennustettava.

”Kansainvälisellä yhteistyöllä mm. EU:ssa pitäisi pyrkiä minimiveroasteeseen mm. pääoma- ja ympäristöverotuksessa. On huolestuttavaa, että yritysten osuus verotuksesta pienenee ja pienenee, kun pelätään yritysten siirtyvän pois meidän maasta.”

EU on vain yksi, joskin hyvin merkittävä markkina-alue. Yhtenäinen minimiveroaste antaa kilpailuedun EU:n ulkopuolisille maille, mikäli nämä (tai riittävän moni niistä) rukkaavat verotustaan alemmaksi. Ja kun rajat ovat auki, tiedämme mitä tästä seuraa. Kun nyt yleisesti ollaan huolissaan oman maamme työpaikoista ja varallisuudesta, niin jännä ettei logiikka ulotu niin pitkälle, että rukkaisimme oman yritys- ja osinkoverotuksemme sellaiseen kuntoon, että firmoja alkaisi tulla tänne eli Suomesta tulisi veroparatiisi. Me olemme väestöltään pieni maa, joka voisi hyvin elättää itsensä veroparatiisina. Mikäli kehitys EU:ssa jatkuu minimiverojen suuntaan, ei tämä olisi enää mahdollista - EU:sta eroamatta.

Mats: ”Hartzan viestiin […] voisi sanoa, että omistaja haluaa sijoituksilleen parhaan mahdollisen tuoton. Ei siinä silloin ajatella muiden hyvinvointia, vaan omaa rahapussia...”

Eikä mielestäni tarvitsekaan. Hyvinvointi tulee sitä kautta, että työtä on ja siitä saa riittävän korvauksen. Tässä tarkoitan riittävällä sellaista, että työ kannattaa ottaa vastaan. Omistajan on toki huomioitava työntekijöittensä ja ympäristönsä hyvinvointia siinä määrin, että työntekijät pysyvät firmassa eikä firman toiminta kyseisessä paikassa tule uhatuksi ympäristönsä takia (esim. ympäristöviranomaisten laittaessa firman toimintakieltoon). Tämän yli menevä hyvinvoinnin huomiointi johtaakin sitten pahoinvointiin, kun firman kannattavuus kärsii ja työntekijöitä aletaan hiostaa entistä enemmän tai irtisanoa toiminnan käytyä kannattamattomaksi.

”Uusien EU-maiden talouksia voisi kait nimittää jollain sellaisella termillä, joka kuvaa sanaa 'liberaalikapitalismi'. Talous ja yhteiskunnalliset rakenteet mahdollistavat sellaisen taloudellisen toiminnan, joka vanhoissa EU-maissa on jo julistettu pannaan; veronkierto, lahjonta jne. ovat toimintoja, joita harrastetaan kaikissa entisissä itä-blokin maissa. Eivät ne maat muuttuneet läntisiksi demokratioiksi 1.5.2004!”

Mielestäni tuo termi on hyvin epäkuvaava. Se on pikemminkin vapaan markkinatalouden vastustajien luoma kirosana. Tosiasiassahan ns. länsimaat ovat huomattavasti liberaalimpia eli vapaampia maita kuin muut (lukuun ottamatta muutamia pieniä alueita Kaukoidässä) sekä myös kapitalistisempia (omistusoikeudet ja suoja). Tsekkasin Wikipediasta (http://en.wikipedia.org/wiki/Capitalism) kapitalismi-sanan määritelmää. Ei löytynyt yhtä ainutta, vaan käsitteellä tarkoitetaan monenlaisia eri asioita, riippuen käyttäjänsä taustoista. Niinpä mielestäni kapitalismi-sanalla on ainoastaan propagandistista merkitystä ja itse pyrin käyttämään termiä vapaa markkinatalous. Jälkisosialistinen ryöstökapitalismi voisi olla kuvaavampi termi muutamien valtioiden talouden kuvaamiseen... :)

Teroboylle:

Erittäin uskomatonta ministerin mollausta. Jos hän ilmoittaa selkeästi, mitä huonoja puolia verovähennyksessä on (se ei ehkä toisi lisää työpaikkoja) niin heti syytetään kateellisuudesta. Ei ole kovin rakentavaa keskustelua, kun syötetään toisen suuhun jotain mitä hän ei ole sanonut.

Vai että jos koulutuksesta joutuisi maksamaan, kaikki menisivät sellaiseen koulutukseen josta hänelle on hyötyä?
Valtiolla ja opetusministerillä on kuitenkin käytössään paljon suuremmat resurssit koulutussuunnitteluun.

Jos puhut koulutussuunnittelussa, niin olisiko siellä kuitenkin ehkä enemmän kuin muutama työntekijä niitä päätöksiä tekemässä? Ehkä se suurin osaaminen on valtiolla ja opetusministeriöllä. Tarkoitatko että vapailla koulutusmarkkinoilla, jossa ei ole valtiota, joka määrittää aloituspaikat, koulutuspaikat vastaisivat kaikkein parhaiten yhteiskunnan ja työelämän tarpeita? Tapauksessa, jossa jokainen ihminen voi opiskella mitä itse haluaa? Et voi olla tosissasi?

>No mitä haittaa siitä sitten on, että jos mun tulot >kasvavat 2% vuoden aikana ja rikkaan 200% vuoden >aikana? En keksi kuin kaksi syytä: 1. kateus ja 2. että >rikkaan suurempi tienesti on multa jotenkin pois. [Tuota >kateus-sanaa en olisi halunnut ottaa esille…]
Olisiko oikeudenmukaisuus? Oletettavasti se rikas ei kuitenkaan ole parantanut työn laatuaan sataa kertaa enempää kuin sä.

Joo veronalennuksilla kakku kasvaa, mutta se viipale joka menee julkiselle sektorille ei kyllä takuulla ole suurempi kuin olisi ilman veronalennuksia. Valtionvarainministeriön virkamiehet ovat laskeneet, että n. 40-50% veronalennuksista tulee takaisin valtiolle. Enemmän, jos veronalennus painottuu pienituloisiin.

Joo kaikki varmaan ovat sitä mieltä, että työllisyyttä pitää parantaa...

Miten sä voit tietää miten radikaalia ympäristöverojen nostoa esittäisin? Mitä tulee tuotannon siirtymiseen, niin mielestäni pitäisi luoda niitä minimistandardeja/veroja myös ympäristön osalta.

Ei mun mielestä se ole jännää, että vaatii EU:hun minimiveroastetta verokilpailun estämiseksi. EU kun nyt vain sattuu olemaan myös sisämarkkina-alue, jossa on edes edellytykset minimiveroasteille.

Kaikkein viimeisimpänä skenaariona haluaisin Suomesta verokilpailun edelläkävijän, koska mielestäni verokilpailu on täysin moraalitonta. Varsinkin kun haluan jatkossakin säilyttää pohjoismaisen hyvinvointimallin Suomessakin. (enkä tarkoita, ettei mitään saisi mitään) Suomen tulisi kaikin voimin estää verokilpailua ja veroparatiisitoimintaa.

faery: ”Vai että jos koulutuksesta joutuisi maksamaan, kaikki menisivät sellaiseen koulutukseen josta hänelle on hyötyä?”

Ainakin nykyistä useampi. Omista rahoista kun yleensä jostain syystä pidetään parempaa huolta kuin muiden.

”Valtiolla ja opetusministerillä on kuitenkin käytössään paljon suuremmat resurssit koulutussuunnitteluun.”

Oppilaitoksilla olisi vieläkin suuremmat resurssit ja ehkä parempi asiantuntemuskin siinä mielessä, että ovat lähempänä asiakkaita ja opetushenkilöstöä. Lisäksi en aliarvioisi myöskään oppijoiden itsetuntemusta ja kykyä arvioida kehitystä ympäristössään.

”Tarkoitatko että vapailla koulutusmarkkinoilla, jossa ei ole valtiota, joka määrittää aloituspaikat, koulutuspaikat vastaisivat kaikkein parhaiten yhteiskunnan ja työelämän tarpeita? Tapauksessa, jossa jokainen ihminen voi opiskella mitä itse haluaa? Et voi olla tosissasi?

Opiskella mitä vain *omalla kustannuksellaan*. Sellaisiin tehtäviin, joihin ei muuten tulijoita olisi, voisi työnantaja sponsoroida koulutuksen esim. palvelusitoumusta vastaan (sopimuksesta pääsisi irti maksamalla koulutuksen korkoineen työnantajalleen takaisin). Työnantaja voisi sitten olla yksityinen yritys, yhdistys, säätiö, kunta tai valtio. En kuitenkaan kannata nykytilanteessa siirtymistä siihen, että opiskelut pitäisi kustantaa täysin omasta pussista. Sen sijaan kannatan kohtuullisia kurssi- ja tenttimaksuja. Tästä olisi hyötyä vaikka opintotukea nostettaisiinkin kattamaan kyseiset menot.

”Olisiko oikeudenmukaisuus? Oletettavasti se rikas ei kuitenkaan ole parantanut työn laatuaan sataa kertaa enempää kuin sä.”

Voi olla, että jos joku muu kuin Jorma Ollila olisi aikoinaan tarttunut Nokian puikkoihin, Nokia ei olisi johtava kännykkävalmistaja, vaan esim. kuudennella tilalla ja käyttökate huomattavasti huonompi. Firman tulos olisi tällöin miljardeja euroja pienempi. Mitä isompi yritys ja mitä vaikeampi toimiala, sitä suurempia töppäyksiä huono johto voi saada aikaan eli yrityksen kannattaa maksaa niin paljon palkkaa, että saa parhaan (tai riittävän hyvän) johtajan. Toiseksi parhaaseen tyytyminen ei välttämättä riitä, jos paras siirtyy kilpailijan palvelukseen.

”Valtionvarainministeriön virkamiehet ovat laskeneet, että n. 40-50% veronalennuksista tulee takaisin valtiolle. Enemmän, jos veronalennus painottuu pienituloisiin.”

Voi hyvinkin pitää paikkaansa, jollei samalla kajota tulonsiirtojärjestelmään. Toisaalta taannoin tehty yritysveron alennus lisäsi rajusti valtion verotuloja, samoin kuin viimevuosien autoveron alennukset ja onpa tainnut alkoholiveroeurojakin (ALVin kanssa) jäädä alkuvuodesta enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan, vaikka veroa laskettiinkin rajusti [tästä viimemainitusta en ole varma – muistikuva uutisesta].

”Miten sä voit tietää miten radikaalia ympäristöverojen nostoa esittäisin?”

En mitenkään, joten kyseisessä viestissä pohdiskelinkin eri vaihtoehtoja mitä seuraisi veroasteen pitämisestä ennallaan ja pienituloisten verojen alentamisesta ympäristöverojen ja muiden tulonsaajien kustannuksella. Jätin tosin pohtimatta sen mahdollisuuden, että veroale olisi pieni. Tosin tällöin veroalen hyöty jäisi vähäiseksi.

”Mitä tulee tuotannon siirtymiseen, niin mielestäni pitäisi luoda niitä minimistandardeja/veroja myös ympäristön osalta.”

Tuosta olen samaa mieltä, mieluiten vieläpä kansainvälisellä tasolla Kioton-malliin (paremmalla menestyksellä toki).

”Kaikkein viimeisimpänä skenaariona haluaisin Suomesta verokilpailun edelläkävijän, koska mielestäni verokilpailu on täysin moraalitonta. Varsinkin kun haluan jatkossakin säilyttää pohjoismaisen hyvinvointimallin Suomessakin. (enkä tarkoita, ettei mitään saisi mitään) Suomen tulisi kaikin voimin estää verokilpailua ja veroparatiisitoimintaa.”

Tuo perustuu ihmiskäsitykseen, jossa demokraattisesti valitut hallitsijat ovat kansaa keskimäärin valistuneempia ja ylittävät yksilöiden itsekkäät ja lyhytnäköiset tarpeet ja siten saavat aikaan fiksumpia päätöksiä monilla elämän eri aloilla. Itse taasen lähden siitä, että ihmisyksilö yleensä tuntee itsensä ja tarpeensa parhaiten ja toimii yhdessä toisten kanssa paremmin tuloksin kuin mitä ulkoistamalla päätöksenteko vaalien kautta harvalukuiselle päättäjistölle. En tosin kannata anarkiaakaan tai diktatuuria, vaan sitä, että demokraattisesti päätetään vain sellaisista asioista mistä ei muulla tavoin päästä riittävän hyvään tulokseen.

"Toisaalta taannoin tehty yritysveron alennus lisäsi rajusti valtion verotuloja, samoin kuin viimevuosien autoveron alennukset ja onpa tainnut alkoholiveroeurojakin (ALVin kanssa) jäädä alkuvuodesta enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan, vaikka veroa laskettiinkin rajusti [tästä viimemainitusta en ole varma – muistikuva uutisesta]."

Taannoin tehty yritysveron alennus? Edellinen yritysveron suuri muutos on tehty vuonna 1993, jolloin siirryttiin nykyiseen järjestelmään. Siitä alkaen on mm. ollut pörssin ulkopuolisissa yrityksissä ollut järkevää jättää voitoista suuri osa firmaan sisälle, josta on seurannut suurempi nettovarallisuus => pienemmän veroprosentin mukaan jaettavat osingot. Jos nyt en ihan väärin muista, aikoinaan yhteisöveroprosentti määriteltiin silloin 25%:ksi. Siitä se on vähitellen nostettu nykyiseen 29%:iin. Pörssiyrityksissä on ollut sama yhteisöveroveroprosentti, mutta jakoa pääoma- ja osinkotuloihin ei ole ollut kuten ei-pörssiyrityksissä, vaan osingoista on maksettu pääomatulon vero (vielä siis sama prosentti kuin yhteisöverolla).

Ja ensi vuoden alusta alkaen yhteisöveroprosentti laskee 26:een. Samalla yhteisöveroprosentti ja pääomatuloista maksettava veroprosentti eriytetään toisistaan. Kuluvan vuoden (jos siis tilikausi päättyy tänä vuonna) tuloksesta ja jaettavaksi päätetyistä osingoista maksetaan vielä tuon nykyisen prosentin mukaan.

Autoveron lasku aiheutti tosiaan sen, että valtion kassaan on kerääntynyt enemmän verotuloja kuin korkeammalla verotuksella. Mikä ei ainakaan minulle tullut yllätyksenä.

Alkoholin verotuotosta ei minulla ole tietoa, mutta en ihan heti usko että kulutus olisi noussut ihan niin paljon, että tuotto olisi kasvanut.

Kiitoksia seikkaperäisestä tilannekatsauksesta. Juuri 1993 verouudistusta tarkoitin. Tuosta alkoholiveroasiasta sen verran, etten ole mediassa nähnyt pohdittavan missä määrin kulutus _todella_ on kasvanut eikä myynnin lisäys johdu vain tuonnin vähentymisestä. Tässä taannoin helmikuun lomareissulla emme enää viitsineet kantaa juomia Suomeen, kun tiedossa oli että vero tulee laskemaan. Tosin ei kyllä ole tullut pahemmin alkossakaan käytyä. Kesän 2003 tuonti riitti vielä kevääseen asti. :)

Oleppas hyvä vaan.

Piti vielä lisäämäni tuohon edelliseen: edellisen yritysverouudistuksen jälkeen valtion yrityksiltä saamat verot tosiaan lisääntyivät. Mutta eiköhän siihen suurin syy ollut se, että pahin lama alkoi suurin piirtein noihin aikoihin olla ohitse ja yritykset tuottivat jälleen tulosta => lisää verotuloja valtiolle. Sinänsä hyvä uudistus kuitenkin, selkeytti yritysten verotusta ja vähensi kikkailun (jota myös verosuunnitteluksi kutsutaan) mahdollisuuksia.

Oletko Harza todellakin sitä mieltä, että järjestelmä, jossa ihmiset saisivat opiskella sitä, mistä luulevat heille olevan hyötyä, olisi järkevämpi kuin se, missä valtio huolehtii, että opiskelijamäärät vastaavat suurinpiirtein työelämän ja yhteiskunnan tarpeita?

Mitä tulee autoverotukseen, niin veronlaskun jälkeinen verotulojen nousu johtunee suurelta osin siitä, että monet panttasivat ostoaan, kunnes vero olisi alhaisempi. Ja todellakin olet lukenut väärin, jos olet lukenut, että alkoholiveron tuotto olisi noussut.

faery kirjoitti: "Oletko Harza todellakin sitä mieltä, että järjestelmä, jossa ihmiset saisivat opiskella sitä, mistä luulevat heille olevan hyötyä, olisi järkevämpi kuin se, missä valtio huolehtii, että opiskelijamäärät vastaavat suurinpiirtein työelämän ja yhteiskunnan tarpeita?"

Ehdottomasti. Minusta on järjetöntä, että nuoret joutuvat opiskelemaan koulutusohjelmissa, josta eivät oikeasti ole kiinnostuneet; vain sen tähden, että työmarkkinatuki menee alta. Enkä näe kauheasti järkeä siinäkään, että lukemattomat nuoret käyttävät elämästään useamman vuoden lukien pääsykoekirjoja ulkoa päästäkseen suorittamaan tutkintoa, jonka sisäänottokiintiö on murto-osa halukkaiden määrään nähden. Sen sijaan, että voisivat suorittaa aineessa esim. approbatur-opinnot, jonka jälkeen voivat harkita uudelleen, kannattaako jatkaa.

Aito markkinatalous toimii siten, että kun jollakin alalla on pulaa työntekijöistä, palkat nousevat, alan houkuttelevuus nousee ja halukkaita opiskelijoita tulee lisää, jolloin opiskelupaikkojakin lisätään. Kun alan taitajien määrä lisääntyy riittävästi, alkaa palkkataso laskea ja alan houkuttelevuus laskea ja opiskelijoiden kiinnostuksen kohteet vaihtuvat. Ei tässä prosessissa valtion virkamiehiä tarvita (ainakaan nykyistä määrää).

Tuo työmarkkinatuen menettämisasia ei taas liittynyt tähän keskusteluun relevantisti. Sitä paitsi eihän kukaan velvoita muuta kuin hakemaan, voi sitten mennä ja jättää tyhjän paperin, ettei pääse sinne minne ei halua mennä.

Ja appron suorittamista vartenhan on avoin yliopisto myös.

Voidaanhan noita opiskelupaikkamääriä noinkin suunnitella, mut ehkä se ois helpompaa, kun valtio asettaisi kiintiöt:) Joku ne sisäänottomäärät joka tapauksessa määrää, ja miksei valtio, jolla on käytettävissä tilastot työllisyydestä ja työvoiman tarpeesta.

Mielenkiintoista. Verotuksesta on hankala pitää, koska sehän vie rahaa. Suomessa tosin mun mielestä kyllä verorahoillaan saa ainakin kohtuullisen hyvin vastinetta. Parasta on just ilmainen koulutus, sekä järkevät sosiaaliset palvelut ja jutut, jotka kuitenkin edistää taloudellista tasa-arvoa ja ehkäisee syrjäytymistä.

Sit tietysti on aina tämä "sosiaalipummi" ilmiö, jota mun mielestä paisutellaan yleensä aivan yli äyräiden. Varmasti jokaista sosiaalipummia kohden löytyy Suomestakin vähintään 5 ihan rehellistä työntekijää. Mun mielestä esimerkiksi pimeän työn tekijät eivät ole sosiaalipummeja yhtään sen parempia, oikeestaanhan ne on sama asia.
Tietystihän se vituttaa muakin, jos pitää ajatella, että mun vähistä rahoistani otettavista veroista sitten joku loisii turhan takia jossain luukussa, kuin että ne rahat menis sitten ihan oikestai johonkin hyödylliseen tai tarpeessa olevan käyttöön. Sosiaalipummiminen on kuitenkin niin vahvan stigman alla ja niin pois päin, että ainakaan päin naamaan kukaan tuskin kehtaa myöntää sitä. Toisaalta, monethan voi alkaa olemaan jo niin pahasti syrjäytyneitäkin aikaisessa vaiheessa, että rupee olemaan sosiaalipummeja vähän kuin "vahingossa" (tunnen pari tapausta, mutta lopettivat aika lyhyeen kuitenkin, kun porukka alkoi huomauttelee siitä).

Näin opiskelupaikkoja hakevana, täytyy kyllä myöntää, että olis todella mukavaa, jos pääsis suht suoraan opiskelemaan mitä haluaa. Oon kyllä nyt joutunut vasta kerran sen hakurumban läpikäymään, mutta kyllä mua jo nyt etukäteen ärsyttää se että todennäköisesti nyt joudun sitten menemään samoihin pääsykokeisiin syksyllä, koska mulla ala on jo melko selkeästi tiedossa.

Ongelmanahan on tietty se, että joihinkin opiskelupaikkoihin on aivan mieletön tunku, mutta kyseisen alan opiskelijoita ei yksinkertaisesti voida ottaa sisään, koska ala on sen verran harvinainen. Hyvä esimerkki on Teatterikorkeakoulu, johon hakijoita on ihan hurumycket ja siis Suomen kokoiseen maahan nyt näyttelijöitä ei kyllä joka kadunkulmaan tarvita. Siis se on semmonen ala kyllä, josta osa täytyy pudottaa puusta jo aika aikaisessa vaiheessa. Jos sinne tosissaan haluaa, niin sitten varmaan pääseekin, ellei nyt ihan toivottoman lahjaton ole.

Sen sijaan taas johonkin sosiaalialan laitoksiin on kans hakijoita paljon ja paikkojakin suhteessa enemmän, mutta niillä ainakin mun käsityksen mukaan olisi myös varaa ottaa enemmänkin tulevaisuutta ajatellen.

Nythän kärsitään myös opettajapulaa, mutta pitkällä tähtäimellähän opettajia tarvitaan vähemmän, ellei nyt ihan yhtäkkiä suuri väestönkasvu iske (mikä lienee varsin epätodennäköistä).

Kaiken kaikkiaan, oishan se ihannetilanne, että kaikki pääsis unelma opiskelupaikkoihinsa ja löytäis sen jälkeen vielä töitäkin omalta alaltaan, mutta se taas loisi melko kummallisen tulevaisuuden työläisjoukon, ei suurin piirtein yhtään jotain levyseppähitsaajia tai vastaavia, kaikki olis vaan jotain medianomeja ja näyttelijöitä, sekä vastaavia.

Kyllä veroja jaksaa maksaa, jos se nyt takaakin jotain.

Harza, uskotko sä tosiaan että on 'aitoa markkinataloutta'?

Teoria ja oikea elämä on usein aika kaukana toisistaan ;-)

Työmarkkinatuen menettämisasian otin esille esimerkkinä keskusjohtoisesta ohjauksesta. Mielestäni se on typerää resurssien tuhlausta (niin veromarkkojen kuin opiskelijan omien resurssien).

Avoin yliopisto oli hyvin tiedossani, sillä itse olen sitä kautta päässyt tutkinto-opiskelijaksi. Tämä mahdollisuus koskee kuitenkin harvoja tiedekuntia ja tätä kautta tapahtuva sisäänotto on vielä varsin vähäistä. Mielestäni avoimen yliopiston rooli ylipäätään voisi olla paljon laajempi.

Mielestäni pätevin sisäänottomäärän asettaja olisi kunkin oppilaitoksen johto. Tämä tietenkin edellyttää, että raha taloon tulisi opiskelijoiden mukana (joko suoraan tai opintoseteleiden kautta).

Itseäni eivät oikeastaan ns. sosiaalipummit ärsytä. Itse asiassa kannatan tulonsiirroissa siirtymistä ns. perustuloon, jossa jokainen saisi könttäsummana oman osuutensa. Varsinaisista tuloistaan kukin maksaisi veroa kiinteän prosentin mukaan. Kuinka tuo käytännössä pitäisi toteuttaa, en tiedä. Pointti siinä olisi, että vero- ja tuloloukut häviäisivät; mikäli lähes kaikki muut tulonsiirrot lakkautettaisiin. Vihreät, Liberaalit ja muistaakseni jokunen yksittäinen vasemmistoliittolainen ajattelija ovat esittäneet tuon suuntaisia kannanottoja. Kyllä nykysysteemissäkin saamme mielestäni kohtuullisesti vastinetta veroillemme, mutta en katso, että on oikein pitää 400 000 työtöntä kortistossa, vaan heistä ainakin työhaluisille pitäisi saada töitä. En myöskään pidä siitä, että vanhukset joutuvat odottamaan vuositolkulla tai edes kuukausia kaihileikkaukseen tai saadakseen kuulokojeen selviytyäkseen paremmin jokapäiväisestä elämästään.

Hartsu kirjoitti: "Ongelmanahan on tietty se, että joihinkin opiskelupaikkoihin on aivan mieletön tunku, mutta kyseisen alan opiskelijoita ei yksinkertaisesti voida ottaa sisään, koska ala on sen verran harvinainen. Hyvä esimerkki on Teatterikorkeakoulu, johon hakijoita on ihan hurumycket ja siis Suomen kokoiseen maahan nyt näyttelijöitä ei kyllä joka kadunkulmaan tarvita. Siis se on semmonen ala kyllä, josta osa täytyy pudottaa puusta jo aika aikaisessa vaiheessa. Jos sinne tosissaan haluaa, niin sitten varmaan pääseekin, ellei nyt ihan toivottoman lahjaton ole.”

Viimeisestä väittämästä olen ehdottomasti erimieltä: minusta on kohtuutonta väittää, että opinahjoon, johon otetaan alle prosentti tai muutamakin prosentti hakijoista, pääsee jos tosissaan haluaa. Toki voin tetson menetelmään nojaten väittää, että luokkaa puolet hakijoista ei tosissaan edes usko pääsevänsä, mutta yrittävät varmuuden vuoksi, jos vaikka pääsisikin. Mutta varmasti useampi kymmenen prosenttia yrittää tosissaan.

Mutta itse ongelmasta, opiskelupaikkojen niukkuudesta. Ongelmaahan ei olisi, mikäli opiskelijat kustantaisivat opintonsa täysimääräisesti ja mikäli valtio ja kunnat eivät tukisi teatteria. Itse jos olisin päättävässä asemassa, niin tekisin töitä kulttuurin julkisen tukemisen lopettamiseksi peruskoulun taideaineiden opetusta lukuun ottamatta. No, ehkä sen verran taipuisin, että
koulutusta voitaisiin tukea laajemminkin siinä määrin, mitä yksityiseltä pohjalta ilman tukia toimivat teatterit tarvitsisivat koulutettua työvoimaa.

”Kaiken kaikkiaan, oishan se ihannetilanne, että kaikki pääsis unelma opiskelupaikkoihinsa ja löytäis sen jälkeen vielä töitäkin omalta alaltaan, mutta se taas loisi melko kummallisen tulevaisuuden työläisjoukon, ei suurin piirtein yhtään jotain levyseppähitsaajia tai vastaavia, kaikki olis vaan jotain medianomeja ja näyttelijöitä, sekä vastaavia.”

Markkinatalouden kuuluisa näkymätön käsi korjaa vääristymät nopeasti. Minusta ei olisi ollenkaan paha asia, jos opiskelijat alussa opiskelevat unelma-ammattiaan varten, mutta sitten huomatessaan etteivät todennäköisesti työllistyisi alalla riittävän hyväpalkkaiseen toimeen, muuttavat opintosuunnitelmaansa niin, että työllistymisen todennäköisyys olisi suurempi. Sen sijaan jostain parivuotta ulkoa luetusta tenttikirjasta ei juuri ole mitään hyötyä, vaan se on aidosti hukattua elämää (tai no voivat ne olla ihan mielenkiintoisia kirjoja). Ylipäätään näkisin hyödyllisempänä opintojen kirjavan kudelman kuin ns. putkitutkinnon, jossa on edetty jonkun proffan suunnitelman mukaan.

Mats kirjoitti: "Harza, uskotko sä tosiaan että on 'aitoa markkinataloutta'?

Teoria ja oikea elämä on usein aika kaukana toisistaan ;-)"

En usko. Tämä ei toki tarkoita, etteikö 'aitoa markkinataloutta' kannattaisi tavoitella. =)