Oletko työtön?

Moi! Onko täällä muita työttömiä? Kuinka jaksatte arkea? Kuinka kauan on mennyt, että pää alkaa hajota vai hajoaako se? Itselläni arki on vuoden työttömyyden jälkeen yhtä ahdistusta. Tuntuu, että tämä on yhtä syöksykierrettä, talouden kasassa pitäminen on yhtä helvettiä jne.
Mutta siis, olenko ainoa, jolla ei ole enää varaa käydä missään mikä maksaa?
  • 2 / 71
  • toinen työtön
  • 3.8.2004 11:52
Minä olen ollut kokonaan työttömänä jo yli kaksi vuotta, sitä ennen osa-aikatyössä pari vuotta. Pää ei ole alkanut hajota. Päinvastoin, nautin vapaa-ajastani täysillä. Kysymys on vain siitä, miten käytät aikasi ja miten asennoidut rahattomuuteen. Minulla on paljon mukavia harrastuksia, ja rahat niihin revin tietysti ruuasta. Syömällä simppelisti mutta terveellisesti (perunaa, kaalia, porkkanaa, ei mitään valmisruokia) rahaa jää myös huvituksiin. Säästää voi myös matkustamalla kimppakyydeillä (esim.http://www.kimppa.net). Jos asut pääkaupunkiseudulla, rahan kanssa on takuulla hankalampaa, kuin täällä periferiassa, jossa asuminen on halpaa. Työttömänä viihtyminen on pelkästään omasta asenteesta kiinni. Kun hyväksyy sen, että täytyy luopua ylellisyyksistä, voi elää varsin onnellista elämää. Toivon sulle pelkkää hyvää jatkossa!
voi voi, missä on ihmisten ylpeys ja oikeustaju. Eläinkunnassa laskurit olisivat jo kuolleet....meillä laiskat vielä kehuvat olevansa tytyväisiä. Mikä ihmeen etuoikeus heillä on olla rakentamatta tätä yhteiskuntaa ja olemalla ottamatta vastuuta edes omasta itsestään. Ei voi kuin ihmetellä tätä maailman menoa.
  • 5 / 71
  • Public eye
  • 3.8.2004 13:32
Ja millähän oikeudella markyn kaltaiset tyypit saavat nimitellä itselleen tuntemattomia ihmisiä laiskureiksi?

Itse en tunnistanut laiskuria kummastakaan tämän viestiketjun aiemmasta keskustelijasta, mutta burn-out-markyjen silmissä varmaan laiskureita ovat sitten kaikki, jotka eivät suhtaudu elämään samalla tavoin kuin he itse.
Ja yhteiskuntaako voi rakentaa ainoastaan käymällä töissä? Antamalla henkistä tai persoonallista panosta, tai esim. harrastusten kautta ei yhteiskuntaa siis rakenneta?

Ja veikkaanpa, ettei markykaan töissä käy "yhteiskunnan rakentamisen", vaan ihan oman henkilökohtaisen hyvinvointinsa vuoksi. Hyvä vaan syyttää toisia, jos itsellä on sattunut olemaan onnea ja on työpaikka.
Nyt, Marky, jäitä hattuun! Äläpäs heittele kiviä, ettei itseäsikin heitettäisi. Kaikkien yuöttömien yleistäminen laiskureiksi on yhtä kohtuutonta kuin homojen yleistäminen naismaisiksi, lesbojen reakkakuskeiksi, vasenkätisten homoiksi, kaljujen älykkäiksi - luetteloa voisi jatkaa loputtomiin. Yleistäminen on helppoa, mutta se kyllä kertoo eniten yleistäjästä itsestään.
Voi poloinen Marky. Suurin osa maamme työttömistä kuuluu kuitenkin siihen ryhmään, joka mielellään ottaisi työtä vastaan, jos sitä saisi. Sitten on niitäkin, jotka ovat valinneet työttömyyden itse, kuten minä (kirjoitin aiemmin Toinen työtön -nimellä). En aio tuntea häpeää siitä, etten osallistu yhteiskunnan rakentamiseen työtä tekemällä. Ja muistan päivittäin olla kiitollinen sinunlaisille ihmisille, jotka pitävät yhteiskuntaa kasassa ja osaltaan tekevät mahdolliseksi sen, että myös minä pysyn hengissä "laiskottelemalla". Ehkäpä jonain päivänä osat kiepsahtavat päälaelleen, ja minä olenkin päässyt työelämän makuun ja sinä jonkin onnettoman käänteen takia olet joutunut työttömäksi.
Sitten täytyy muistaa tällaisetkin tapaukset...

Olemme ystäväni kanssa aloilla, joissa me emme ole vielä tarpeeksi kokeneita pärjätäksemme, mutta jota voi kuitenkin itsenäisesti harjoitella vapaa-ajallaan. Meillä on siis eri alat, mutta molemmilla sama tilanne.

Vaikka olen ollut jo jonkin aikaa työttömänä, olen joka päivä kehittänyt ammattitaitoani. Nautin siitä ja se on minulle tärkeää. Itseasiassa, se on tärkein harrastukseni, josta myöhemmin tulee työ, meillä molemmilla.

En haluaisi ottaa työtä vastaan, vaan käyttää vapaa-aikani itseni kehittämiseen, nimenomaan tällä omalla alallani. Se on iso satsaus tulevaisuuteen. Joitakin kuitenkin kiinnostaa, niin sanottakoon, että kyse on taidepuolen töistä. Tätä ei kuitenkaan lasketa opiskeluksi tai työn tekemiseksi, mutta minulle se on molempia.

En ole halunnut ottaa työtä vastaan (ei ole kyllä tarjottukaan), mutta minulla on siihen hyvä syy. Ja minua suoranaisesti raivostuttaa, jos joku kehtaisi nimittää minut laiskaksi vain siksi, etten ole palkallisessa työssä. Teen pitkää päivää omien taitojeni eteen. Minun pitäisi itseasiassa oppia välillä löytämään aikaa myös itselleni, reuntoutumiselle.
No siis työntekohan on kuulemma jo mahtava itseisarvo sinällään. Itse olen tehnyt töitä enemmän tai vähemmän useamman vuoden (tosin olen kyllä edelleen aika nuori). Täytyy sanoa ettei se ole niin kovin kivaa. Koska en ole vielä koulutettu mihinkään maisterintason tai vastaavaan ammattiin, niin joudun tietysti työskentelemään palvelualoilla. Se ei tietysti haittaa yhtään, mutta pitkällä aikavälillä kyllä rupeaa tympimään ja varsinkin olemaan yksitoikkoista.

Kaikki suomalaiset on aina opetettu ja kasvatettu ajattelemaan itseänsä jo valmiiksi kuhnureina. Itseni mielestä työ ei ole tekemisen arvoista, ellei sitä voi tehdä ilman että töihinmeno suurin piirtein pilaa päivän. Ikävä kyllä minun viimeisin työpaikkani oli juuri sellainen. Outo juttuhan oli että itse asiassa viihdyin melko hyvin ja mitään suuria ongelmia kenenkään kanssa työpaikalla ei ollut.

Työstä tuli kuitenkin tylsää, yksitoikkoista, monotonista ja tasapaksua. Koska olin siis kaupassa töissä, niin tietysti työt eivät nyt kauhean monipuolisia edes ole (niitä tosin pyritään jakamaan vähän ettei aina samanlaista työpäivää olisi), mutta parin vuoden jälkeen työstä tulee kuitenkin tylsäääää.

Päätin jättää sen työpaikan ja ottaa omaa lomaa. Olen elänyt säästeliäästi ja muutenkin rahaa on jäänyt yli, joten minkään yhteiskunnan varoilla en kyllä rupea elämään. Itse asiassa uusiin töihinkin menen varmaan parin kuukauden sisään, mutta tekemään kyllä jotain aivan muuta.

Työntekoa ei mun mielestäni pitäisi tehdä pelkästään työnteon vuoksi. Siis työtähän tehdään että pystyttäisiin elämään, mutta koska työstä tulee aina itse kullekin suuri osa elämää (usemmille jopa suurin), niin siitä pitäisi ainakin pystyä pitämään.
No niin, tänään sitten varmistui se, että ensi kuussa tämä systeemeineen muuttaa kskiseen Eurooppaan. Nyt saatte aivan rauhassa olla työttömänä ja katsellaan vuosien mittaan kun verovaranne vähenevät ahkerien lähtiessä muualle niinkuin minäkin. Aivan huoletta voitte räkiä kattoa ja olla kaikki kotona kun työnteko ei ole mitenkään taropeellista mielestänne. Voitte liitty'ä niiden joukkoon jotka kotiutettiin armeijasta kun eivät osanneet nukkuakaan. Eli tällainen tämä maa on. Uskomatonta tehottomuutta, laiskuutta ja ajattelemattomuutta. Nyt ette minusta enää kuule. Saatte olla rauhassa työttömyytenne kanssa. Minun verorahojani ette en'ää voi jakaa demokraattisesti keskenänne. Jääkää hyvästi resupekat
No, me laiskat jäämme nyt sitten reppanat ruikuttamaan perääsi, oi ahkeruuden perikuva! Ehkäpä saat lisää arvostusta - veropakolaisista on ennenkin tullut sankareita...
Marky, onnittelut ja menestyksen toivotukset sinulle uudessa tehtävässäsi.

Olen itse ollut ulkomailla monta eri rupeamaa ja monenlaisissa tehtävissä. Ne ovat kaikki olleet erittäin antoisia, mutta myöskin vaativia jo yksistään eri kulttuurien ja työtapojen vuoksi.

Kaveripiiri on löytynyt helposti gay-yhteisöistä. Eräänkin projektin aikana suomalaiset kolleegani kateellisina seurasivat, kun minulla oli kavereita kaikenlaisiin vapaa-ajanrientoihin, retkiin vuoristoon ja oopperaan asti. Monet kolleegoistani istuskelivat useimmiten vapaa-aikaansa kämpillä viinaa ryystäen (kun se oli niin halpaa), koti-ikävää potien ja keskenään tapellen. Silloin tunsin selvästi, että homona olin tässä suhteessa paremmassa asemassa heterokolleegoihini nähden.

Kirpeistä keskusteluista huolimatta toivon, että osallistuisit jatkossakin aikasi puitteissa näihin keskusteluihin. Uusia aiheita nousee ja uudet tunnelmat. Ainakin olisi kiinnostavaa kuulla kuinka sinun elämäsi uuteen ympäristöön asettuu.
Oma poikaystäväni (tai no, avopuolisoni) on aina ihan ongelmissaan kun joutuu hakemaan pätkätöiden jälkeen jatkoa. Onneksi olen itse pystynyt tähän mennessä vuorottelemaan opiskelua ja töissä käyntiä että olemme pärjänneet. Pääkaupunkiseudulla tosiaan on vähän hankalaa kun sekä joukkoliikenne että vuokrat ovat kalliita.

Huvittava provo muuten Markylta, mutta jos tosiaan olen lähdössä niin tervemenoa ja hauskoja hetkiä sillan alla sitten kun sairastut tai tulet muuten vain työkyvyttömäksi, firmasi saneeraa tai kun ulkomaalaisiin epäillen suhtautuvat työnantajat päättävätkin ottaa mieluummin kotimaista henkilökuntaa. Mutta hei, etpähän ole kuluttamassa Suomen verovaroja, eikö se ollutkin pääasia?
Nokittelu tässä keskusteluketjussa on ollut mielestäni vastenmielistä. Eikös aikuistuta, please!
No mutta marky! Tässäpä lainaus aikaisemmasta viestistäsi: "Mikä ihmeen etuoikeus heillä on olla rakentamatta tätä yhteiskuntaa"

Entäs mikä etuoikeus sinulla? Eipä tuo poismuuttaminen kovin isänmaallista ole, eikä edesauta yhteiskunnan rakentamista. Henkilökohtaisesti itse taisit kyllä päästä paremmalle tilipussille, mikä lieneekin ainoa motivaatiosi.
kiitos kaverit kommenteista. En katso itseäni enään velvolliseksi huolehtimaan Suomesta. Tämä on vaikea selittää, minulla kun on kansalaisuus jo muualla eli en ole enää Suomen kansalainen. Olen tarpeeksi monta kymmentä vuotta maksanut tähän maahan nyt on toisen maan vuoro saada mitä pitää. Ei minun tarvitse sosiaaliturvalla elää. Onhan minulla vakuutukset jos satun sairastumaan. Huomion arvoista on Suomalaisten mieletön vasemmistolais-Taistolaisuus edelleen ja kun hieman tökkää kasaan niin alkaa valtava meteli tässä sossupummien maassa. Täällä on yrittäjä jotenkin kummallinen olento. En ole tuollaista suhtautumista tavannut ennen. No se siitä. Älkää pelätkö, minulla on sukulaiset ja suurin osa ystävistäni jo maassa mihin olen nyt menossa eli so long pals!
Hei hei marky onnea sinne keskiseen Eurooppaan, jossa työttömyys on suhteessa suurempi ongelma ( joskaan ei välttämättä yhtä näkyvä).
> Huomion arvoista on Suomalaisten mieletön
> vasemmistolais-Taistolaisuus edelleen ja kun hieman
> tökkää kasaan niin alkaa valtava meteli tässä
> sossupummien maassa. Täällä on yrittäjä jotenkin
> kummallinen olento.

Turha yrittäjyydellä on kehuskella ja itseään kohottaa. Olen itsekin ollut maksamassa, perustamassa ja rakentamassa paria firmaa enkä todellakaan ole mikään Marxilais-taistolainen. En myöskään ole ollut ikinä itse työtön mutta ympärillä pyöriviä ihmisiä seuratessa olen todennut, että kyllä yhteiskunnassa täytyy jonkinlainen turvaverkko olla niillekin joille sattuu käymään syystä tai toisesta huonosti. Vakuutukseen ei ole kaikilla varaa ja niiden kattavuus tahtoo olla varsin huono. Lisäksi, kuten aiemmassa (kieltämättä turhan nokkavassa) viestissäni yritin jo sanoa, työttömyys tai -kyvyttömyys harvemmin on ihmisen oma vika.

Itse asiassa en tunne yhtään työtöntä, joka olisi tilanteessa omaa laiskuuttaan, turhamaisuuttaan tms. Toisaalta tuttavapiiri vain on tietysti jonkin verran valikoitunut, joten kyllä niitäkin varmaan jonkin kokoinen vähemmistö kaikissa maissa aina on. En usko, että se kuitenkaan on niin suuri, että puheet "sosiaalipummien maasta" ja muut vastaavat syyttelyt olisivat perusteltuja.
No marky, kun nyt olet noin "ovet paukkuen" lähdössä täältä, niin katsopa ettet sitten muutaman vuoden päästä tule häntä koipien välissä takaisin tähän luusereiden ja pummien maahan.

Yleisesti ottaen yrittäjyys on hieno asia, mutta todellakaan ei pitäisi sen perusteella ruveta itseään jalustalle nostamaan. Varsinkaan, kun monella yrityksen alkupääoman, koulutuksen tms. hankinnassa on vanhemmilla, sukulaisilla ja tuttavilla ollut suuri merkitys, eikä nitä näin ollen voida pitää omina saavutuksina.
en ole saanut mitään koulutusta muuta kuin kansakoulun ja vanhemmiltani jäi 200 markkaa minulle aikanaan ja muilta en ole mitään saanutkaan. Itse olen elämäni luonut viisitopista vuotiaana töihin lähtiessä ja sillä tiellä olen edelleen. -menen ovia paukuttelematta.
hyvä vilosovi ja muut....petyittekö kun en ole kultalusikka suussa syntynyt enkä ole epärehellinen talousrikollinenkaan (joista monet eivät sitä ole vaikka sitä Suomessa niin nimitetäänkin) ja kovalla työllä olen leipäni tienannut ja ilta-öisin lukenut ym. Oli siis se kuuluisat 200 markkaa ja nyt jotain viidettä miljoonaa joten siinääpä taas aihetta suureen kateuteen ja varmasti nyt viimeistään toivoisitte myös kovempia veroja myöskin omaisuudesta (omistaminen on sikakallista Suomessa ja yksi merkittävä syy pois lähtööni). Siinä tämä ja nyt ei enempää mutta en malttanut olla hiljaa.
Kehuu vielä surkealla koulutuspohjallaan! Todella tyylikästä - ja todella suomalaista. Virsi on kuin sata vuotta vanhalla ukolla. Terveisiä perseestä.
Pitäisikö kouluttautua hienosti ja valittaa sitten kun en saa koulutusta vastaavaa työtä niinkuin mopnet tekevät ja ovat työttömiä. Vaikka kyllä eri aloilta töitä löytyy vaikka kuinka paljon. Olen siis ylpeä siitä että vaikka en olekaan koulutusta pahemmin saanut niin olen aina pärjännyt.
Niin ja jos joku on sata vuotias, MIKÄ ON NIIN PAHAA OLLA SATAVUOTIAS TAI VIISIKYMPPINEN TAI KAHDEKSANKYMPPINEN? Toivon Gboy ettet tule koskaan yli 20 -vuotiaaksi sillä et varmaan kestäisi sitä. Ja joku voisi sinullekin sanoa terveisiä perseestä kun olet noin vanha ja kateellinenkin vielä.
On se kateus muuten mahtava voima suomalaisten keskuudessa.

Jos toimii yrittäjänä Suomessa, onnistuu ja jotain jää käteen, niin eikös vain joku keksi nimitellä ahneeksi.

Rapakon takana asiat ovat suhtautumisissa toisin päin. Jos saat yrityksen menestymään ja saat kerättyä omaisuuden, sellaista henkilöä siellä ihaillaan. Tämä ei ole sitten kannanotto mihinkään muuhun seikkaan USA:ssa.

Milloinkahan me pääsemme eroon tuosta neukkuaikaisesta riistäjäkapitalistiasenteesta. Jotenkin se edelleen vilahtelee ainakin rivien välistä.

Me tarvitsemme tähän maahan yrittäjiä, jotka luovat työpaikkoja. Yrittäjä ei voi toimia useimmiten yksin, vaan tarvitsee ammattitaitoisia tekijöitä ja taitajia.
Johnny hyvä. Verbaalisten lahjojesi ansiosta osasit kiteyttää asian juuri niinkuin se on. Voinet myöskin ymmärtää miten kovaa on taistella tuulimyllyjä vastaan Suomessa. Täällä ei voi nauttia muiden menstyksestä vaan toteutetaan Neukkulan niukkuus-kaavaa. Kenelläkään ei saa olla mitän. Jos on niin se on sosialisoitava ja järjestettävä asian verotuksellisesti, jos ei muuten, niin jotta kenelläkään ei ole mitään. Tuomiojan nimenomainen toive usean vuoden takaa eli verotuksella saamme Suomenmaan sosialistien onnelaksi niinkuin tsekkoslovakiankin ja Eesti aikanaan. Miltei onnistuivatkin perkeleet. Kiitos Johnny.
Ote Johnnyn viestistä:

"Rapakon takana asiat ovat suhtautumisissa toisin päin. Jos saat yrityksen menestymään ja saat kerättyä omaisuuden, sellaista henkilöä siellä ihaillaan."

Ehkä USA:ssa keskiluokka ihailee omalla yrityksellään menestyneitä. Mutta menepä kysymään USA:n todellisilta köyhiltä, esimerkiksi maahan hyvän toimeentulon toivossa muuttaneilta latinoamerikkalaisilta, kuinka kovasti he ihailevat työvoimaa riistäviä oman voiton ajajia, ja kuinka tasapuoliset mahdollisuudet ihmisillä on USA:ssa. Voisit saada varsin kitkerän vastauksen.

Ja mitä tulee tuohon kateusjuttuun... eipä Suomessa mielestäni olla yrittäjille yhtään sen kateellisempia kuin yrittäjät ovat peruspäivärahaa nostaville. Ei esimerkiksi Hjallis Harkimolle kovin katkeria tunnuta olevan menestyksestä huolimatta. Sen sijaan markyn kaltaiset yrittäjät aiheuttavat närää ultrasuvaitsemattomalla ja omaan napaan tuijottavalla asenteella, ja siitä on syytäkin olla näreissään.

Ja mitä tulee markyn kommentteihin, omillaanhan tässä yhteiskuntajärjestelmässä ei tule toimeen kukaan. Et sinäkään marky omillasi pärjää, vaan asiakkaiden rahoilla sinä elät. Jos jokaisen tosiaan olisi pärjättävä omillaan, olisi palattava menneiden aikojen omavaraisviljelyyn ja -karjanhoitoon. Mutta onko se sivistyneen yhteiskunnan meininkiä?
Jatkan vielä hiukan aiheesta kateus.

Jopa vanhassa laulussa todetaan: "Kel' onni on se onnen peittäköön, kel' aarre on se aarteen kätkeköön".

Jotenkin tuo laulun kohta ohjeistaa mielestäni oivallisesti kuinka toimia suomalaisessa kadeilmapiirissä.

Totean, että kadehtia osaavat niin yrittäjät, kuin palkollisetkin.

Minä aikanaan kadehdin tyyppejä, jotka ravintolan avaamisen aikaan roikkuvat ovenkahvassa ja latkivat kaljaa päivät pitkät sossusta saaduilla rahoilla. Siis MINUN maksamillani verovaroilla.

Muutaman tällaisen ihmisen kohtaloon hieman syvemmin tutustuttuani, en heidän kanssaan osia vaihtaisi, vaikka sellaiseen tulisi mahdollisuus. Jos he sen kaljalla istumisen avulla saavat edes muutaman sosiaalisen kontaktin, vaikka edes baarimikkoon, niin siitä vain. Yksinäisyys on aika rankka asia. Suomalainen mies kohtaa sen liian usein. Yksi syy on työttömyys.
Tietyllä tavalla minä ihailen yrittäjiä, koska ala on niin vaikea. He ovat rohkeita.
En nyt sanoisi, että sosiaaliturvaton Yhdysvallat on mikään paratiisi. Jos olisit perheellinen, voi lapsiperheen sairasvakuutus maksaa 1 500 dollaria kuukausssa. Eikä se ole mikään pikkusumma. Päälle tulevat tietenkin kaikki muut menot
  • 32 / 71
  • työttömyydestä
  • 14.8.2004 19:04
Lainaan tämän päivän lehtiuutista - äänessä varsin asiallisesti Osmo Soininvaara:"Palkansaajajärjestöjen johto on lähes kokonaan sosiaalidemokraattien käsissä. Veropolitiikkaa johtaa Antti Kalliomäki Raimo Sailaksen kanssa, työttömyysturvan päällä istuu Sinikka Mönkäre, työttömien koulutuksesta vastaa Tarja Filatov ja eläkepolitiikkaa koordinoi Kari Puro, kaikki sosiaalidemokraatteja, luettelee Soininvaara.

- Kun heillä on kaikki langat käsissään, ihmettelen, mikseivät he sovi kokonaisuudesta vaikka taksin takapenkillä, lohkaisee Soininvaara.

Hän otti kantaa työllisyyden hoitoon vihreiden kuntapäivien avajaisissa Karjaalla lauantaina."

WEikös tuo kysymys ole aika osuva? SDP on hoitanut työministeriötäkin jo niin kauan, että luulisi jäljen hiukan paremmin näkyvän. Enkä minä yskin Filatovia tilille halua panna.
No, SDP:lla on ollut työministerin posti vuodesta 1995, ja kuka tahansa voi työministeriön sivuilta nähdä mitä työttömyydelle on tuona aikana käynyt. :)
Asia ei ole helppo, ihailen itse esim kumpaakin maata eri syistä .
USA:ssa on muutaman asia lähtenyt jo käsistä mutta niin on Suomessakin. Terve yhteiskunta on sellainen jossa jokaisella on töitä ja kaikki pääse osaltaan kuluttamaan, eri suosiaali asteikossaan.
Nyt suuntaus on valitettavsti yhä suurempaan ahneuteen suurilla yhtiöillä ja kaikki tuontanto siiretään halpa maihin.Ainoa kennelle ollaan vastuu velvollisia ovat osakeenomistajat.
Mutta samalla Suomessa tai muualla alkaa sosiaalikoneisto paisumaan sellaiseksi että `vasen siipi´rakennuksessa ei tiedä mitä oikealla puollella taphtuu. Ja kun olisi hieman aikaa säästöihin niin alkaa kauhea poru.
Niin se vaan on että jotkut ihmiset saavat euronsa riittämään elämisen ja toiset ovat heti `matti kukkarossa´. Väsyttää vaan olla jatkuvasti olla auttamassa näitä jotka eivät kerta kaikkiaan saa omia asioitaan kuntoon.
En kannata USA:n (jokainen huolehtii itsestään) enkä tätä sosiaalista paapoamista Suomessakaan.
Yleinen lääke olisi että jokainen Aikuinen!! kansalainen alkaisi ottamaan vastuutaan omista tekemisistään edes hieman.
Tällä voitaisiin ainakin Suomessa vähnetää näitä sosiaalipummien määrää edes hieman (en tarkoita rehellisiä työttömiä) vaan niitä jotka nyt ei oiken kestä olla minkään auktoritettein alla kun on nyt tälläinen elämän taiteilija.
Olkaa pummeja, taiteilioita omilla rahoillanne eikä yhteiskunnan varoilla.
Yrittäjänä en ole koskaan ollut mutta olen tehnyt parhaipina päivinä jopa kolmea duunia ja kustantanut oman `luxus´elämäni aivan yksin.
Kateeksi ei käy yrittäjää Suomessa mutta nyt ei käy kateeksi näitä kaikkia pätkä-työläisiäkään kun yritykset eivät enää palkaa ihmisiä vakinaisiin työsuhteisin.
Olisi paljon yksinkertaistamista tässä maailmassa.

Markylle toivotan onnea ja menestystä, ehkäpä tavataan jossain päin täällä etelämmässä europpaa Capri tai St Tropez. Sekä muille sinne pohjolaan pidetään lippu korkealla, lipun värin saatte vapaasti valita.
marky kirjoitti: "No niin, tänään sitten varmistui se, että ensi kuussa tämä systeemeineen muuttaa kskiseen Eurooppaan. Nyt saatte aivan rauhassa olla työttömänä ja katsellaan vuosien mittaan kun verovaranne vähenevät ahkerien lähtiessä muualle niinkuin minäkin. Aivan huoletta voitte räkiä kattoa ja olla kaikki kotona kun työnteko ei ole mitenkään taropeellista mielestänne. Voitte liitty'ä niiden joukkoon jotka kotiutettiin armeijasta kun eivät osanneet nukkuakaan. Eli tällainen tämä maa on. Uskomatonta tehottomuutta, laiskuutta ja ajattelemattomuutta. Nyt ette minusta enää kuule. Saatte olla rauhassa työttömyytenne kanssa. Minun verorahojani ette en'ää voi jakaa demokraattisesti keskenänne. Jääkää hyvästi resupekat"


Onneksi olkoon sinulle Marky ja uudelle kotimaallesi, joka saa nyt sinun kaltaisesi ahkeran, tehokkaan, tunnollisen ja oikeita elämänarvoja edustavan valioyksilön! Menetys on maallemme suunnaton, kun et ole enää mukana kantamassa osaasi yhteiskuntanne hyvinvoinnista.

Joko muuten olet pakannut matkalaukkusi, vai oliko se sillä tavalla, että keikkahommasta toiseen siirrytään aina samat haalarit päällä? Sinun kannattaa olla varovainen vaappuessasi suuren Euroopan vanhoja kivikatuja. Minunkin sukulaisiani kun muutti myös sinne taannoin. He tunsivat olonsa laiskaksi, ja kuulivat että siellä Keski-Euroopassa voi saada paljon enemmän rahaa ja vähemmällä vaivalla. Ikäväähän se olisi, jos joutuisit tuher.. aherruksesi lomassa törmäämään uudessa maassasikin suomalaisia resupekkoja...
Kyllähän se niin on, ettei tässä maassa työtön tarvitse olla. Osaaville ja halukkaille töitä löytyy. Eri asia on, jos on sitten toimiala- tai tehtävärajoitteinen.

Itselläni on ollut ilo olla töissä 16 vuotiaasta; toimialat ovat olleet palvelupainotteisia . Työtehtävät ovat vaihdelleet niistä hanttihommista esimiestehtäviin. Samaan aikaan olen joko itse tai työpaikan kautta saanut ammattikoulutusta. Ihan yhteen ammattiin / osaamisalueeseen en ole rajoittunut - ammattitutkintoja on 5 , joista kaksi on AMK-tason tutkintoja. Työttömänäkin on tullut oltua (viimeksi 3kk tänä vuonna) - tosin hieman tarkoituksellisesti omista syistäni. Mutta kiva on itsekin tietää tehneensä sellainen vaikutus, parillakin alalla, että töitä tarjotaan suoraan, eikä niitä tarvitse itse lähteä etsimään isommin.

Toki on sanottava tähän yhteyteen, että ikärasismi alkaa kukkia työpaikoillakin - nuoremmat tekevät samat työt halvemmalla ja ehkä vähän nopeammin, mutta heillä ei ole välttämättä sopivia visioita tehtävien kokonaisvaltaiseen hoitamiseen ja mahdollisiin uudistuksiin tehtävien osalta.

Ikäryhmästäni ( 45 - 55 v) varsin monet ovat työttömänä tänä päivänä, jolloin yritykset hakevat tuottavuutta, tehokkuutta ja työaikajoustoja. Joidenkin kohdalla uuden oppiminen ja uudet tehtävät eivät ole olleet ratkaisu - peirnteinen yhden ammatin malli kun ikäisilleni on ollut lähes poikkeuksetta ainoa oikea (kotoa aikanaan opittu) tapa. 1984 kuulin Markkinointi-Instituutissa erästä tutkintoa suorittaessani, erään koulutuspäällikön näkemyksen tulevaisuudesta: " Tulevaisuudessa tulee olemaan ammatillisesti se tilanne, ettei yhdellä ainoalla ammattikoulutuksella pärjää, vaan ihminen tarvitsee 2 -4 erillaista ammatillista koultusta ja lisäoppia." - Kuinka oikeassa jo silloin tuo henkilö oli.

Esimerkkinä heitän yhden oman ammattikoulutukseni: Lihamestari - kyseisen ammatin edustajat olivat kauppojen tiskeiltä poissa lähes 10 vuotta, kunnes nyt parin viime vuoden aikana kaupparyhmät ovat vähitellen palaamassa palveluitiskeihin. Eräänlaista ammatillista rakennemuutosta sekin.
faery "No, SDP:lla on ollut työministerin posti vuodesta 1995, ja kuka tahansa voi työministeriön sivuilta nähdä mitä työttömyydelle on tuona aikana käynyt. :)"

Vai on SDP ansiota, että työttömyys on laskenut laman jälkeen... SDPn ansiota on korkeintaan nykyinen korkea työttömyys, kyllä yritykset ja yrittäjät ovat työttömät palkanneet, SDPllä ei siinä ole ollut osaa eikä arpaa.
Vuosia työhallinnossa työskennelleenä myönnän, että sen toiminta on tehotonta. Hirveä määrä resursseja hukataan hallinnonalan pakonomaiseen uudistamiseen ja rakenteiden rukkaamiseen. Asiakaspalvelu eli töiden tarjoaminen työttömille oli hieman lapsipuolen asemassa.

Tosin on sanottava, että työhallinto oli vuosikaudet kaoottisessa tilanteessa kun työttömyys kirjaimellisesti räjähti käsiin laman alkaessa. Ei mikään organisaatio kestä sellaista kasvua halvautumatta. Samanaikaisesti valtion budjetista ei ollut mitään annettavaa ja uusia työntekijöitä ei voitu palkata. Palvelutaso laskettiin minimiin, toisaalta ei mitään työpaikkojakaan ollut asiakkaille tarjota.

Mutta kertokaapa mistäne työpaikat saadaan? Jos yritykset haluavat nuoria ja edullisia työntekijöitä. Yleisesti vaaditaan erilaisia koulutuksia tehtäviin, joissa sillä ei kuitenkaan ole merkitystä. Monesti tutkintovaatimuksilla peitetään se, että vanhempia ihmisiä ei kaivata.

Sitä paitsi ei pidä liikaa tuijottaa ministerin puoluekantaan. Ministerit ovat tehtäviddään määräajan, kansliapäälliköt ja muut johtavat virkamiehet eliniän, heillä on langat käsissään.
juham... mukava seurata logiikkaasi. On yritysten ansiota, että työttömyys on vähentynyt, mutta onkin SDP:n vika, ettei vähenny enää? :) Kaikesta pahasta voi aina syyttää poliitikkoja.
Valmistun pian yliopistosta alalle, jonka pitäisi olla yleisen mittapuun mukaan ”työllistävä”. Valitettavasti omalla kohdallani näyttää siltä, että vuoden päästä olen työttömyyskortistossa. Oman alan työtilanteen ankeutta kuvaa tilanne, jossa osa- ja määräaikaiseen (4 kuukautta) työpaikkaan oli hakemassa vain 66 hakijaa. Muihin lähettämiini työhakemuksiin en saanut tasan yhtäkään vastausta.

En tajua, mistä ihmeestä on siinnyt se harhakäsitys, jota täälläkin toitotetaan, että työttömyys on omaa syytä tai, että kotona tyhjänpanttina istuminen on jotenkin hauskaa. Kun on käkkinyt parikin kuukautta työttömyysturvalla, joka riittää juuri ja juuri vuokran ja ruoan maksuun, niin alkaa ihmeesti tekemään mieli vaihtelua; olisi mukava käydä elokuvissa, matkustaa, käydä kuntosalilla. Suoraan sanoen olen kateellinen kavereilleni työpaikoista, jotka tekevät mahdolliseksi sen, että he pystyvät matkustamaan, hankkimaan oman keskusta-asunnon, ostamaan kalliita merkkivaatteita – ja ennen kaikkea omaavat sosiaalisen elämän. Itse olen viettänyt parhaimman ajan omasta nuoruudestani kirjojen ääressä, opiskellut ammattiin, jota vastaavaa työtä en tule luultavasti koskaan saamaan - ja päälle kaatuvat pian erääntyvät markkinakorkoiset opintolainat.

Puhkikuluneen ja ylimielisen sanonnan ”Kyllä töitä aina tekevälle löytyy” muuttaisin totuudenmukaisempaan muotoon ”Kyllä töitä aina suhteilla löytyy”. Itse törmäsin tuohon jo lukioaikana; paikallisen työvoimatoimiston ilmoitustaululla oli tuona kesänä tarjolla vain lastentarhanopettajan ja ruotsinkielisen kukkakaupanmyyjän työt (soittelin myös työpaikkoihin). Samaan aikaan pari tuttua teki vuorotyötä paikallisessa tehtaassa, koska vanhemmat olivat tehtaan tuotantopuolen päälliköitä; muistaakseni nuo tutut nettosivat kesätöistä noin 33 000 mk. Sama nepotistinen meininki näyttää jatkuvan ”oikeilla” työpaikoilla; A tunteen B:n ja C:n ja C on suositellut D:tä, jonka tyttöystävä myös haluaisi samaan työpaikkaan...

Työttömyysprosentti on Suomessa OECD:n mukaan Euroopan korkeimpia ellei peräti korkein – 18%. Sen sijaan suomalaiset tilastot kannattaa jättää omaan arvoonsa; niitä näytetään tuleville äänestäjille ennen vaaleja. Oikeastaan ihmettelen sitä, miksi ihmiset ovat Suomessa vieläkin niin rauhallisia, vaikka työttömyyden nimellä kulkeva yhteiskuntapoliittinen ongelma näyttää räjähtäneen silmille; johtuuko se suomalaisten lammasmaisesta kansanluonteesta, vai onko ”korkea” sosiaaliturvan taso kompromissi yhteiskuntarauhasta? Tämä sukupolvi tulee näkemään luultavasti slummien synnyn, joissa kurjuus ja elämän näköalattomuus tiivistyy huikeisiin mittoihin. Miltähän tuntuu teini-ikäisestä, kun tietää jo tuon ikäisenä jumittuneensa elinikäiseen vankilaan ilman toivoa tulevaisuudesta?

Todellinen syy massatyöttömyyteen löytyy vapautuneesta kansainvälisestä kaupasta; omat vanhempani, jotka olivat olleet 16-vuotiaasta asti työelämässä, jäivät kertaheitolla työttömäksi, kun työpaikat siirtyivät ulkomaille. Joidenkin tilastojen mukaan jo neljäsosa teollisuuden työpaikoista on siirtynyt pois Suomesta. Yhä suurempi osa kotikuntani työllistävistä projekteista valuu myös ulkomaalaisille firmoille; kotikaupungissani viron kielestä on tullut jo kolmas kotimainen kieli, jota kuulee niin baareissa kuin kaupoissakin. Opiskelupaikkakunnalle on taas syntynyt jatkuvasti kasvava, värikäs intialaisten, kiinalaisten ja pakistanilaisten muodostama yhteisö, kun tietyt yritykset tuovat Suomeen työvoimaa uusista akateemisista halvantyövoiman maista, jonne toimintaa on laajennettu. Monet näistä työntekijöistä suorittavat siinä sivussa työtä tehden yliopistotutkinnon valmiiksi suomalaisessa yliopistossa (BA -> MA) – ja muuttavat sitten kilpailukykyisemmän koulutuksen saatuaan Yhdysvaltoihin.
Siis voiko joku olla vielä niin naiivi, että väittää työttömyyden nyky-Suomessa olevan henkilöstä itsestään kiinni? Moisia väitteitä kuulee yleensä lähinnä keski-ikäisten ihmisten suusta, joilla ei ole enää kosketuspohjaa eikä realiteettien tajua siitä maailmasta, jossa tämän päivän nuoret elävät.

Suomen korkea työttömyysprosentti on seurausta, kuten Raven sanoi, bisneksen kansainvälistymisestä, sekä myöskin suomalaisten poliitikkojen ammattitaidottomuudesta, kun on suin päin sännätty mukaan siihen kansainväliseen talouteen pohtimatta lainkaan sen laajempia vaikutuksia.

Työttömiä ei Suomessa todellakaan paapota. 90-luvun lopun "hulluina vuosina" pelkästään Nokia-nimisen yrityksen maksamat verot olisivat riittäneet kattamaan koko Suomen sosiaaliturvan kustannukset. Siitä huolimatta mitään parannusta ko. turvaan ei saatu, sen enempää kuin aidosti työllisyyden parantamiseen tähtääviin toimiinkaan, vaan varat katsottiin viisaammaksi kanavoida jonnekin muualle.

Suomen työttömistä varmaankin noin 90% olisi valmiita tekemään töitä heti, jos niitä vain saisi jostain. Ellei näin olisi, miksi kukaan valittaisikaan työttömyyttään, kuten nykyään kuulee päivittäin ihmisten tekevän. Jäljelle jäävien nk. sosiaalipummien osuus on niin pieni, ettei sillä ole kansantaloudellista vaikutusta.

Ja mitä työttömien elättämiseen tulee, työttömyyskorvaushan ei suinkaan ole ilmaista rahaa, vaan kohtuullinen vahingonkorvaus ihmisille siitä, että tästä maasta on onnistuttu töpeksimään sellainen, ettei töitä riitä kaikille.
Nokian maksamat verot olisivat ehkä riittäneet työttömyysturvan kustantamiseen, mutta valtiolla on muitakin menoja. Jälleen kasvava mittava valtionvelka esimerkiksi. Ja mistäköhän se syntyi, sattuuko kukaan muistamaan...?

Työttömyyden problematiikka on paljon laajempi kuin mitä ulkopuolisille näyttäytyy. Siihen liittyy syvä maailmanlaauijen lama, tuotantorakenteen muutos, poliittiset ratkaisut ja Suomen historia sekä tietysti globaalin markkinatalouden laajentuminen.

Edelleen työttömyys on myös itsestä kiinni. Toisaalta työttömyyden problematiikkaan liittyy passivoituminen. Eli monikaan ei tyttömäksi halua, mutta liian moni sellaiseksi jouduttuaan lopulta tekee hyvin vähän työllistyäkseen. Moni myös sanoo suoraan työkkärin tiskillä, että ei ole töitä edes hakenut, kun sitä työssäni suoraan kysyin. Syinä oli, laiskuus, liika tuijottaminen "oman alan töihin" tai vireä vapaa-ajan toiminta. Sanomattakin lienee selvää, että kun asiointikäyntejä työkkärissä lisättiin, jotain alkoi tapahtua ja henkilö aktivoitui. Nämä esimerkit siis täysin työkykyisestä, kokemusta ja koulutusta omaavasta 20-45 ikäryhmästä. Ongelmaiset ja rajoittuneet tapaukset olivat sitten oma lukunsa, eivätkä liity tähän.
Minä en nyt tiedä, minkälaisissa vahtimestarin tehtävissä sinä siellä työttömyystoimistossa toimit. Jos siellä jokaisella muullakin on asiantuntemus tuota tasoa, ei mikään ihme, etteivät ihmiset saa työtä. Ensimmäinen ihmetykseni on, että jos maailmantalous on jo globaalia, niin mihin se enää voi laajentua? Kuuhun? Marsiin?

Sen mainitsemasi työttömän kannalta (jota sinäkin kaiketi olet työssäsi palvelemassa) ainoa ongelma on se, että sopivaa työtä hakiessa sellaista ei löydy. Ei työttömän tarvitse olla huolissaan mistään muusta problematiikasta, enkä ainakaan menisi puhumaan mistään piilopulmista. Jokainen nyt osaa kansakoulupohjaltakin ilman minkäänlaista vihkiytymistä asiaan päätellä, että jos muutoksia tapahtuu, ne vaikuttavat asiaan jos toiseen ja parhaassa tapauksessa työttömyyteenkin.

On tietysti niin, että työttömät ovat moraalittomia, laiskoja ja taatusti tyhmiä, kun eivät työllisty. Tekisi kuitenkin hyvää sinullekin vilkaista peiliin. Sinähän juuri teet sellaista työtä, jonka tuloksena työttömien pitäisi työllistyä. On ikävää, että haukut asiakkaasi pystyyn, jos itse epäonnistut hommissasi.
Teg:

Tekstisi oli muutenkin ala-arvoista ja aika vauhkoa.

Haluan korostaa sitä, että moni odottaa työkkärin hankkivan sen työpaikan, omat panostukset jäävät vähemmälle. Työkkäri ei kuitenkaan pysty toimimaan koko kansan head-hunter palveluna. En edes tiedä pitäisikö, kyllä ihmisten pitää tehdä jotain itsekin. Jos sellaista toimintaa taasen kaivataan, niin sitten resursseja pitäisi lisätä huomattavasti. Siitä päätökset tekee eduskunta.

Sitä paitsi on paljon ihmisiä, jotka hakevat työtä kokopäiväisesti ja suunnitelmallisesti. He myös yleensä aina saivat työtä varsin pian, keskim. 3 kk kuluessa. Työnantajat kuitenkin pitävät enemmän aktiivisista ja sosiaalisesti kyvykkäistä työnhakijoista. Tämä Helsingissä, pääkaupunkiseudulla avoimia paikkoja on satoja päivittäin.

Työkkäri tarjoaa tiettyjä palveluita. Riippuu työnhakijasta itsestään, mitä niistä ottaa irti. Tämän varmasti jokainen ainakin sisällään tietää! Vai miten on Teg?

Toisaalta olisi myös jo aika myöntää, että "kortistossa" on useita kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka eivät sinne kuulu mm. sairauksien ja ns. eläkeputken vuoksi. Näiden ryhmien siirtäminen eläkkeelle tms. olisi suuri ja ihmisarvoinen teko. Poliittista rohkeutta ei vain tunnu riittävän tarpeeksi.
Sinähän nyt oikein tuuliviiri olet: edellisessä viestissäsi manasit, että liian monet ovat mitään aikaansaamattomia plösöjä. Nyt pidät jo paljona sitä määrää, joka hakee työtä oikeaoppisesti saaden sitä.

Työpaikkailmotuksia seuraan itsekin, ja todennut myös tämän mainostamasi satojen paikkojen kirjon. Ihan äkkiä en menisi varteenotettaviksi työpaikoiksi laskemaan niitä puhelinmyyjien paikkoja. Muitakin ns. kakkoslaatua -paikkoja löytyy. Ja tuskin sinäkään kovin sinisilmäisesti uskot, että putkimiehiä valitaan tehtäviin, joissa kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto. Näin näistä sadoista paikoista jää jäljelle vain murto-osa. Kun niihin hakee, voi olla varma, että samoista paikoista tappelee monta sataa muutakin työtä kaipaavaa. Se siis niistä sadoista paikoistasi.

Työvoimatoimiston palveluista en nyt hirveästi muista, koska olen viime aikoina ollut vain työssä, en työttömänä. Mutta jos kutsut hommiasi palveluksi, luulisi, että sinun pitäisi olla jo tekemässä töitä eikä päivittelemässä täällä. Alahan tehdä jotain äläkä vetelehdi enää..
Teg: sanomisissani ei ole mitään tuuliviirimäistä sekä aktiivisia että passiiivisia työnhakijoita on paljon.

Toki työkkärin avoimissa paikoissa on paljon ns. huu-haa paikkoja. Ilmoittaminen ei maksa mitään ja linja on, että kaikki asialliset työpaikkailmoitukset otetaan vastaan ja julkaistaan.

Mitä oikein horiset putkimiehistä ja akateemisista? tuo on juuri sellaista asennetta, jolla ei saavuteta mitään, päätöntä keuhkaamista! Putkimies voi hakea töitä vaikka ravintolasiivoojana, kuten monet akateemisetkin, jos ei muuta saa.

Sitä paitsi, suuri määrä avoimia työpaikkoja odottaa ottajaansa työkkärin ja muun ilmoittelun ulkopuolella. Avainsana on yhteydenotot työnantajiin ennen kuin paikka on haussa.

Loppukaneettisi on typeryydessään käsittämätön ja antaa sinusta todella vastenmielisen kuvan ihmisenä! Mikä panee kirjoittamaan tuollaista! Sanottakoon nyt kuitenkin, että en ole enää työkkärissä töissä.

Oikein hauskaa loppupäivää Teqille, sinulla näyttää olevan jotain pahasti vialla.
e-vils , älä turhaan pahoita mieltäsi tässä foorumissa. Suurimman intohimot täällä koetaan jos keskustelun aiheena on kalsarit, kuka julkkis on homo tai oikein kirjoituksen syvin olemus. Joten älä otan turhaan vakavissasi, kaikkea hyvää toivottaen.....
Minä olen samaa mieltä vilosovin kanssa. Koko ajan tulee esiin tietoa, että ihmisiä irtisanotaan "turhaan" voiton maksimoimiseksi, joka jaetaan osakkeen omistajille. Valtiolla on rahaa, mutta se ei "tuhlaa" sitä työttömiin tai mihinkään muuhunkaan tarpeelliseen, vaan ilmeisesti hamstraa rahaa(?). Valtio pidätti enemmän suurilta kaupungeilta kuin mitä se jakoi kuntiin tasatakseen hyvinvointia, mutta pidätti erotuksen itse.

Koko ajan tavallisia ihmisiä huiputetaan eli pimitetään todellista tietoa. Ihmisiä "kannustetaan, vaikka pitäisi käyttää sanaa pakottaa. Uusilla sanoilla hämätään ihmisiä. Eläkkeet ovat hyvä esimerkki. Uusilla eläkejärjestelyillä ei tehdä muuta kuin leikataan etuja, mutta sitä ei saa sanoa ääneen. Koko ajan veroja nostetaan, mutta etuja leikataan. Mihin ne rahat sitten menevät.

Kannattaisi todellakin tarkkaan miettiä ketä kunnallisvaaleissa äänestää. Korkeiden verojen tulisi näkyä jossakin eikä päinvastoin kurjistumisena.

Työttömät ovat vain politiikan pelinappuloina.
Päättelimme mieheni kanssa jo kauan sitten, ettei kukaan meidän eläkkeitämme maksa. Ne on itse hoidettava omatoimisesti kuntoon. Ukkokodissa alusastian ja vaippojen vaihdon joudumme itse kustantamaan. Siihen ei kohta yhteiskunnalta varoja liikene.

Tällä periaatteella olemme myös toimineet. Olo tuntuu nyt aika rauhalliselta tulevaisuutta ajatellessa.
Keskustelussa on puhuttu työttömyydestä ja kaikesta sen ympäriltä.

Tässä hieman yrittäjän näkökulmaa.

Välillä on vaikeaa löytää osaavia ja motivoituneita tekijöitä. Palkannauttijoita sitäkin enemmän.

Pari itse koettua tapausta.
Palkkasimme erään kerran nuorehkon henkilön IT-asiakasprojekteihin mukaan. Hänellä oli osaamista laajalti esittämiensä papereiden mukaan. Työkokemusta ei paljoa. Keskustelujen ja arvioinnin jälkeen teimme lopulta työsopimuksen koeajalla. Hänelle hankittiin myös työhön tarvittavia arvokkaita välineitä ja ohjelmistoja.

Heti kun sopimus oli allekirjoitettu, hän ilmoitti tekevänsä töitä vain yöllä, kotonaan ja nukkuvansa päivällä. Asiakkaita hän ei suostunut tapaamaan lainkaan. Ilmoitin, ettei tällaisesta ollut mitään sovittu, vaan normaalista työajasta ja asiakastyöstä. Hän ei tinkinyt aikeistaan tippaakaan. Ilmoitin purkavani työsopimuksen, johon hän vastasi vievänsä asian oikeuteen. Selitin, että sopimus voidaan purkaa milloin vain koeajalla. Se lopulta meni hänelle jakeluun. Työvälineiden palautus oli myös hankalaa.

Toisessa tapauksessa hyvän teknisen koulutuksen saanut henkilö palkattiin huolellisen harkinnan jälkeen tekemään kirjallista dokumentaatiota eri projekteissa. Kun annetut työt eivät alkaneet valmistua, selvisi ettei hän osaakaan kunnolla tuottaa kirjallista aineistoa. Käyttämänsä kieli oli lähinnä surkeaa. Työsopimus jouduttiin purkamaan koeaikaan vedoten. Hän ei tietenkään ymmärtänyt lainkaan meidän perusteitamme. Palkanmaksuun olisi pitänyt riittää se, että hän oli työpaikalla sovitusti 9-17.

Yrittäjä on muuten velvollinen maksamaan palkkaa tilipäivinä, vaikka ei olisi ainuttakaan tilausta tai projektia asiakkailta. Irtisanominenkin on pitkä prosessi sekin.

Tuollaiset koetut tapaukset eivät juurikaan motivoi työnantajaa uusien työpaikkojen luomiseen.
DKNY: kiitos! En minä mieltäni täällä pahoita, toisinaan vaan on pakko kommentoida kärjistetymmin.

Mies: mitä rahaa valtiolla on? Velkaa on edelleen hirveät määrät ja sitä on otettu taon jälkeen lisää viime vuosina. Nyt velkaa on yli 60 milajrdia euroa. Jos samaan aikaan pitäisi laskea veroja ja kohottaa sosiaaliturvan tasoa, mistä ne rahat otetaan?

Työttömyysturvaan ei varmasti suurta lisärahoitusta ole tulossa, eikä mielestäni tarvitsekaan. Rakenteellisilla uudistuksilla voidaan pitkäaikaistyöttömien ja tosiasiallisesti työmarkkinoiden ulkopuolella olevien asemaa parantaa niin, että he eivät koe olevansa pelinappuloita. Siihen pyritään ja sillä tiellä ollaan, mutta aika nihkeältä asioiden eteneminen vaikuttaa, ilmeisesti poliittista tahtoa ei ole riittävästi. Pätevät ideat ja prosessit on esitetty ja kehitetty, mutta toimeenpano tökkii. Se on todella sääli.
DKNY kirjoitti: "e-vils , älä turhaan pahoita mieltäsi tässä foorumissa. Suurimman intohimot täällä koetaan jos keskustelun aiheena on kalsarit, kuka julkkis on homo tai oikein kirjoituksen syvin olemus. Joten älä otan turhaan vakavissasi, kaikkea hyvää toivottaen....."


Minusta tässä keskustelussa ei ole kukaan puhunut kalsareista tai julkkiksista, vai onko...?
e-vils kirjoitti: "DKNY: kiitos! En minä mieltäni täällä pahoita, toisinaan vaan on pakko kommentoida kärjistetymmin."


Toisin sanoen sinulla menee hermot, kun kaikki eivät olekaan samaa mieltä kanssasi, ja siksi kirjoitat mitä sattuu.
Johnny kirjoitti: "Välillä on vaikeaa löytää osaavia ja motivoituneita tekijöitä. Palkannauttijoita sitäkin enemmän."


Edellisessä viestissä kohkasit jotain eläketurvastasi. Nyt sitten äimistelet, jos joku työnhakija/-tekijä voi olla niin tahditon, että kehtaa pyytää palkkaa työstänsä turvatakseen oman elämänsä? Voit kai ehkä valaista meille muille palstan keskustelijoille, mikä tekee vain ja juuri Sinusta niin ainutlaatuisen, että olisit ainoa, jolla olisi oikeus varmistaa riittävä toimeentulo...

Vapaaehtoistyötä haluaville kun on olemassa SPR ja kaikenlaiset järjestöringit, ei sinun yrityksesi.

Meidän osaajien on muuten yhtä vaikea löytää kelvollisia työnantajia kuin sinun työntekijöitä. Olisiko ongelmasi löytämisessä se, ettet yksinkertaisesti kykene ahneuksissasi palkkaamaan niistä vaihtoehdoista sitä oikeaa? Hakeminen ainakin tuntuu kaikennäköisissä pikkufirmoissa ja konkursseissa samanlaista kuin teinien seuranhaku.

Valinnoissa ainakin tuntuu unohtuvan, että moni kakku on vain päältä kaunis. Seuraavaksi sitten jo ihmetellään ja itketään, kun sätkynuken sijaan tulikin palkattua ihminen kaikkine oikkuineen ja ongelmineen. Entä miten olisi perehdytyspuoli tehtäviin? Meinasitko, että ne todistukset ja tutkinnot tuovat mukanaan kodinkoneen, joka istutetaan penkkiin, käynnistetään ja alkaa samantien sorvata? Kun ei niin käynytkään, käytitkin sitten koeaikaan kuuluvaa palautusoikeutta.

Minusta tuntuu, että juuri tuollaiset työnantajat motivoivat ammattilaisia ja asiantuntijoita ostamaan menoliput rapakoiden taakse. Ja samanlainen työelämän terroristi taidat olla ammattiin valmistuvien nuortenkin silmissä.
Teg, panoksesi tähän keskusteluun tuntuu olevan pääasiassa muiden keskustelijoiden mollaamista täysin asiattomin perusteluin. Mitähän jos keskusteltaisiin itse asiasta eikä sen vierestä.

Ai niin, se taitaa olla sinulle vaikeaa, kun sanoit itsekin: "Työvoimatoimiston palveluista en nyt hirveästi muista, koska olen viime aikoina ollut vain työssä, en työttömänä."

Vaikeinta työllisyyden hoidossa taitaa olla juuri se, että saisi hyvät työnantajat kohtaamaan ne hyvät työntekijät.

Mätiä omenia on molemmissa koreissa, ja mädät työnantajat (tai pikemminkin työn riistäjät) estävät osaavien työntekijöiden hakeutumista töihin, samalla kun mädät työntekijät (tai pikemminkin työn vieroksujat) estävät työnantajia palkkaamasta uutta työvoimaa.
Minusta tässä keskustelussa ei ole kukaan puhunut kalsareista tai julkkiksista, vai onko...?"

Hyvä Mikko, tarkoitin koko Ranneliike kesustelu foorumia ja niiden kaikkia keskustelu aiheita.
Voipi olla että suuremmalla osalla ihmisiä ei yksinkertaisesti mitään kiinostusta vakavempiin aiheisiin.
Ja itse olen varmaan siten rajoittunut ihminen kun moiset aiheet eivät herätä mitään paloa minussa.
e-vils, Kyllä sitä rahaa on, koska miten muuten voitaisiin edes ajatella liittyvän Natoon, koska sehän on kallista jäsenmaille? Ei niitä enää sitten aleta hankkimaan, vaan se on jo nyt oltava olemassa, jos kerran on nyt korkean tason poliitikkoja sinne Suomea ajamassa. Ei sinne hyväksytä ketään köyhiä maita, joilla ei ole varaa osallistua kustannuksiin.
faery: " On yritysten ansiota, että työttömyys on vähentynyt, mutta onkin SDP:n vika, ettei vähenny enää? "

Yritysten vastuulla ei ole työttömyyden hoito. Yritysten vastuulla on saada yritystoiminta kannattavaksi, ja sitä kautta työllistää. Poliitikkojen vastuulla on työttömyys, ja tehdä yhteiskunnasta sellainen, että yritykset voivat hyvin, jotta voisivat työllistää.

Näissä keskusteluissa aina vouhkataan niistä muutamista yrityksistä, jotka tuottavat voittoa, irtisanovat, ja muuttavat tuotantonsa ulkomaille. Aina unohdetaan kotimaassa toimivat pk- ja palvelualan yritykset, jotka kuitenkin työllistävät suurimman osan ihmisistä. Niiden hyvinvoinnista poliitikkojen olisi syytä olla huolissaan.
"...kyllä suhteilla töitä löytyy..." kommentoi joku tuolla aikaisemmin. Voi olla, että suhteilla löytyy juuri niitä mieluisimpia tehtäviä, mutta jos yleisesti palkkatyöstä puhutaan, niin oma aktiivisuus työnhaussa on tärkeämpää, kuin heittäytyä työkkärin palveltavaksi. Itse en ole yhtään työpaikkaa saanut työkkärin kautta sitten 80- luvun puolenvälin. Jokaisen työpaikan saamiseen on ollut itselläni ( ja osaamisellani ) suurempi merkitys, kuin työkkärin stressaantuneilla virkailijoilla, jotka ovat poikkeuksetta sijottamassa Sinua aina siihen "ammattia vastaavaan" työhön ( jota ei ole tarjolla), eivätkä edes ole valmiita keskustelemaan / kuuntelemaan Sinun omia toiveitasi - vaikka olisit valmis tekemään töitä jollain muulla alalla, johon tiedät pystyväsi ja pääseväsi. Tietysti työnhaussa merkitys on sillä 20 sekunnin pätkällä, jossa työhönottaja muodostaa mielikuvansa sinusta.

Olen edelleen sitä mieltä, että tekevälle töitä löytyy .... Miksi hitossa muuten taas tässä puolen vuoden aikana on minullakin puhelin soinut poikkeuksetta pari kertaa kuukaudessa ja minulle tarjotaan töitä? Ja ne ovat työnantajia, jotka soittelevat. Eikä minulla ole mitään hienoa akateemista tutkintoa edes suoritettuna. Enemminkin olen "yleisimpien ammattien erikoisammattimies" ( eli valmis tekemään melkein mitä tahansa). Kysymys on siitä, miten asennoidut työhösi. Tietysti "suhteet" ( lue: verkostoituminen ) ovat tärkeitä. Sitä kautta tieto kulkee - ja jos vain vihjaat johonkin suuntaan verkostossa, että vapaudut jostain tehtävistä parin kuukauden sisällä, voi uusi paikka olla muutaman viikon perästä varma.

Verkostoitumisella tarkoitan myös sitä, ettei mistään työpaikasta kannata lähteä " ovet paukkuen" ja jättäen itsestään epäpätevän vaikutelman. Tuskin sellaisesta paikasta Sinua mihinkään suositellaan... Verkostoituminen on kohdallani myös ihmisten kanssa kommunikointia, vanhojen yhteistyökumppaninen kanssa tapaamsia, sekä monitasosisia ihmissuhteita "työyhteydet" - lokerossa.

Jonkinlaista verkostoitumista osoittaa myös se, että olen "välittänyt" muutamalle ystävälleni/ kaverilleni työpaikan, siis paikan, josta minulta on työnantajan puolelta on kysytty, tietäisinkö ketään sen alan osaajaa? Että se niistä suhteista...

Työnvälityksen kanssa en juurikaan ole tekemisissä kuin pakolliset kuviot, mikäli työsuhteiden välissä tulee katkoksia. Mitäpä tuota byrokratiaa turhaan kuormittamaan - ihmettelen vain miksi työhallinto ei ole käyttänyt liiketoiminnan oppeja tuottavuuden / toiminnan kehittämiseen? Eihän tässä maassa osaajista pula ole, enemminkin halusta tehdä muutoksia.

Ja mitä tulee puolueiden osuuteen työllisyyden hoidossa: Jokainen puolue / ehdokas lupaa vaalien alla tehdä kaikkensa työllisyyden pienentämiseksi. Ensimmäinen päätös, jonka uusi eduskunta tekee on edustajien palkankorotus ja seuraavana puoluetuen lisäys. Yksikään edustaja ei ole tehnyt esim. ehdotusta kansanedustajien määrän puolittamisesta. Sata edustajaa eduskunnassa riittänee ja säästyneillä palkka- yms kustannuksilla voitaisiin luoda tehokkaampia ja tuottavampia työpaikkoja palvelu- ja hoivasektoriella. Vai??

Ja kun vauhtiin pääsin; Myös työnantajien moittimat palkkakustannukset ovat osin ammattiyhdistysliikkeen syytä? Yleislakon jälkeen ( 1956) joka jumalan vuosi liitot tappelevat palkankorotuksista, ja kun se korotus sitten tulee, niin eikö heti perään nouse hinnat ( elinkustannusindeksi) ja tietty verotus nousee. Eli voitettu korotus jää olemattomaksi, mutta ollaan saatu taas tehtyä iso palvelus työnantajille - heillä on taas syy vähentää sopivassa aikataulussa työntekijöitä, tai siirtää työvoimapainotteiset toimet halvempiin maihin?

Eli: Poliitikkojen tulisi pysyä poissa työllisyyteen liittyvistä asioista ( kaikilla tasoilla). Työhallintoon liikkeenjohtamisen opit käyttöön ja työllistämiseen käytettävät määrärahat esimerkiksi pudottamalla 100 turhaa politikkoa pois eduskunnasta...
mies: onhan Suomi edelleen maailmanlaajusesti vauras maa, luottoluokitus huipussaan jne. , kaikesta huolimatta. Mutta piilossa mitään rahaa ei varmasti ole. Ja sehän on ennenkin nähty miten pian luottoluokitus voi laskea...

Arkadas: kuvasit hyvin työnhakua, oikea malliesimerkki!

Työhallinnossa on liike-lämän opit käytössä. Kyllä, niin oudolta kun se saattaa kuullostaakin. työhallinto on myös ollut siinä suhteessa uudistusmielisempiä valtionhalinnossa. Tosin uudistukset ovat monesti kosmeettisia, muutosta mutoksen vuoksi. Asiakaspalvelutyössä muutokset eivät juuri näy. Mutta on tiimit, tulospalkkaus, työnohjaus, mentorointi, projektit, ja mitä kaikkia niitä olikaan, en enää muista! Mutta, esimerkiksi tiimit olivat ylisuuria (10-20 henkeä), tulospalkkausta ei maksettu, koska tavoitteet olivat pilvissä. Tosin olipa joku pieni toimisto Uudellamaalla saavuttanut tavoitteet, mutta palkkiota ei maksettu, koska budjetissa ei ollut rahaa jäljellä! Tulostavoitteita myös rukattiin kesken vuoden. Kaiken kaikkiaan eväät olivat, ja ovat kuulemma edelleen, hyvin levällään ja koko touhu kuin ompelukerhossa. Nyt on jälleen organisaatiomuutos kuulemma Helsingissä tulossa...

Jos työkkärin virkailija on tympeä se, ei johdu (yksin) suurista asiakasmääristä, vaan organisaatiosta, joka nakertaa työltä pohjaa. Perusteellinen remontti olisi paikallaan. Kuka tahansa turhautuu työhön, jossa vaaditaan pitkäjänteistä asiakaspalvelua, mutta tehdään kaikki sen vesittämiseksi. Tämä ei ole puolustus, vaan vain yksi selitys.
e-vils kirjoitti:"Työhallinnossa on liike-lämän opit käytössä. Kyllä, niin oudolta kun se saattaa kuullostaakin. työhallinto on myös ollut siinä suhteessa uudistusmielisempiä valtionhalinnossa. Tosin uudistukset ovat monesti kosmeettisia, muutosta muutoksen vuoksi. "

Tuo kuullostaa siltä, ettei ammattitaitoista väkeä ole osattu hyödyntää. Pelkällä keppi-porkkana -menetelmällä ei saa kuin tuhoa aikaan. Ensinnäkin perusideahan on se, että etsitään ongelmakohdat, miksi joku juttu ei toimi, sen jälkeen aletaan miettiä, mitä ongelmille tulee tehdä, ja sitten lähteä ratkomaan ongelmia, mutta huomioida samalla se, miten ratkaisu vaikuttaa kokonaisuudessaan muihin toimintoihin. Tämä ongelman ratkaisun vaikutus muuhun organisaatioon unohtuu poikkeuksetta oli kysymys mistä tahansa yhteisöstä. Kaikkialla on aikaa tehdä "palokuntatyötä" = korjata vahinkoja, joita aiheutuu virheistä, jotka johtuvat väärin suunnitelluista toiminnoista = organisaatio tuhlaa rahaa ja aikaa enemmän virheellisten toimintojen takia tahmeaan byrokratiaan, kuin tuottaa sille asetettuja palvelu/ tuottotavoitteita.
Hmm... jotta entinen työnantajani nyt ei kuullostaisi aivan pähkähullulta laitokselta niin tarkennan hieman.

Sehän on ihan yleistä, että organisaatiomuutokset vievät aikansa. Kaikkia konsulttien tai projektiryhmien ideoita ei aina panna täytäntöön. Tämä on ihan tyypillistä, etenkin suurissa organisaatioissa. Työhallinnossa uudistuksia on alettu toteuttaa. Se missä tökkii on lähinnä valvonnassa ja ohjauksessa. Ei ole sellaista suurta perkelettä, joka ajaisi uudistukset keskitetysti läpi. Samat ilmiöt ovat tyypillisiä vanhoille ja suurille firmoille, tosin niissä talouden realiteetit viimekädessä jouduttavat kaikkia muutoksia, valtiolla ei niinkään.
"Sehän on ihan yleistä, että organisaatiomuutokset vievät aikansa. Kaikkia konsulttien tai projektiryhmien ideoita ei aina panna täytäntöön."

Ihan kaikkea ei tietty kannatakaan toteuttaa, mutta tulipa mieleeni tuollainen yleinen toiminnanohjausmalli tähän väliin. Toki tiedän, että jonkinlaista toimintakäsikirjaa työhallintokin käyttää, mutta kukaan ei varmaankaan ole tarkistanut sen versioita, sillä tuntuu, että yhdessä paikassa asia tehdään yhdellä lailla ja toisessa toisella tavalla.

Ihan tuossa ehdotuksen omaisesti heitän: Työhallinnolle käyttöön ISO- laatusertifiointi. Ainakin tulisi yhtenäinen toimintamalli koko laitokselle ja toisaalta toimintaakin joutuisi seuraamaan, muokkaamaan ja sopeuttamaan koko ajan. Eivätkä ne positiiviset ja toimivat muutokset jämähtäisi jonkun pikkupomon pöytälaatikkoon.

Samalla vanhan polven tiukkanutturat oppisivat ajattelemaan myös noita sisäisen asiakkuuden käsitteitä hiukan toisella lailla...

Taidankin tarjoutua konsultoimaan tuossa sertifioinnissa =D.
Arkadas: työhallinnossa on käynnissä laaduntarkkailu. Se ei ollut enää ISO-standari, joka katsottiin vanhanaikaiseksi vaan joku uusi eurooppalainen laatujärjestelmä, jonka kirjainyhdistelmää en enää muista.

Myös kaikki työhallinnon palvelut on tuotteistettu jo pari vuotta sitten ja paksut kansiot asiasta jaettiin jokaiselle. Tässä mielessä siis hyvin dynaamista ja tätä päivää, mutta mutta...
Kiitos tiedosta, e-vils. Nyt sitten mielenkiinnolla seuraamaan, miten eurooppalainen laatujärjestelmä istuu vanhoelliseen valtiolliseen yhteisöön. Elämme mielenkiintoisia aikoja =D.
Työtön maisteri olen minäkin ja täysin vastoin tahtoani. Asun korkean työttömyyden alueella, mutta ilman työpaikkaa ei ole varaa muuttaa minnekään. Jos niitä pikkupalkkaisia töitä on tarjolla pilvin pimein, voisiko joku valistaa, miten sellaisen onnistuu löytämään ja hankkimaan itselleen? Kaikki kelpaa hanttihommista alkaen, kunhan palkkaa saa sen verran, että voi syödä, maksaa yksiön vuokran, sähkö- ja puhelinlaskun. Minkään provikkapalkan varaan ei ole varaa jättäytyä.
Miksi työhallinto ei järjestä oikeasti työllistävää koulutusta esimerkiksi maistereille? Työpaikan hakemiseen vaadittavien asiakirjojen kirjoittaminen onnistuu miltei kaikilta ilman erillistä kurssiakin ja harva korkeasti koulutettu tarvitsee henkistä sparraamista suuntautuakseen työn hakemiseen.

Pienillä työttömille maistereille suunnatuilla täydennyskoulutuksilla saataisiin näiden yhteiskunnan kustantama ja pitkällä koulutuksella hankittu osaaminen hyödynnettäväksi. Se olisi järkevää sekä kansantalouden että yksilöiden kannalta. Vaihtoehtoja riittäisi varmasti opettajakoulutuksesta projektinvetäjäkoulutukseen tai vaikka sosiaalialan työllistävään kokonaisuuteen. Täydennettäisiin jo olemassa oleva pitkä koulutus sellaiselle alalle sopivaksi, jolla olisi pulaa työvoimasta.

Maakunnissa opistoasteen tai AMK:n käyneille ja kansakoulun käyneille on tarjolla hyödyllistä koulutusta, mutta akateemisille työttömille on tarjolla pelkästään tukevia huuhaakoulutuksia. Opinto-oikeus työttömänä ollessa on lisäksi erittäin rajoitettu. Eikö tälle voisi jo tehdä jotain?
Esa, erillaiset yritykset ja yliopistot ympäri Suomen järjestävät akateemisesti sivistyneille koulutusta. Kyseiset koulutukset eivät kaikki näy Työhallinnon rekistereissä, mutta ovat tarkoitettu työttömille tai työttömyysuhan alaisille. Koulutukset järjestetään ESR:n ja Työhallinnon yhteistyönä. Etsipäs lehdistä (oman alueesi) koulutuksia, joissa mainitaan esim. FEC . Itse olen ollut tuollaisessa koulutuksessa jokin vuosi sitten (ainoana ei-akateemisena ryhmässä) ja saanut erittäin vakuuttavan koulutuksen prosessijohtamiseen. Työhallinnon koulutusussivustoilla luulisi löytyvän aikalailla tietoja...
Työkkärillä on ollut vaikka mitä akateemisille suunnattuja koulutuksia. Esim. runsaasti teknisen alan muunto ja täydennyskoulutusta yhteen aikaan. Monilta kursseilta oli työllistyminen 80 %.

Oleellista on ymmärtää, että työhallinnon koulutus suunnataan aloille ja työtehtäviin, joissa tekijöitä tarvitaan nyt tai näkyvässä tulevaisuudessa. Siksi kaikkien alojen koulutusta ei ole.

Toisaalta syrjäytymisen ehkäiseminen on myös ollut yksi työhallinnon tavoite, on ylläpitävää jne koulutusta. Niitä voi sitten kutsua vaikka huuhaaksi.

Syrjäytymisen ehkäiseminen on massatyöttömyyden vallitessa välttämätöntä, mutta epäkiitollista toimintaa.
Miksi noita koulutuksia järjestetään vain Helsingissä eikä esimerkiksi Rovaniemellä?