Muuttaminen tuo yleensä tullessaan toivotun uuden kodin, uuden alun, paljon positiivisia asioita. Mutta muuttaminen itsessään paljastaa myös paljon asukista; kaikki vuosien varrella kertynyt tavara kertoo myös paljon eletystä arjesta ja tuo mieleen muistoja. Varsinkin, jos ei osaa heittää mitään pois.
Vaatehuone on ihana, varsinkin kun omistaa kauheasti vaatteita. Mutta sen ylähyllyt aivan katon rajassa ovat petollisia, sinne saa haudattua pois silmistä kaikkea turhaa. Pari laatikkoa on ollut avaamattomana edellisestä muutosta lähtien, ja kaikkien muutto-oppien mukaan minun olisi pitänyt heittää ne avaamatta pois. Siellä tuskin on mitään sellaista, mitä tarvitsisi. Mutta tietenkään minussa ei ollut munaa tehdä niin! Siispä nekin laatikot muuttavat uuteen kotiin - avaamattomina :)
Koulua on enää jäljellä muutama hassu päivä, samalla täyttyvät muuttolaatikot kertovat siitä, että kohta Turku jää lopullisesti. Tai ei nyt lopullisesti, tuleehan täällä varmasti usein vierailtua ystävien luona; iso osa kaveripiiristä jää tänne.
Hassua, että nyt lähdön kynnyksellä tunnen itseni enemmän turkulaiseksi ja kaipaan jo valmiiksi näitä juttuja kuin kertaakaan kuuden täällä asutun vuoden aikana.
