Viime aikoina mua on paljon mietityttäny eräs asia. Monella mun kaverilla tai entisellä kaverilla on tapana käyttäytyä hirveän omistavasti mua kohtaan. Yleensä yksi kerrallaan, kun pääsee yhestä tälläisestä ihmisestä eroon toinen muuttuu siksi.
Oon lukenu viime aikoina sellasta terapeutin tekemää kirjaa ja oon miettiny johtuuko tämä asia musta vai oonko mä vain jotenki narsistimagneetti. On mulla toki ihan tavallisia ja henkisesti tasapainossaki olevia kavereita, mutta tuntuu että kokoajan on kumminki, joku joka yrittää hallita ja omistaa mut. Näin on ollu ykkösluokasta asti, tai siis silloin tapasin ensimmäisen lajiaan. Kyseinen henkilö teki ala-asteestani helvettiä, mutta kasvatti kyllä musta henkisesti vahvan, itsevarman ja jääräpäisen.
En tiiä sitten hyväksynkö mä liian helposti ihmisten virheet ja anna niiden olla sellaisia kuin ovat niin kauan kun eivät haittaa mun elämää. Siinä vaiheessa kun alkavat haittaamaan niistä on hirveän vaikea päästä enään eroon tai ainakin näistä narsisten luonteen omaavista ihmisistä.
On kyllä tullut mietittyä erästä toistakin puolta sillä viime aikoina sama kuvio on toistunut pariin otteeseen. Seurustelin entisessä kaveripiirissäni ja ex-tyttöystäväni halusi pitää asian salassa muulta kaveripiiriltä, sillä oletti että heistä kukaan ei pystyisi hyväksymään suhdettamme. Vaikka seurustelimme ns. "salassa" niin näytimme kyllä silti aika avoimesti tunteita, käveltiin käsi kädessä, halailtiin jne. Eräs heterotyttö, joka eli suhteessa oli hirveän mustasukkanen ja suuttui aina jos sai tietää että olimme viettäneet aikaa keskenään. Tilanne meni sitten niin että kerran pussailtiin ihan muiden nähden ja mun kuvitelma oli että muut olisi tajunnu asian viimeistään silloin. Mutta yllätys yllätys ei vaan varsinki tää tyyppi, joka oli mustasukkanen näistä meän näkemisistä otti oikeudekseen saada myös antaa pusuja mulle. Viiminen pisara ex:lle oli kun ostin sille korun eräästä kojusta ihan sponttaanisti ja kyseinen heterotyttö oli paikalla ja alko valittaan miks mä en koskaan sille tee niin. Siinä vaiheessa ex aukaisi suunsa ja kertoi suhteestamme. Tää mustasukkanen tyyppi ei muka uskonu ja suuttu kauheasti tiedosta. Siitä alkoi ehkä vyyhti, joka hajoitti koko kaveripiirin.
Tällä hetkellä eräs toinen heterotyttö käyttäytyy liian omistavasti. Tai siis se käyttäytyy ku mustasukkanen tyttöystävä, jonka tulee tietää jokaikisen taustat, joka moikkaa mua ja määräillä rahan käyttöä jne. Kyseinen henkilö on nähny mut ex:än kans ja yhen säädön kanssa ja en kyllä ole kertonu mitään lepakkoudestani, sillä en pidä asiaa tarpeena mainostaa, mutta kysyttäessä vastaan totuuden mukaisesti.
Joten oon siis miettiny, että johtuuko tää jostain heteronaisten jutusta että ne olettaa että käyttäytyisin kaikkia kohtaan samallalailla vai mikä ihme tän taustalla on.
En tiiä sitten pitäskö kyseisen tyypin ihmisille purkautua suoraan tyliin että en korjaa sun pyörää hyvää hyvyyttäni vaikka tyttöystävän pyörän korjasinki pelkän vihjailun saattelemana. Vai pitäskö "tulla kaapista" joka kerta kun tutustuu uuteen heteronaiseen kaveri mielessä sinkku aikoina. Tietenki parasta ois jos pystyis välttämään kyseiset ihmiset kokonaan, mutta tuntuu että niitä on ihan liikaa ja vaikea välttää...ehkä paremmin huomenna...
