Deal With It

Näytetään bloggaukset heinäkuulta 2011.

Pikku-minä ja pikku-hän

Olin tänää äidin kaa Helsingissä shoppaamassa. Käytii oikee syömässä ja tein elämäni diilin yhestä melkein satasen takista. Sain sen kolmella kympillä. Ja hieno takki onkin!! Sit syötiin viel jätskit ja lähdin sitten itekseni kotiin ja se jatko terassille kavereittensa kanssa.

Jotenki nurinkurista mut no jaa. Sil on kesäloma ja mä meen aamuun.

Anyways. Ku tuun kotiin ni katoin ekana eilen tallentamani True Bloodin ekan jakson. Oon ihan IIIHHH ku ne on alkanu alusta, mulla jäi kakkoskausi vähän väliin ja terve järki ei anna ostaa niit DVD boksei. En tiiä miks, Gleehen kyllä tuhlasin vaik ne on sisko ladannu koneelle. Nyt vaan odotellaan yhessä, et tulis kakkos kausi myyntiin enkuis ni sais senki sitten laillisena versiona :) Kyllä, me olemme valtavirran lapsia. Syytän American Idolia ja kaverini host-lasta tästkäkin addiktiosta (pitkä tarina).

Joo mut oli mul pointtiki.

Kävin siinä sitten läpi kaikkea mitä on tullu tallennettua ja pysähdyin, ku huomasin et äiti on tallentanu Suomi-D dokumentin homoisistä. Katoin sen sitten uteliaisuuttani. Pala nous kurkkuun ku kuuntelin kaikkii faktoi, olin sekä ilon että turhatumisen tunteet pinnassa.

Oon AINA halunnu olla äiti. On tässä elämän aikana ollu vaikka mitä uratoivetta, lääkäristä esteratsastajaan (enkä ees ratsasta...) mutta jo pienenä oon tienny että äiti musta joku päivä vielä tulee. Se tunne ei kadonnu mihinkään kun sitten tajusin, että en sit kuitenkaan ehkä halua sitä miestä...

Mut jotenki yhtäkkiä tuli sellanen fiilis tota dokumenttia katsoessani, että miten vaikeeta siitä sitten loppujen lopuks aikoinaan tulee? En oo vielä todellakaan edes lain silmissä iällisesti valmis esim. adoptioon. Ja kavereitten vitsailut yhen illan jutuista ei ees naurata. Mä en vois tehä sellasta, en itelleni, en mahdolliselle lapselle enkä sen lapsen isälle.

Oon vielä SEN verran nuori, et en aio tehä ku HYVIN pinnallista tutkimusta tästä aiheesta. Hyvä tietää kuitenki, et mitkä on lähtökohdat tällä hetkellä. Kymmenessä vuodessa voi... ehkä?... lainsäädäntökin muuttua. Vaiko eikö?

Kenties.

Tai ehkä mä bongaan vaan jonku jostain maasta, missä kaikki on helpompaa xD Pääsin kansainväliseen kouluunki ;)

Vielä loppukommentiksi: Päivä parani yks päivä huomattavasti, ku mun kassalle tuli poika, jonka paidassa luki LIKES BOYS.

Olin yhtä hymyä viimeisen pari tuntia :) :) :) :)

<3