• japicoot

Asennetta, perkele!

On se niin kumma, kun taas meinaan ajatella muiden ihmisten parasta ja unohtaa itseni kokonaan.
Oikeesti, vittuako se kenellekään kuuluu mitä MINÄ oikeasti teen? Teen mitä huvittaa. Niin kaikki muutkin tekee. Mä en ole kaikki muut, mutta silti.

Kyllä sen joku vielä joskus tajuaa, etten mä mikään kusipää ole, vaikken aina olekaan täydellinen. Ehkä mä tajuan sen itekin vielä joskus.
Mä en edelleenkään valehtele koskaan, kenellekään. Oon vaan niin saatanan avuton näkemään totuutta joskus.
Anteeksi siitä.

Miksi vain muilla olisi oikeus arvostaa itseään ja vetää rajoja?
Kai sen voin minäkin tehdä. Helvetti.

Ja nyt jatkan elämääni. Suunnan määrätköön elämä itse, kuten aina ennenkin.

Joku sanoi joskus, että elämän tarkoitus on yrittää olla onnellinen. Joskus mä näen liiankin kauas, liiankin syvälle. Se on oikeasti kirous.

Antakaa mulle tämä päivä. Antakaa hetki, hymy takaisin, tänään. Siten olen onnellinen, tänään.

1 kommentti

audinkopoika

26.6.2007 02:21

Toivottaa rauhallisia hymyhetkiä sinulle :) Joskus elämä kuljettaa, mutta jaksamista sinulle, kyl se tulevaisuus tuo myös ilonhetkiä.

Vastaa kommenttiin

Jätä tyhjäksi