Cherin 28. syyskuuta julkaistava uusi albumi koostuu Abba covereista. Aika homohtavaa, sanon minä. Tätä sitten saakin jonkun aikaa kuunnella homobaarien tanssilattioilla.
Tuo autotunen käyttö tällä tasolla on kyllä vaan aika hassunhauskaa. Onhan se Cherille nykyisin ihan trademark-juttu melkein, mutta olisi hauska kuulla miltä kuulostaa laulunsa ilman korjausta... ehkä. ;)
Tämä postaus tulee vähän myöhään, mutta lieneekö tuolla väliä. Parempi kai myöhään, kun ei milloinkaan...
On toisinaan hauska ajatella, että ei ole kovin kauaa siitä, kun Pride Suomessa oli niin pieni juttu, että Helsingissä oli vain muutamia tuhansia ihmisiä kulkueessa ja ei paljon tarvinnut ajatella menoja muuanne Suomeen kuvaamaan pridejä. Ranneliike.netilläkään ei ollut juuri muuta toimintaa Helsinki priden aikaan kuin perusuutisointi tapahtumasta ja oma koju, jossa myytiin hauskoja paitoja ja juteltiin toiminnasta kiinnostuneiden ihmisten kanssa.
Tänä päivänä Helsinki pride on Hesetalle melkoinen kasa organisoimista ja massiivinen tapahtuma, mutta on ranneliike.netilläkin ja allekirjoittaneella on koko kesä täynnä organisoimista ja juoksemista paikasta toiseen.
Pientä touhulistaa Helsinki pridestä:
Helsinki priden lauantaipäivän tapahtumat raportoidaan päätoimittajan ja 3-4 kuvaajan voimin. Tästä syntyy sitten uutisten lisäksi ranneliike.netin Helsinki Pride 2018 -kuvagalleriat, jotka ovat minusta kyllä paras kokoelma kaikista:
Kulkue:
https://ranneliike.net/artikkelit/14950/kuvagalleria-helsinki-pride-2018-tapahtuman-kulkueesta
Puistojuhla:
https://ranneliike.net/artikkelit/14951/kuvagalleria-helsinki-pride-2018-tapahtuman-puistojuhlasta
Parasta antia minulle henkilökohtaisesti on Helsinki Pridessä se, kun jo perinteeksi muodostuneessa tempauksessa väritämme kulkuetta ranneliike.netin ilmapalloilla. Kuten Nalle Puhkin sanoo, on mahdotonta olla masentunut, jos sinulla on ilmapallo. Minusta on ihanaa katsoa kuinka ihmiset hymyilevät aurinkoisesti, kun saavat ilmapalloja. Siinä on jotain niin aitoa ja sydämellistä, että vieläkin lämmittää mieltä muistella sitä.
Tänä vuonna hankittiin sitten ilmapalloja ennätykselliset 2000 kappaletta, kun oli odotettavissa, että kulkueesta tulee megalomaaninen. Ja onneksi meillä on ihan timanttinen (ja varsin värikäs ;D ) vapaaehtoisten porukka, jotka jakaa pallot melkoista vauhtia.
Yleensä Helsinki Priden aamu alkaa vielä yhden melkoisen staran esiinmaanittelulla. Tämä dragtähti nimeltään Jutta Pinkkinen on ollut osa Helsinkipridejäkin jo varmaan kymmenisen vuotta ja lähtee tämän maskeeraajan siveltimestä jo rutiinilla.
Erityisen ylpeä sai olla myös siitä, että Yle teki ensimmäistä kertaa historiassa suoran tv-lähetyksen Pridekulkueesta. Oli hienoa olla myös mukana tuotannon sisältösuunnittelussa asiantuntijana.
Ilmapallojen jaon jälkeen kävin moikkaamassa suoraa lähetystä tekevää porukkaa Senaatintorin kupeessa.
Joku omituinen nimi vilahti myös lopputeksteissä... ;)
Loppuiltapäivä ja ilta menikin sitten vapaamuotoisemmissa pridehulinoissa, mutta olihan tuossakin kai "jotain". Puistossa olikin sitten niin paljon ihmisiä, että voi sanoa siellä olleen niitä ihmisiä, joita näkee usein, niitä joita näkee harvoin ja haluaisi nähdä useammin ja sitten niitä ihmisiä, joita ei haluaisi nähdä ollenkaan. ;D ;D
Tämä oli nyt vol 1 tämän kesän pridetouhuista. Lisää seuraa myöhemmin...
Tämä kirjoitus herätti kovasti ajatuksia: http://yle.fi/uutiset/sanna_ukkola_viiden_tahden_toimittajat/6418877
Mihin asti voidaan toimittajan työtä pitää toimittajan työnä ja missä kohtaa se muuttuu vain ns. copywriterin työksi? Minusta ns. lifestylejuttuja kirjoittava toimittaja ei omalla osallaan voi tehdä täysin 100% puolueetonta työtä, koska moni kirjoitus mahdollistuu vasta yritysyhteistyön kautta. Miten esimerkiksi saada etulyöntiasema muihin toimijoihin, jotta voisi kirjoittaa jostain asiasta ensin ja saada hyvät kuvat ja kommentit juttuun? Miten kirjoittaa kattavasti jostakin tuotealueesta, jos yritys päättää sulkea kaikki ovet negatiivisen jutun pelossa? Joskus nimenomaan kevyemmässä jutussa on tarpeellista kuunnella yritystä ehkä hieman enemmän. Tällöin kolikon kääntöpuolena on, että toisinaan joitakin terävimpiä reunoja saattaa joutua hieman siloittelemaan.
Sen sijaan minusta on käsittämätöntä, että joku yritys pääsee sanelemaan täysin esimerkiksi tuotearvostelujen sisältöä niin, että toimittajan oma ääni katoaa ilman, että juttua merkataan maksetuksi mainokseksi. Tuolloin on kyse mainoslehdestä eikä mistään muusta. Kriittistä käsittelyä tulisi olla kuitenkin jutussa kuin jutussa.
Parempihan se on joskus aloittaa tämäkin. Pitkään mietin, että miten ja millaisen blogin sitä oikein kirjoittaisi, jos edes kirjoittaisi. "Päiväkirjablogi" kun ei oikein ole minulle luonteva asia. Keskustelua herättävät aiheet sen sijaan ovat minulle luonteva asia ja ne ovat myös yksi asia, joista innostun. Nyt sopiva idea blogille on siis kirkastunut.
Toivottomana nettiaddiktina törmään varsinkin ranneliike.nettiä varten uutisia ja aiheita etsiessäni kaikenlaiseen materiaaliin, joka ei nyt suoranaisesti sovellu minnekään tänne sivulle. Ne joko herättävät ajatuksia, ovat muuten vain hauskoja tai vaihtoehtoisesti liittyvät minuun tai asioihin, joista pidän. Sellaista kerään nyt tänne. Suoranaiset homoaiheet päätyvät yleensä uutisiin tai muihin artikkeleihin. ;)
Kommentoida saa, jos kiinnostaa. Keskustelun jatkaminen sen sijaan ei aina ole vahva puoleni. :D
Tämä biisi on nyt tällä hetkellä loopilla minulla. Monet ihmiset ovat kysyneet minulta mistä ihmeestä olen keksinyt itselleni nimen Camille. No, tässä syypää: Prince. Camille on Princen eräs pitkäaikaisimmista salanimistä. ;)