Helsinki Pride 2011: Kirjailijapaneeli rakkaudesta

  • Artikkeli
  • Tapahtumaraportit
  • vaeltaja2006
  • 2

Pride-viikon perjantaina Kallion kirjastossa järjestettiin kirjailijapaneeli, aiheena rakkaus. Keskustelijoina olivat Helena Sinervo, Johanna Sinisalo ja Jukka O. Miettinen.

Suomalaiseen perinteeseen kuuluu, että kun kirjailija kirjoittaa fiktiivistä, rohkeaa, sellaista, jota paheksutaan, kritiikki nopeasti alkaa kohdistua kirjailijan persoonaan. Meillä ei eroteta taiteilijaa ja hänen tuotantoaan. Jos romaanihenkilö tekee jotain paheksuttavaa, kritiikki alkaa kohdistua kirjoittajaan. Taiteilija ei voi kirjoittaa mistä hyvänsä ilman, että hänen siviilihenkilöönsä alkaa kohdistua paineita. Se on jonkin sortin sensuuria. Jos kirjoittaa homoista, kirjailija saa homokirjailija-leiman.

Tämä oli yksi niistä teemoista, joista puhuttiin. Välitämme keskustelun n. 10 minuutin pituisina äänitteinä. Kiitokset Kallion kirjastolle ja keskustelijoille, jotka antoivat luvan äänittämiseen.

Audio
Mistä puhutaan, kun puhutaan rakkaudesta. Puhdas ylevä ystävyys, kahden ihmisen romanttinen rakkaus vai vanhempien ja lasten välinen suhde tai äidin rakkaus. Rakkauteen sisältyy ajatus ylevyydestä. Siihen littyy kuitenkin paljon normeja ja tabuja. On kiellettyä ja torjuttua rakkautta. Kirjallisuudessa on kuvattu rakkautta, myös erilaista rakkautta
Audio
Rakkauden tiellä pitää olla esteitä, jotta se kirjallisuudessa, tv-sarjoissa tai oopperassa kiinnostaisi. Johanna Sinisalo aloittaa keskustelun, Helena Sinervo jatkaa ja mukaan liittyy myös Jukka O. Miettinen.
Audio
Yhteiskunta pyrkii määrittelemään, millaista on oikea rakkaus. Onko kirjallisuus vastaan tätä hyväksytyn rakkauden normistoa. Jukka O. Miettinen aloittaa, seuraavina Johanna Sinisalo ja Helena Sinervo.
Audio
Suomalaisessa kirjallisuudessa miespuolisia homoja on aika vähän. Kirjallisuus on patriarkaalis-kansallista. Homo joutuu helposti marginaaliin. Naiskirjailijat kirjoittavat rohkeammin. Mistä tämä ero mahtaa johtua.
Audio
Englannissa monien kirjailijoiden gay-leima on alkanut liudentua pois. Enää ei olla joko kirjailija tai vain homokirjailija. Entä miten kirjailijan työssä vaikuttaa se, että homosuhteissa puuttuvat sukupuolten valtarakenteet. Romanttinen rakkaus ei ole kovin vanha ilmiö. Ennen avioliitolla turvattiin geenioperintö tai maaomaisuus..
Audio
Joitakin yleisön esittämiä kysymyksiä
Audio
Naisten viihdekirjallisuudessa ja rakkausromaaneissa on puhdasta, ikuista rakkautta. Nainen on kaunis, mies on tumma ja komea. Onko vastaavaa homopuolella. Puhuttiin vähän myös Brokeback Mountainista.
Audio
Ensimmäinen homo nähtiin tv-viihdesarjassa 80-luvulla Kuplassa. 30 vuotta on kulunut. Mitä on sinä aikana tapahtunut. Meillä puhutaan paljon kirjailijoista henkilöinä. Samalla kirjailijoihin lyödään leimoja. Jos kirjailija kirjoittaa paheksuttavista asioista, paheksunta nopeasti alkaa suuntautua kirjailijaan.
Audio
Lopuksi vielä keskustelua mm. oopperasta, elokuvasta ja pornografiasta
Audio
Yhteiskunnassa on nähtävissä polarisoitumista: on suvaitsevaisuutta ja suvaitsemattomuutta. Millaisia ajatuksia se herättää keskustelijoissa?
Kirjastoon oli koottu pieni homokirjallisuuden näyttelypöytä

2 kommenttia

  • 1 / 2
  • Onnellinen mies
  • 10.7.2011, 11.48
Jopahan nyt jotain!

Kallion kirjastossa tulee käytyä useinkin lueskelemassa, katselemassa kirjoja ja elämänmenoa, sekä lainaamassa kirjoja, tietenkin. Nyt kesällä olen odotellut tilaamaani Hannu Rajaniemen Kvanttivarasta, josta on tilauksia kokolailla runsaasti. Niinpä tuo edellä mainittu Kirjailijapaneeli rakkaudesta on jäänyt minulta huomaamatta. Harmi, harmi ja harmi. Mielenkiintoinen aihe ja mielenkiintoiset keskustelut. Kirjallisuus koko laajuudessaan on ollut ja on yksi rakkauteni kohteista jo kuusivuotiaasta lähtien. Harmi myös siksi, että olisin halunnut henkilökohtaisesti kiittää Jukka O. Miettistä hänen toimittamastaan kirjasta Miesten kesken. Tuon kirjan olen hankkinut jo 1990 luvun alkupuolella sen ilmestyttyä. Kirja on upeaa luettavaa ja siksipä se on tullut luettua uudelleen ja taas uudelleen ja siihen on ihastunut samoin kuin tuohon keväällä lukemaani Ricky Martinin kirjaan Minun tarinani.

Muistaakseni Eeva Kilpi kirjoitti runossaan näin: " Hyvyyttä on, kauneutta on, rakkautta on. Puolustetaan niitä." Jukka O. Miettiselle kiitokseni monista upeista lukuelämyksistä, joita hänen toimittamansa kirja Miesten kesken on minulle tuonut sitä usein lukiessani.
  • 2 / 2
  • Onnellinen mies
  • 11.7.2011, 12.59
Yksi kesien miellyttävimpiä ohjelmia, ainakin itselleni, on pölyjen pyyhkiminen kirjahyllyistä ja kirjojen uudelleen järjestely. Kohdata siten kasvokkain jo lukemiaan kirjoja on yhtä energisoivaa kuin kohdata miehen katse jokapäiväisessä elämänmenossa. Sydän ilosta sykähtää, mieli valpastuu, askel kevenee ja ryhti kohenee! Se on iloa se ja onnea ja riemua ja sielun siivittämää ylistystä rakkaudelle elämässä, jota on aina ja kaikkialla ja kaikkina aikoina, kaikesta huolimatta.

Tuossa edellä mainitsin Eeva Kilven runon, jonka suurinpiirtein muistin. Tuo runo tulee tässä ja se on upean, upean, upea. Se tulee tässä siksi, että edellistä kommenttiani kirjoittaessani etsin kirjahyllyistäni Eeva Kilven kirjaa Laulu rakkaudesta. Tiesin sen siellä olevan, mutta kesti kotvan aikaa kunnes sen tänään löysin, joten näin Eeva Kilpi:

Siis kauneutta on.
Rakkautta on.
Iloa on.

Kaikki maailman kurjuudesta kärsivät,
puolustakaa niitä!

Kaikesta mielestäni, kaikesta sydämestäni ja kaikesta sielustani voimaa ja kestävyyttä jokaiselle miestä rakastavalle miehelle ja naista rakastavalle naiselle työskentelyssä oikeudenmukaisen, ihmisarvoisen ja siten myös onnellisemman huomisen puolesta. Onnea elämään teille kaikille, ketä ja missä lienettekin!