Homoyhteisössä, kuten monessa muussakin yhteisössä, voi havaita toistuvia piirteitä, jotka määrittävät yhteisön jäsenten toimintaa. Nämä piirteet voivat olla ihmisen hyvinvointia tukevia tai haittaavia. Jotkut niistä ovat jopa hieman traagisia.
Me homomiehet uskottelemme usein päivittäin itsellemme pieniä valeita; sopivia puolitotuuksia, joilla lepyttelemme omatuntoamme ja joiden avulla voimme nukkua yömme paremmin. Tai ehkä juuri sinä et tee näin, mutta aika moni meistä kuitenkin.
Joskus meistä tulee niin hyviä tässä valehtelussa, että alamme uskomaan näihin valheisiin liikaa. Itselleen valehtelu aiheuttaa tosin vain itselle haittaa, koska kaikki muut kyllä näkevät tämän läpi. Jossain vaiheessa meidän täytyy niellä karvas lääke ja kohdata tosiasiat.
Seuraavassa viisi suurinta emävaletta, joita homomiehet kertovat itselleen:
- Siis, toi tyyppi näyttää ihan hirveeltä. Mistä se on löytäny noi karseet kuteet ja mikä toi tukka on? Sori, mä oon vaan rehellinen!
Tämä on ehdottomasti suurin vale, jota homomiehet uskottelevat itselleen perustellakseen rumaa käytöstään. Rehellisyyden ja ilkeyden välillä on vissi ero. Ei kannata käyttää rehellisyyttä oikeutuksena ilmaista omia epävarmuuksiaan tölvimällä jotain toista. Rehellisyys on hyve, mutta ämmäily on vain helppo laastari huonolle itsetunnolle.
- OMG, mitä mä sanoin sille baarimikolle? Siis, ja mä tein MITÄ keskellä katua? Sori, mä olin vaan niin hirveessä kännissä.
Jos olet yli 25-vuotias ja löydät yhä itsesi tilanteista, joissa joudut käyttämään näitä sanoja viikottain, pelisi on niin sanotusti pelattu. Riittävän monen kännisekoilun ja huolettoman yön jälkeen tällaisessa humalassa oleminen muuttuu satunnaisesta tekosyystä täysin kaavamaiseksi käytökseksi.
Voi olla, että sanavalintojen tai tekojen kontrolloiminen on mahdotonta viidennen tequilashotin jälkeen, mutta kuka käski juoda niin paljon, että oma tila menee sekoilurajan yli. Tiedät varmuudella, että liian monen drinkin jälkeen filmi katkeaa helposti, sanot typeriä asioita, tai teet todella typeriä asioita. Silti jatkat tätä toimintaa kaikesta huolimatta. Kuvittelet, että kukaan ei voi syyttää sinua siitä mitä sanot kännissä, joten mitä väliä? Voit kuitata kaiken nauramalla makeasti kavereiden kanssa huomenna.
Jos tämä kuulostaa sellaiselta, jota sanot usein, on aika tajuta, että huijaat itseäsi raskaasti.
- Näitkö sen tyypin kenen kanssa Toni seurustelee? Ihan järkyttävä! Mut hei, en mä tuomitse.
Tässäpä totuus: Jos ihminen joutuu vakuuttelemaan erikseen, että ei ole tuomitseva ihminen, todennäköisyys on, että hän todellakin on tuomitseva.
Kukaan ei toisaalta odota, että ummistaisit silmäsi kaikilta ongelmilta tai epäkohdilta. Tärkeintä on miettiä mitä päästää suustaan ennen, kun sanoo sen. Hyväksy se tosiasia, että tuomitset parhaillaan jotain toista, ja korjaa käytöstäsi. Kokeile myöntää ensi kerralla asia ja sanoa ääneen:
- Tiedätkö mitä, nyt mä olen tuomitseva.
Ainakaan sitten et ole täysi nuija.
Tämä on kuin lause suoraan huonosta saippuasarjasta. Tiedät, että se on klisee, mutta jotenkin tämä lause pääsee suustasi säännöllisin väliajoin. Vaikka et ehkä haluaisi uskoa tätä, mutta olet suunnilleen yhtä uskottava, kuin ne huonot sarjat, joita "inhokatsot".
Tiedät, että parisuhteesi on ohi ja poikaystäväsi tietää, että se on ohi - itse asissa jokainen, jonka tunnet, tietää, että suhteesi on ohi. Et vain vielä halua myöntää sitä itsellesi.
Melkein jokainen homomies on valehdellut itselleen tässä asiassa ainakin kerran tai kaksi. Se on kuitenkin vain osa aikuiseksi kasvamista, mutta tämän pitäisi olla valhe, jota oppii kertomaan itsellensä yhä vähemmän ja vähemmän, kun kokemusta karttuu parisuhdeasioissa ja kyllästyy tuhlaamaan aikaansa.
- Vaikka olenkin homo, se ei määritä minua millään tavalla.
Et kuulu mihinkään homostereotypiaan? Tämä on itse asiassa ehkä se kaikista pahin homojen stereotypia. Kuulut näet siihen tyyppiin, joka aina itse katsoo olevansa erillään homokulttuurista. Kun joku osoittaa homouden yleisimpiä stereotypioiden piirteitä - rakastaa vaikkapa Lady Gagaa tai intoilee sisustuksesta ja vaatteista - virnuilet tälle halveksuen. Luulet, että torjumalla kaikki kliseet homoudessa olet jotenkin ainutlaatuinen, mutta itse asiassa olet kävelevä oppikirjaesimerkki homojen lajikkeesta, jota voimme kutsua esimerkiksi nimellä homo superior.
Todellisuudessa me kaikki olemme joskus olleet esimerkkejä homostereotypiasta tai toisestakin. Tietenkin osa meistä saattaa olla silmäänpistävämmin homo käytökseltään tai kiinnostuksen kohteiltaan, mutta me kaikki olemme sortuneet kliseisiin kerran jos toisenkin, vaikka emme haluaisikaan sitä myöntää.
Kaiken kaikkiaan ongelma näissä yllä mainituissa valheissa, joita monet homomiehet kertovat itselleen, on, että ne estävät valehtelijaa itseään olemasta onnellinen. Näiden sijaan kannattaisi tehdä itselleen palvelus ja olla rehellinen itselleen.
Totuuden hyväksyminen omasta itsestään on henkisesti aika vapauttavaa, kuten aikanaan kaapista ulos tuleminenkin oli.