Tänään lauantaina, kun Tove Janssonin syntymästä on 100 vuotta, Helsingin Katajanokalle on saatu Tove Janssonin puisto. Puistossa pidettiin katajanokkalaisten yhteiset juhlat. Illemmalla kävimme Luotsikadulla katselemassa Tove Janssonin lapsuusmaisemia. Mukana oli paikallinen asukas, joka tuntee Katajanokan historiaa.
Katajanokka oli aikaisemin niemi. Kanava presidentinlinnan vierellä on myöhemmin kaivettu. 1800-luvun lopulle Katajanokka oli köyhien kalastajien aluetta, ja siellä oli sotilas-alue, kun 1820-luvulla sinne rakennettiin merikasarmi Engelin piirustusten mukana. Nykyään se on ulkoministeriönä. Uspenskin katedraali rakennettiin alueen korkeimmalle paikalle 1860-luvulla. Se on uusbysanttilaista tyyliä. Siinä on monta kupolia, jotka päättyvät sipuliin. Katajanokka kaavoitettiin 1890-luvulla, kun alettiin suunnitella asuintalojen rakentamista. Kadut vedettiin suoraan ja kallioita jouduttiin louhimaan.
Tove Janssonin puiston eteläkulmasta näkyy hyvin tulli- ja pakkahuone, joka on kaupungin omistama rakennus. Se toimi aikoinaan tullin tilana. Siellä sisätiloissa on vahvasti jugend-tyyliä. Hienon katon aiheena on viikinkilaiva. Muutkin aiheet ovat merellisiä. Kirjoituspulpetit asiakirjojen täyttämistä varten ja tullin konttorien ristikot ovat yhä näkyvissä. Nykyisin siinä on pienempien firmojen konttoreita. Salissa on jollain tavoin pysähtynyt tunnelma. Rakennus on suojeltu. Ainakin aikaisemmin toisen kerroksen salia pääsi katsomaan pääovesta.
Suuri kivitalo puiston pohjoislaidalla on vuodelta 1897, suunnittelija oli prof. Gustaf Nyström. Talo on uusrenessanssityyliä, jossa tyypillisenä on klassisen arkkitehtuurin symmetria. Kaksi julkisivua ovat symmetrisiä, ikkunat ovat suurimpia alakerroksissa ja pienenevät ylöspäin. Talossa voi nähdä kolme eri näköistä "kerrosta": alin, jykevin, keskikerrokset ja ylin kerros. Wikipediasta voi nähdä, että Nyström suunnitteli monia Helsingin tärkeitä rakennuksia 1900-luvun taitteessa.
Nyt suuntaamme Luotsikadulle. Luotsikatu on Katajanokan pääkatu ja näyttävin katu. Googlemapsista näkee, miten se seuraa Esplanadin linjaa. Luotsikatu alkaa Tove Janssonin puiston kohdalta. Kaksi hienoa taloa muodostaa kuin portin Katajanokan suuntaan. Vasemmalla on nuorten arkkitehtien Tallbergille suunnittelema talo. Tallberg oli rikas liikemies. Talo ei ole klassista tyyliä. Se on epäsymmetrinen. Kulmatorni korostuu ja ikkunat yläkerroksissa ovat kaarevia. Siinä on mukana jugendia tai art decota. Talossa teemana on auringonkukkakuvio, esim. ovessa ja julkisivussa. Oven sarana on muotoiltu tyylin mukaisesti ja rappukäytävässä on ulpukka-aihe koristeissa. Ne polveilevat kauniisti. Ylhäällä ulpukat vaihtuvat narsisseiksi ja sananjaloiksi. Hissi on myöhemmin rakennnettu. Alun perin talo oli kokonaan asuintalo.
Vastapäinen talo on myös saanut kulmaan tornin. Syntyy monumentaalinen vaikutelma. Se on jugend-tyylisien talojen tapaan epäsymmetrinen. Pohjakerroksen kivet on louhittu raskaalla tekniikalla. Talon sisäänkäynti on erityisen monumentaalinen. Taloyhtiön nimi Aeolos ja se liittyy kreikkalaiseen tuulen jumalaan. Tuuliteema näkyy yksityiskohdissa. Erkkerissä airut puhaltaa tuulta. Keskellä on vahvoja aaltoja. Ylhäällä näkyy A-kirjain. Ikkunat ovat monenlaisia 1900-luvun alun talojen tapaan. On suorakulmaista ja kaarevaa. Ulko-ovi on tammesta ja siinä tuulen jumala on läsnä. Sisällä rappukäytävässä on vanhoja restauroinnin yhteydessä löytyneitä koristeita ja hissi on yksi ensimmäisistä Helsingissä, rakennettu 1903. Sekin on restauroitu. Mahonkia löytyy. Vain yhdessä rapussa on hissi, siis vain päärapussa. Sivurappujen asukkaat, piiat ja muut, saivat kulkea jalan.
1900-luvun alussa rakennettu Luotsikatu 4 on myös jugendia. Se on linnamainen ja siinä on pieniä torneja. On pyöröikkuna ja jugend-koristeita. Keskellä ylhäällä on suuri ateljee-ikkuna. Se ikkuna toi valoa kuvanveistäjä Viktor Janssonin ateljeeseen vuosina 1914-1933. Hän oli Tove Janssonin isä. Ennen vuotta 1914 siinä oli Hugo Simbergin ateljee.
Luotsikatu 4:n prorrashuone on muutama vuosi sitten restaroitu ja koristeaiheena on tammen terho. Kaide ja muut kalusteet ovat erityisen hienoja, samoin ovet.
Toven kirjassa "Kuvanveistäjän tytär" hän kertoo elämästä tässä talossa. Vastapäisessä talossa asui Tawaststjernan perhe. Leikkitoverina oli nuori Erik Tawaststjerna. Erikistä tuli pianisti ja musiikkitieteen professori ja hän tutki elämäntyönäään Sibeliusta. Tawaststjernat asuivat Luotsikatu 5:ssä, mutta poikkikadun puolella. Tove kuulemma oli kova komentelemaan nuorta Erikiä.
Samassa talossa, Luotsikatu 5:ssä, avattiin aikoinaan ensimmäinen Elannon leipämyymälä. Luotsikatu 5:ssä oli presidentti Mauno Koiviston vanhuuden ajan koti.
Tämän retken voi tehdä puolessa tunnissa. Jos arkkitehtuuri kiinnostaa enemmän, kannattaa kulkea Luotsikatu päästä päähän ja tulla viereistä katua takaisin puistoon. Silloin on saanut rautaisannoksen jugendia.
Tove Janssonin puistosta varmaan kehittyy paikka, jossa käydään silloin tällöin piknikeillä. Tilaa on riittävästi. Kuvagalleriamme näyttää joitain yksityiskohtia puistosta ja lähirakennuksista.
Ylen Areenassa on kuunnelma: Luotsikadun lapset. Siinä kerrotaan Tovesta ja Erikistä