Retki Tove Janssonin puistoon

  • Artikkeli
  • Ihmisiä ja ilmiöitä
  • vaeltaja2006
  • 3

Tänään lauantaina, kun Tove Janssonin syntymästä on 100 vuotta, Helsingin Katajanokalle on saatu Tove Janssonin puisto. Puistossa pidettiin katajanokkalaisten yhteiset juhlat. Illemmalla kävimme Luotsikadulla katselemassa Tove Janssonin lapsuusmaisemia. Mukana oli paikallinen asukas, joka tuntee Katajanokan historiaa.

Katajanokka oli aikaisemin niemi. Kanava presidentinlinnan vierellä on myöhemmin kaivettu. 1800-luvun lopulle Katajanokka oli köyhien kalastajien aluetta, ja siellä oli sotilas-alue, kun 1820-luvulla sinne rakennettiin merikasarmi Engelin piirustusten mukana. Nykyään se on ulkoministeriönä. Uspenskin katedraali rakennettiin alueen korkeimmalle paikalle 1860-luvulla. Se on uusbysanttilaista tyyliä. Siinä on monta kupolia, jotka päättyvät sipuliin. Katajanokka kaavoitettiin 1890-luvulla, kun alettiin suunnitella asuintalojen rakentamista. Kadut vedettiin suoraan ja kallioita jouduttiin louhimaan.

Tove Janssonin puisto on tämän komean Uspenskin katedraalin vieressä, takapuolella, Katajanokan puolella.

Katajanokka oli aikaisemmin niemi, mutta joskus rakennettiin kanava erottamaan se mannermaasta.

Tove Janssonin puisto ei ole suuri, mutta siellä on tilaa pitää pikku piknikiä.

Tämä seurue tuli varta vasten istuskelemaan Tove Janssonin puistoon.

Tove Janssonin puiston eteläkulmasta näkyy hyvin tulli- ja pakkahuone, joka on kaupungin omistama rakennus. Se toimi aikoinaan tullin tilana. Siellä sisätiloissa on vahvasti jugend-tyyliä. Hienon katon aiheena on viikinkilaiva. Muutkin aiheet ovat merellisiä. Kirjoituspulpetit asiakirjojen täyttämistä varten ja tullin konttorien ristikot ovat yhä näkyvissä. Nykyisin siinä on pienempien firmojen konttoreita. Salissa on jollain tavoin pysähtynyt tunnelma. Rakennus on suojeltu. Ainakin aikaisemmin toisen kerroksen salia pääsi katsomaan pääovesta.

Puiston satamanpuoleisesta nurkasta näkyy tulli- ja pakkahuoneelle. Se on komea rakennus ja sisältä erityisen upea.

Keskellä on tulli- ja pakkahuoneen pääovi. Sisällä on entisöityinä vanhat tullin yleisötilat.

Tulli- ja pakkahuoneen komea ovi.

Suuri kivitalo puiston pohjoislaidalla on vuodelta 1897, suunnittelija oli prof. Gustaf Nyström. Talo on uusrenessanssityyliä, jossa tyypillisenä on klassisen arkkitehtuurin symmetria. Kaksi julkisivua ovat symmetrisiä, ikkunat ovat suurimpia alakerroksissa ja pienenevät ylöspäin. Talossa voi nähdä kolme eri näköistä "kerrosta": alin, jykevin, keskikerrokset ja ylin kerros. Wikipediasta voi nähdä, että Nyström suunnitteli monia Helsingin tärkeitä rakennuksia 1900-luvun taitteessa.

Puiston pohjoisreunalla on komea klassinen kivitalo. Talossa näkyy kolme rakenteellista kerrosta. Ikkunat pienenevät ylöspäin mennessä. Kaksi julkisivua. Symmetriaa

Nyt suuntaamme Luotsikadulle. Luotsikatu on Katajanokan pääkatu ja näyttävin katu. Googlemapsista näkee, miten se seuraa Esplanadin linjaa. Luotsikatu alkaa Tove Janssonin puiston kohdalta. Kaksi hienoa taloa muodostaa kuin portin Katajanokan suuntaan. Vasemmalla on nuorten arkkitehtien Tallbergille suunnittelema talo. Tallberg oli rikas liikemies. Talo ei ole klassista tyyliä. Se on epäsymmetrinen. Kulmatorni korostuu ja ikkunat yläkerroksissa ovat kaarevia. Siinä on mukana jugendia tai art decota. Talossa teemana on auringonkukkakuvio, esim. ovessa ja julkisivussa. Oven sarana on muotoiltu tyylin mukaisesti ja rappukäytävässä on ulpukka-aihe koristeissa. Ne polveilevat kauniisti. Ylhäällä ulpukat vaihtuvat narsisseiksi ja sananjaloiksi. Hissi on myöhemmin rakennnettu. Alun perin talo oli kokonaan asuintalo.

Kaksi hienoa taloa muodostaa portin Luotsikadulle. Luotsikatu on Katajanokan mahtava pääkatu.

Tallbergin talo koko komeudessaan

Tallbergin talossa on kukka-aiheita

Tallbergin talon kyltti. Talon suunnitteli kolme nuorta arkkitehtia.

Vastapäinen talo on myös saanut kulmaan tornin. Syntyy monumentaalinen vaikutelma. Se on jugend-tyylisien talojen tapaan epäsymmetrinen. Pohjakerroksen kivet on louhittu raskaalla tekniikalla. Talon sisäänkäynti on erityisen monumentaalinen. Taloyhtiön nimi Aeolos ja se liittyy kreikkalaiseen tuulen jumalaan. Tuuliteema näkyy yksityiskohdissa. Erkkerissä airut puhaltaa tuulta. Keskellä on vahvoja aaltoja. Ylhäällä näkyy A-kirjain. Ikkunat ovat monenlaisia 1900-luvun alun talojen tapaan. On suorakulmaista ja kaarevaa. Ulko-ovi on tammesta ja siinä tuulen jumala on läsnä. Sisällä rappukäytävässä on vanhoja restauroinnin yhteydessä löytyneitä koristeita ja hissi on yksi ensimmäisistä Helsingissä, rakennettu 1903. Sekin on restauroitu. Mahonkia löytyy. Vain yhdessä rapussa on hissi, siis vain päärapussa. Sivurappujen asukkaat, piiat ja muut, saivat kulkea jalan.

Tuulen jumalan talo, tuuliteema toistuu talossa eri puolilla.

Pääovi, tuulen jumala puhaltamassa

Talon nimikyltti

Talon pohjakerros on raakaa kiveä ja kivipintaa


1900-luvun alussa rakennettu Luotsikatu 4 on myös jugendia. Se on linnamainen ja siinä on pieniä torneja. On pyöröikkuna ja jugend-koristeita. Keskellä ylhäällä on suuri ateljee-ikkuna. Se ikkuna toi valoa kuvanveistäjä Viktor Janssonin ateljeeseen vuosina 1914-1933. Hän oli Tove Janssonin isä. Ennen vuotta 1914 siinä oli Hugo Simbergin ateljee.

Luotsikatu 4. Tässä Tove asui lapsuudessaan. Isän ateljeen ikkuna ylhäällä.

Luotsikatu 4:n ovi.

Vastapäätä on kirkkohallituksen tiloja.

Luotsikatu 4:n prorrashuone on muutama vuosi sitten restaroitu ja koristeaiheena on tammen terho. Kaide ja muut kalusteet ovat erityisen hienoja, samoin ovet.


Toven kirjassa "Kuvanveistäjän tytär" hän kertoo elämästä tässä talossa. Vastapäisessä talossa asui Tawaststjernan perhe. Leikkitoverina oli nuori Erik Tawaststjerna. Erikistä tuli pianisti ja musiikkitieteen professori ja hän tutki elämäntyönäään Sibeliusta. Tawaststjernat asuivat Luotsikatu 5:ssä, mutta poikkikadun puolella. Tove kuulemma oli kova komentelemaan nuorta Erikiä.

Samassa talossa, Luotsikatu 5:ssä, avattiin aikoinaan ensimmäinen Elannon leipämyymälä.

Toven leikkikaveri Erik Tawastsjerna asui tässä talossa, nurkan takana poikkikadun puolella.

Luotsikatu 5:n porrashuone, hieno ja arvokas

Luotsikatu 5:n porrashuoneen koristemaalauksia

Oven heloituksia Luotsikatu 5:ssä

Täältä sai Elannon leipää


Tämän retken voi tehdä puolessa tunnissa. Jos arkkitehtuuri kiinnostaa enemmän, kannattaa kulkea Luotsikatu päästä päähän ja tulla viereistä katua takaisin puistoon. Silloin on saanut rautaisannoksen jugendia.

Luotsikadulta näkymä Tove Jansson -puistoon

Tove Janssonin puistosta varmaan kehittyy paikka, jossa käydään silloin tällöin piknikeillä. Tilaa on riittävästi. Kuvagalleriamme näyttää joitain yksityiskohtia puistosta ja lähirakennuksista.

Jugend-talojen massiivisia oviaukkoja, raa asta kivimaterialaista
Raitiovaunupysäkki on jo Tove Janssonin puiston pysäkki.

Ylen Areenassa on kuunnelma: Luotsikadun lapset. Siinä kerrotaan Tovesta ja Erikistä

3 kommenttia

Virtuaalikatunäkymäkuva tuohon puistoon täällä (selän takaa tuossa näkymässä alkaa sitten Luotsikatu)

https://www.google.fi/maps/@60.167919,24.962409,3a,75y,302.24h,85.64t/data=!3m4!1e1!3m2!1sh705RskaF-7AzSardL8gPg!2e0

Tove Janssonin puistoon sitten vielä jokin mukava muistomerkki Tovesta ja Tuulikista, Moomista ja Tuutikista.

Vaikkapa tämän pohjalta - ja vene täyteen kukkia http://img1.nsd.se/public/img/8186286/011734844/tove-jansson-och-livskamraten?height=1000

Tai tästä, luonnetta myöten http://annelinkirjoissa.files.wordpress.com/2014/04/tove-ja-tuulikki2.jpg

Tai mikseipä samantien, Tove, Tuulikki ja Tamma http://screening-agency.com/wp-content/uploads/toove6.jpg

Kommenttia muokattu: 10.08.2014 klo 23:14
Tavallaan Tove Janssonilla on kolkka puistoa ollut jo 1940-luvulta, sillä hänen isänsä, kuvanveistäjä Viktor Jansson käytti Tovea merenneidon mallina Leikki II -veistoksessaan, jonka Helsingin kaupungi tilasi Esplanadin puistoon. Patsas on vesialtaalla, Pohjois-Esplanadin ja Havis Amanda -patsaan lähellä.
http://4.bp.blogspot.com/-BfZ40J0CtKQ/UIWoTaSssVI/AAAAAAAAAqk/SIHpsPwOKTk/s1600/Helsinki-1940-Leikki_2-Aallottaria-02.jpg
http://2.bp.blogspot.com/-mamv4emc0aU/UIWoQ0sU5EI/AAAAAAAAAqc/O7k6ALd00Is/s1600/Helsinki-1940-Leikki_2-Aallottaria-01.jpg

Tove on ollut mallina myös toisessa Merenneito-patsaassa, joka on Bensonin talon sisäpihan puutarhassa.

http://4.bp.blogspot.com/-BYBUogPXSkQ/UIWoYBXIvXI/AAAAAAAAAq0/oAcq2rsEVuI/s1600/Helsinki-1941-Merenneito-01.jpg
http://2.bp.blogspot.com/-J9af5mfqy4Q/UIWoaZYl5HI/AAAAAAAAAq8/S8EKkoSGC7E/s1600/Helsinki-1941-Merenneito-02.jpg
http://1.bp.blogspot.com/-ZtdlZhXqxDY/UIWodDP6pGI/AAAAAAAAArE/02e8G1UpOEM/s1600/Helsinki-1941-Merenneito-03.jpg

Tove Janssonin haudallahan (Hietaniemen hautausmaalla, lähellä Mechelininkatua olevassa vanhassa osassa) on myöskin isänsä veistämä patsas
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/cd/Grave_of_Tove_Jansson_at_Hietaniemi.JPG

Parhaimman kuvan Toven isästä, Viktor Janssonista henkilönä saa Tove Janssonin kirjoittamista kirjoista Kuvanveistäjän tytär ja Muumipappa ja meri.

Kommenttia muokattu: 10.08.2014 klo 23:02