Homovanhemmuutta tutkinut Texasin yliopiston professori pitää kiinni johtopäätöksistään
Amerikkalaisen tutkijan tulokset homovanhemmuuden haitallisuudesta ovat aiheuttaneet laajalti vastalauseita ja väitteitä poliittisista tarkoitusperistä. Nuo väitteet hän torjuu.
Texasin yliopiston sosiologian professori Mark Regnerus julkaisi tutkimustuloksensa Social Science Research -tiedejulkaisussa. Regnerus halusi tutkia onko mitään eroa kasvaa homoperheessä verrattuna muihin perhemuotoihin. Tutkimuksen mukaan homovanhemmat lasten kasvattajina ovat lapsen kehitykselle merkittävä haitta.
Tutkimus joutui heti mittavaan julkiseen myllytykseen. Kriitikot ovat sitä mieltä, että tutkimus on virheellinen, koska tutkittavien joukkoon ei kuulunut riittävästi tasapainoisessa parisuhteessa eläviä homopareja.
Regnerus ilmoittaa, pysyttäytyvänsä tiukasti kiinni siinä mitä hän on saanut tutkimustulokseksi ja mitä hän on siitä lausunut. Hän sanoo tietävänsä rahoittajiensa olevan konservatiiveja. "En tiedä mihin he tätä käyttävät." Hän luottaa siihen, mitä tutkimuksen tulokset osoittavat.
Regnerus myönsi, että hänen tutkimustaan on kritisoitu siksi, ettei siihen sisältynyt kuin kaksi lasta, jotka olivat eläneet koko ikänsä lesboparin kasvattamina.
Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Regneruksen tutkimuksen pelätään tulevan konservatiivien käyttöön taistelussa homojen oikeuksia vastaan. Eräässä kommentissa perättiin tutkijan vastuuta siitä, ettei hän saa vain julkaista numeroita tutkimustensa tuloksista. Hänen on myös kerrottava kyllin selvästi mitä nuo numerot todellta tarkoittavat.
Texan Daily: uutinen
Aikaisempi uutinen tästä tutkimuksesta ranneliike.netissä
Tutkijan vastuusta tutkimustulosten huolellisesta tai huolettomasta julkaisemisesta muistan tapauksen Suomesta. Tutkija oli tarkastellut erään pääkaupunkiseudun asuinalueen ihmisten asenteita. Hän julkisti tulokset, todeten paikkakunnalla X ihmisten olevan onnettomia. Taisi mukana tulosten tulkinnassa olleen muitakin negatiivisia seikkoja tuosta paikkakunnasta. Hesari julkaisi johtopäätökset isossa jutussa. Seurauksena oli mittava julkinen meteli ja moitteet tutkimuksen laadusta. Koko metakan seurauksena tuolla paikkakunnalla asuntojen hinnat laskivat. Tietenkään ei haluttu muuttaa alueelle, jossa ihmiset ovat onnettomia.
Myöhemmin muistelen nimenomaan kyseistä paikkakuntaa tutkitun lisää ja tulokset olivat ensimmäistä tutkimusta myönteisemmät. Taisi olla jopa niin, että ihmisten asenteet eivät kummemmin poikenneet muiden alueiden vastaavista asenteista.
Alkaa jo pikkuhiljaa väsyttämään tämä sateenkaariperheiden tutkiminen ja hutkiminen. Mitenkähän suhtauduttaisiin tutkijaan, joka tutkisi esimerkiksi miten vanhempien/vanhemman
a) ihonväri
b) kaljuus
c) pituus
vaikuttaa vanhemmuuteen. Voisin veikata, että jos esimerkiksi Yhdysvalloissa lähdettäisiin tekemään tutkimusta, jossa ihonväri olisi fokuksena löydettäisiin tuloksia jotka tukevat väittämää että tummemman ihonvärin omaavien vanhempien lapsilla on enemmän haasteita elämässä. Mutta suurin osa tiedeyhteisöstä ja tavallisista tallaajista ymmärtää ja tiedostaa, että siinä on ehkäpä kyse jostakin aivan muusta kuin ihonväristä.
Alan olla totaalisen kyllästynyt siihen, että sateenkaarivanhempana oma oikeuteni olla olemassa ja olla vanhempi on edelleen yleisen keskustelun aiheena ja mielipiekysymys. Tosin reiluuden nimissä myös sateenkaariväellä on omat sormensa mämmissä: omaa oikeutta olla ja perustaa perheitä on perusteltu positiivisilla tutkimuksilla. Ja jos sille tiellä lähdetään, pitää minusta antaa tilaa kaikille äänille - myös ääliöille.
Älytöntä perseilyä puolin ja toisin sanon minä! :)