Welt-lehdessä tänään mietitään, miten oikeutettua on ollut wikileaksin toiminta. Ammattisotilas Alfred Redl oli korkea-arvoisena upseerina ja esikuntapäälliikönä Prahassa. Hän oli myös homo. Hänellä oli pääsy salaiseen materiaaliin. Venäjän salainen palvelu värväsi hänet vakoojaksi. Hän toimitti materiaalia myös Italiaan ja Ranskaan. Hän sai ison tukun rahaa palkkioksi. Elämä oli ylitsepursuavaa. Paljastuminen tapahtui sattumalta. Hän ei ollut hakenut palkkiotaan postista ajoissa, ja oma salainen palvelu kiinnostui suuresta rahatukusta, joka paketissa oli. 25. maaliskuuta 1913 hänet paljastettiin vakoojaksi, ja wieniläishotellissa hän sai pistoolin pöydälleen. Hän ampui itsensä.
Silloin se oli oikea ratkaisu vakoojalle. Vielä vuonna 1953 aviopari Julius ja Ethel Rosenberg teloitettiin sähkötuolissa, koska he ilmeisesti olivat vuotaneet tietoja Amerikan atomisalaisuuksista.
Nyt vakoojia kohdellaan hellemmin. Rainer Rupp toimi Naton päämajassa ja lähetteli Stasille tietoja. DDR:n kaatumisen jälkeen hän sai 12 vuotta vankeutta, siitä 6 vuotta oikeasti vankilassa. Nyt hän kirjoittelee vasemmistolehteen kommentaareja.
Mordechai Vanunu istui Israelin vankilassa 18 vuotta. Tänään hänelle oli tarkoitus jakaa Saksassa mitalli taistelustaan atomiasevarustelua vastaan ja rauhan puolesta, mutta hän ei saa lupaa poistua Israelista. Juhlat peruutettiin ja mitalli menee muuta tietä hänelle.
On vain ajan kysymys, milloin Julian Assange palkitaan. Hän on Zeit-lehden kirjoittajan mukaan tehnyt palveluksen mielipiteenvapauden, politiikan läpinäkyvyyden ja informaation vapaan kulun puolesta. Mutta maailmalla on paljon toimittajia, jotka paheksuvat Assangen menettelyä. Assangesta ei niissä piireissä pidetä. Assanger on paljastanut monenlaisia poliitikkoja ja muita tärkeilijöitä. Samalla ovat paljastuneet monet tutkivan journalismin tähdet.
Journalistit puhuvat "ammatillisesta vastuusta". Ei siis olisi pitänyt panna nettiin suurta määrää dokumentteja, joita sitten muut joutuvat analysoimaan. Assangen joukoissa olisi ilmeisesti pitänyt olla kokeneita journalisteja valikoimassa. Mutta miksi kokeneet journalistit eivät ole tehneet sitä jo paljon aikaisemmin? Miksi homma jätettiin kokemattomalle Assangelle? Ja millä tavalla tämä nyt eroaa Watergatesta, jolloin Bob Woodwardin ja Carl Bernsteinin toimintatapaa ylistettiin. Silloin tehtiin suuri määrä paljastuksia samaan tapaan. Jos silloin 70-luvulla olisi ollut internet, varmaan paljastukset olisi ensin luettu netistä ja sitten Washington Postista.
On jo alettu oppia, että poliitikot eivät sano sitä, miten asiat todella ovat. Kööpenhaminan ilmastokokouksen jälkeen todettiin, että "aimo askel eteenpäin on kuljettu", vaikka kokous todellisuudessa olikin ilmeisesti fiasko.
Kiitos wikileaksin, nyt on nähty ,että politiikassa mikään ei ole muuttunut viimeisten kahden sadan vuoden aikana. Yhtaikaa toimitaan näyttämöllä ja kulisseissa. Kansalaisille tieto ei kulje. Miten pääsi syntymään esim. se virhe, että Kreikka otettiin mukaan EU:hun. Kaikki tieto pitää saada ulos. Täydellinen läpinäkyvyys on rehellisen ja ymmärrettävän politiikan alku. Silloin ei enää wikileaksia tarvita.
Koko artikkeli on tässä
http://www.welt.de/print/wams/vermischtes/article11573813/Alles-muss-raus.html
*****
Wikileaksin tietojen vuotajaksi epäillään amerikkalaista homosotilasta. Sen takia seurataan täälläkin, mitä asiassa tapahtuu. Ja tiedon salailuahan on kaikilla tasoilla. Kun on ylimääräistä tietoa, on myös ylimääräistä valtaa. Samaa ilmiötä on ollut täällä HLBTI-piireissäkin.