15.10.2009 Dokumentti synnytti keskustelua
TV:ssä ja elokuvateattereissa pyörinyt filmi "Sämre än djur" on aiheuttanut keskustelua. Muslimien ja arabien HLBTI-etujärjestö Arab Initiative antoi filmistä ensimmäisenä kritiikkiä. Kritiikkiä on tullut siitä, että filmissä kuvataan vain muslimiryhmien kunnia-kulttuuria, vaikka samanlaista häpeän ja kunnian kulttuuria on myös kristillisissä ryhmissä Lähi-Idässä ja Afrikassa ja jopa täällä Pohjoismaissa.
Jo vuosien ajan on tiedetty, että naiset ja tytöt joutuvat kunniamurhien ja pahoinpitelyjen kohteiksi, mutta nyt on näyttöä siitä, että myös pojat ja erityisesti homot joutuvat kärsimään siitä, että perheen kunnia menee ja tilalle tulee häpeä. Suuret maailmanuskonnot pitävät homoseksuaalisuutta syntinä, mutta samalla korostetaan, että on vihattava syntiä mutta rakastettava syntistä. Hyvin uskonnollisissa kristityissä perheissä Ruotsissa nuorilla on suuria vaikeuksia tulla kaapista. Heitä aletaan vihata ja monet joutuvat elämään seksuaalipakolaisina omassa maassaan. Kristityt eivät ole parempia tässä asiassa.
On myös "arkimuslimeja"
Pari päivää sitten QX:ssä kirjoittavat kansanedustaja Börje Vestlund (sosdem) ja taiteilija Andres Esteche. He kertovat, että Tukholman esikaupunkialueilla elää paljon "tavallisia" muslimiperheitä, "arkimuslimeja". Tiedetään, mitä koraanissa sanotaan, ja arjessa on joitakin uskonnollisia rituaaleja. Mutta uskonto ei hallitse elämää. Samanlaisia "arkikristittyjäkin" on olemassa. Käydään muutaman kerran vuodessa kirkossa ja siihen se uskonnollisuus loppuu.
Mutta sekä muslimien että kristittyjen joukossa on ryhmiä, jotka ovat syvästi uskonnollisia. He elävät koraanin tai raamatun mukaan. Sellaisia ovat mm. jotkut helluntailaisryhmät. Samanlaisia tiukasti uskonnollisia ryhmiä on muslimien keskuudessa. Näillä tiukasti uskonnollisilla ryhmillä on homofobinen perusasenne.
Kunnian kulttuuri elää sekä kristillisissä että muslimiuskoisissa ryhmissä. Vain avioliitto on oikein ja täytyy elää ja uskoa tietyllä tavalla. Mallit ovat selkeästi patriarkaalisia. Jos näin ei tapahdu, perheen kunnia on vaarassa. Se näkyy miehen elämässä niin, että hänet torjutaan muusta miesyhteisöstä. Joskus mies voi jopa tappaa, jotta kunnia säilyisi eikä tarvitse hävetä.
Tässä ei ole kysymys ainoastaan muslimiyhteisöistä. Samat mekanismit toimivat kristillisissä tiukasti uskonnollisissa ryhmissä.
Mutta miten pitäsi suhtautua siihen, että muslimit, kristityt ja juutalaiset haluavat kaikenlaisia mutkikkaita asioita, kuten että muslimitytöt eivät voisi olla mukana voimistelutunneilla tai että islamia on suojeltava niin, että länsimaista ilmaisunvapautta rajoitetaan. Se on tyhmää. Samalla tavalla tyhmää on joidenkin kristittyjen piirien vaatimus, että lasta on piiskattava. Jotkut poliitikot kuitenkin kalastelevat ääniä myötäilemällä noita vaatimuksia.
Uskontojen ja HLBTI-oikeuksien suhde on mutkikas. Pääsyyllinen ei kuitenkaan olo yksi uskonto, islam.
Kommentti syyrialaisesta näkökulmasta
Eilen QX:n keskusteluun liittyi Syyriassa asuva nimim. "A of Arabia". Hän ei ole nähnyt itse filmiä, mutta on seurannut QX:n keskustelua.Hänen mielestään arabeista ja muslimeista puhutaan liian paljon yleistäen ja syyllistäen. Kun hän kuulee lauseen: "Islam on pahempi kuin muut uskonnot", nimim. A of Arab toivoo syvällisempää tietoa Lähi-Idästä ja sen HLBTI-ihmisistä. Hänellä on sekä Lähi-Idässä että Ruotsissa ystäviä, jotka ovat muslimihomoja ja -lesboja. Kirjoittelussa kauhistellaan aina Irania ja Saudi-Arabiaa ikään kuin sieltä kohdistuisi meihin läntisiin ihmisiin suuri vaara. Mutta länsimaalaiset : olkaa rauhassa. Teidän maistanne ei koskaan tule Irania tai Saudi-Arabiaa. Tämä kauhistelu johtaa kuitenkin siihen, että myös muslimihomot joutuvat epäilysten kohteiksi.
Arabisk Initiative kritisoi "Sämre än djur" -ohjelmaa siitä, että kunnian kulttuuria on muuallakin kuin arabimaissa ja muslimialueilla. Syyrian valtionuskonto on islam, mutta maa on moniuskontoinen. Siellä on paljon myös kristillisiä kirkkoja. Kun nimim. A of Arabia kyseli Syyriassa kristillisiltä homoilta, millaista elämä siellä on, vastaus oli yllättävä. Muslimihomon on siellä helpompi elää, koska muslimeilla ei ole samoja paineita kuin kristityillä esitellä perheelle tyttöystävää. Gaysuhteisiin on muslimin paljon helpompi päästä. Paine avioliittoon on samanlainen kristityillä ja muslimeilla.
Nimim. A of Arabia kertoo omasta kokemuksestaan. Hän etsi asuntoa. Oli huone, mutta sitä ei hänelle vuokrattu, koska hän on mies. Syynä oli se, että huonetta siivoaa tyttö, jonka isä haluaa suojella lastaan miehiltä. Perhe on kristitty.
Muslimimaissa on homoja, jotka kertovat perheelleen homoudestaan. Siitä ei synny suvussa mitään erityistä kalabaliikkia. Ilmiö on vielä aika harvinainen Syyriassa, mutta internetin yleistyessä syntyy verkostoja ja tullaan näkyvämmiksi. Libanonissa lesbojärjestö Meem on julkaissut kirjan Bareed Mustajil (=express mail). Kirjassa on queer-ihmisten tarinoita elämästään erilaisina Libanonissa. Myös Libanon on moniuskontoinen maa. Kirjassa musliminainen kertoo, miten hän tuli kaapista ääriuskonnolliselle suvulle. Isovanhemmat kommentoivat: "Me emme voi muuttaa Jumalan tahtoa". Perheen huoli oli enemmänkin homfobisesta ympäristöstä kuin tyttären lesboudesta.
Koraanissa lukee, että kaikilla ihmisillä on samanlainen arvo. Homojen pitäisi enemmän ottaa selvää eikä heitellä ennakkoluuloja, koska niistä syntyy vain vastakkainasettelua. Kristityissä länsimaissa ei ole kovinkaan pitkää aikaa siitä, kun homoja samlla tavalla leimattiin rikollisiksi ja syntisiksi.
7.10.2009 Kunnian kulttuuri näkyy ruotsalaiskouluissa
Dagens Nyheter käsitteli pari päivä sitten nuorten tilannetta, kun perheen kunnia on uhattuna. Tukholman alueella tutkittiin yhdeksäsluokkalaisia. 11% tytöistä ja 4% pojista joutuu alistumaan tiukkoihin sääntöihin perheen kunnian vuoksi. Suurta osaa näistä nuorista uhataan väkivallalla. Tutkimus tehtiin 2008 ja siihen osallistui 2300 oppilasta.
Eniten kunnian takia ovat joutuneet kärsimään tytöt. Heillä ei saa olla poikaystäviä ja osalta on kielletty tietyt koulun oppitunnit. Mutta samassa tilanteessa on myös 4% pojista. Pojilla on kaksi roolia: he joutuvat alistumaan tiukkoihin sääntöihin mutta he joutuvat myös vartioimaan omia sisariaan tai serkuksiaan.
Useimmat näistä nuorista elävät perheissä, joilla on ulkomalainen tausta. Pakkoavioliittoja on edelleenkin. Dagens Nyheter haastatteli 19-vuotiasta Ahmetia. Hän joutui menemään naimisiin 18-vuotiaan serkkunsa kanssa, vaikka hän rakasti toista naista. Äiti painosti avioliittoon. Kun perheelle paljastui Ahmetin kiinnostus toiseen naiseen, poika ja äiti lähtivät Irakiin. Ainoa mahdollinen vaihtoehto oli suostua avioliittoon serkun kanssa. Ahmetin perhe tuli Ruotsiin, kun hän oli 3-vuotias.
Muslimi ja homo
18-vuotias Bawan on kurdi, muslimi ja homo. Hän pelkää kuolevansa, jos perheelle paljastuu homous. Kun Bawanin äiti näkee esim. tv:ssä jonkun julkkishomon, hän julistaa: "Pirun homo, toivottavasti palat helvetissä!"
Bawan epäilee, että äiti on jyvällä hänen homoudestaan. Bawan puhuu usein kaveriensa kanssa puhelimessa. Äiti on salakuunnellut hänen puheluitaan. Kun homokaverin kanssa puhuttiin seksistä, syntyi kotona valtava kalabaliikki.
Bawan ei usko, että hän koskaan voi tulla esiin homona. Se tuhoaisi perheen kunnian. Muut perheet puhuisivat pahaa. Erityisesti äiti saisi hävetä, koska hän on ollut kasvattaja. Myös isä saisi kokea, millaista on olla epäonnistunut ihminen, vaikka nyt hän nauttii muiden kunnioitusta.
Bawan on uskovainen muslimi, vaikka ei juuri käykään moskeijasssa. Hänellä on kaksi nuorempaa sisarta, ja isä muistuttaa aina, että hän on esikuvana nuoremmille. Hän on syntynyt Kurdistanissa, ja perhe muutti Ruotsiiin ,kun hän oli vuoden ikäinen. Bawan on ystävystynyt ruotsalaisten kanssa, mutta perhe katselee vain muslimikanavia tv:ssä, eivätkä he tunne oloaan kotoisaksi. Isä matkustelee jatkuvasti Ruotsin ja Kurdistanin väliä.
Toimittaja ei voi haastatella Bawania hänen kotikaupungissaan. Siellä liikkuu paljon hänen sukunsa jäseniä, ja herättäisi suurta hämmennystä, että aikuinen ruotsalainen ottaisi yhteyttä Bawaniin. Bawan havaitsi homoutensa, kun hän oli 12-vuotias. Ensimmäinen kokemus oli 13-vuotiaana kaverin kanssa metsässä. Se oli hyvin pelottavaa.
Ainoa, jolta hän on asaanut henkistä tukea on ollut isän veli. Tämä mies ei ole ollut samalla tavalla traditionaalinen ja tiukka uskovainen. Hän on pitänyt salaisuuden. Koulussa hän on ollut paljon omissa oloissaan. Hän ei mahdu perheeseensä, mutta ei myöskään koulukavereiden joukkoon. Itsemurha-ajatuksiakin on käynyt mielessä.
Pari vuotta hän yritti olla hetero. Mutta se ei oikein onnistunut. Silloinen tyttöystävä on edelleen ystävä ja tietää totuuden. Myös neljä parasta kaveria tietää, mistä on kysymys. Internet on ollut pelastus. Sitä kautta on tullut käsitys, ettei tarvitse hävetä. Muita homoja tavatessaan hän haluaa pysyä tuntemattomana. Nimeä ei anneta.
Haluaisiko hän olla hetero? Pitkän miettimisen jälkeen tulee vastaus: kyllä. Silloin ei olisi häpeää. Nyt hän jännittää kaiken aikaa. Ainoa hetki, jolloin jännitys laukeaa, on, kun hän ottaa alkoholia. Hän matkustaa Tukhomaan ja viettää aikaa gayklubeilla. Suurkaupungissa on varmasti helpompaa elää.
Bawanin isä haluaa takaisin Kurdistaniin. Ensi kesänä hän ottaa perheensä mukaan ja muutetaan takaisin. Bawaniakin vaaditaan lähtemään. Hänestä halutaan enemmän kurdi. Mutta hän ei halua lähteä, vaan aikoo muuttaa Tukholmaan.
Bawan on kieltäytynyt kyttäämästä ja vartioimasta sitä, mitä hänen sisarensa tekevät, vaikka isä ja äiti ovat sitä vaatineet. Tiukat kunniasäännöt ovat hänen mielestään epäinhimillisiä. Mutta Bawan sanoo, että ne säännöt elävät hänenkin sisällään, vaikka hän niitä inhoaa. Ajatus siitä, että sisaret lähtisivät joidenkin miesten seuraan, tuntuu oksettavalta.
Isä on jo suunnitellut Bawanin aviolittoa aivan lähivuosina. Bawan itsekin sanoo menevänsä naimisiin, mutta vasta, kun hän on kolmikymppinen. Ikävää sanoa, mutta hän tulee olemaan vaimolleen uskoton. Avioliittoon hän haluaa vain sen takia, että saisi lapsia. Näin suvun perintö jatkuu.
5.10.2009 Ruotsalaisdokumentti Ruotsin tv:ssä
Ruotsalainen tv-dokumentti "Sämre än djur - i familjens våld" on karua katsottavaa. Filmi kertoo kahden musliminuoren vaikeasta elämäntilanteesta. Kun perheet saavat tietää lastensa homoseksuaalisuudesta, seurauksena on väkivaltaa ja jopa kuolemalla uhkailua.
Muhammed lähtee pakomatkalle Glasgowiiin Skotlantiin opiskelemaan. Hän tilaa netistä vain menomatkan. Mutta elämä erossa perheestä ja sukulaisista on painostavaa. Opintovuoden jälkeen hän palaa. Tilanne ajautuu siihen, että hän hakee uutta henkilöllisyyttä, koska perhe ja suku uhkaavat hänen henkeään. Mutta filmissä ei kerrota, saako hän mistään henkistä tukea.
Cherinin kasvatusisä on muuttanut Ruotsista takaisin Tunisiaan. Haastattelussa hän kertoo, miten tärkeä hänelle on kunnia. Jos kunnia menee, joutuu muiden ihmisten torjumaksi ja kiusaamaksi. Jos perheessä on homoseksuaalinen lapsi ja se tulee julki, kunnia on menetetty. Homo on pahempi kuin elukka. Cherin joutui pahoinpidellyksi, kun perheelle paljastui hänen lesboutensa. Hän pakeni naisten taloon.
Kritiikkiä
Filmi on herättänyt kritiikkiä. Toukokuussa 2009 perustettiin Ruotsiin Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan HLBTI-ihmisten yhteistyöjärjestö Arab Initiative. Se reagoi tähän dokumenttiin ja valitti, että esimerkiksi otetaan vain arabi- ja muslimiperheitä. Muuallakin maailmassa homoja sorretaan, sanoo Ali Arab Initiativestä. Monissa kulttuureissa on samoja kunnian perinteitä. Dokumenttiin olisi aivan hyvin voinut valita vaikkapa katolisen perheen.
Ali sanoo kuitenkin, että on tärkeää nostaa esiin painostus HLBTI-nuoria kohtaan. Painostusta tulee arabi- ja muslimiryhmiltä , mutta myös ruotsalaisesta yhteiskunnasta. Dokumentissa Cherinin kasvatusisä Mustafa on esimerkkinä muslimien ajatusmaailmasta. Mutta aivan hyvin esimerkkinä olisi voinut olla arabeja, jotka ajattelevat eri tavalla. Tämä dokumentti on omiaan lisäämään islamofobiaa, kun siinä ei esitellä ainoatakaan positiivista mallia. Dokumentti lisää muukalaisvihamielisyyttä.
Viime viikolla filmiä näytettiin elokuvateattereissa Tukholmassa, Malmössä ja Göteborgissa ja näytösten jälkeen järjestettiin keskustelutilaisuuksia. Svenska Dagbladet viime viikolla antoi kritiikkiä homo- ja lesbojärjestöille. Arabi- ja musliminuoria pitäisi tukea paljon enemmän kuin sitä, että transihmiset saisivat uuden nimen.
Suomessa arvioiden mukaan on useita satoja homo- ja lesbonuoria muslimiperheissä. Heidän tilanteestaan ei ole puhuttu. Tämä dokumentti olisi hyvä keskustelunavaus, jos se saataisiin suomalaiseen tv-ohjelmistoon. .
Ohjelma on nähtävissä SVT:n lähetyksissä(Suomen aikaa):
SVT2 Torstai 8.10.2009 klo 16.10
SVT2 Lauanatai 10.10.2009 klo 16.15
SVT24 Lauantai 10.10.2009 klo 21.30
Ohjelma on nähtävissä netissä marraskuun alkupuolelle saakka osoitteessa:
http://svtplay.se/v/1715797/samre_an_djur
Netissä linkki ohjelmaan on muuttunut. Ohjelma on nähtävissä marraskuun alkuun saakka