Homomiehille elinluovutuskielto Kanadassa
Kanadan terveysviranomaiset ovat tarkentaneet elintenluovutussääntöjään niin, että elinsiirtoa harkittaessa homoseksuaalisesti aktiiviset miehet hylätään luovuttajina automaattisesti.
Elintestamentin tehneen vainajan omaiset haastatellaan ja heiltä kysytään muun muassa luovuttajan sairastamista tarttuvista taudeista, mahdollisista vankilatuomioista (myös riskiä kasvattava tekijä), suonensisäisten huumeiden käytöstä, tatuoinneista ja seksuaalisesta suuntautumisesta. Jos luovuttaja on mies, joka on tiettävästi harjoittanut seksiä toisen miehen kanssa viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana, häntä ei hyväksytä luovuttajaksi.
Tähän mennessä elimiä on saatettu hyväksyä myös riskiryhmiin kuuluvilta, jos heitä ei ole kokeissa todettu tarttuvien tautien kantajiksi. Nyt käyttöön otettujen uusien sääntöjen mukaan tällaisia poikkeuksia ei enää sallita.
Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Erään elinsiirtoja järjestävän laitoksen edustaja on sitä mieltä, että elinsiirtoihin ei ole syytä soveltaa yhtä tiukkoja turvallisuusmääräyksiä kuin verenluovutukseen, koska niissä elimen vastaanottaja on useimmiten välittömässä hengenvaarassa ja luovuttajia on vähän tarjolla. Homojärjestöt ovat sitä mieltä, että päähuomio pitäisi kiinnittää henkilön seksikäyttäytymisen turvallisuuteen, ei hänen seksuaaliseen suuntautumiseensa.
Lähde: CBC News
http://www.cbc.ca/canada/story/2008/01/07/organ-transplant.html?ref=rss
"päähuomio pitäisi kiinnittää henkilön seksikäyttäytymisen turvallisuuteen, ei hänen seksuaaliseen suuntautumiseensa"
Juuri näin.
Vaikka kyettäisiinkin osoittamaan, että suojaamattomia irtosuhteita harrastavien homomiesten keskuudessa olisi enemmän tautisuutta kuin suojaamattomia irtosuhteita harrastavien heteromiesten keskuudessa niin se ei silti tarkoittaisi sitä, että KAIKKI homomiehet olisivat järjestelmällisesti tautisempia kuin heteromiehet. Suuntautuneisuuden ei pitäisi olla merkitsevänä seikkana vaan henkilön käyttäytymisen. Jotenkin turhauttavaa ajatella, että kuollessani kaikki mahdolliset "varaosani" mätänevät maakuopassa samaan aikaan kun jotkut odottavat hengen hädässä elinsiirtoa.
Toisaalta tulee myös sellainen uhma, että jos ei homon elimet kelpaa niin mädätköön sitten, p**kele. Eipä ole ko. homolta siinä vaiheessa enää millään tavalla pois. Sääliksi vain tosiaan käy niitä elinluovutusjonossa olevia, jotka mahdollisesti myös heittävät oman henkensä vain siksi, että ennakkoluuloiset viranomaiset säätävät ennakkoluuloisia käytäntöjä.
Mutta mistä ihmeestä ne haastateltavat läheiset voivat tietää, millaista seksiä kuollut on harrastellut viimeisen viiden vuoden aikana? Moniko vaimo tietää miehensä olevan biseksuaali ja käyvän miehissä? Moniko vaimo tietää, että perheenisä käy työmatkoilla bordelleissa? Tai mistä ihmeestä peräkammarinpojan äiti tietää, mitä pojalla on ollut sellaista, josta ei äidille kerrota?
Eikö kaikki turvallisuuskysymykset kannattaisi perustaa niihin testeihin, jos sellaisia kerran on mahdollisuus tehdä, eikä siihen, millaista kuvaa kuollut on itsestään lähipiirissään ylläpitänyt..? Testien tulokset voi vainajan yksityisyyden suojaamiseksi sitten pitää salaisena tietona.
Verenluovutuksessa kerrottuun luottaminen sentään perustuu edes ensikäden tietoon. Mua kyllä ihmetyttää siinäkin, että eivätkö ne asioista päättävät viranomaiset ole kuuleet, että jotkut levittelevät tauteja ihan tarkoituksella.