Nuoret ihmiset tunnustavat uskoaan yhä useammin uskonnollishenkisissä beat-messuissa ja rock-konserteissa. Mutta iloisen ja huolettoman julkisivun alla piilee usein fundamentalistinen sydän.
Taz-lehden toimittaja kävi Bonnissa tutustumassa International Christian Fellowship (ICF) -vapaakirkon nuorisoiltaan. Noin 50 nuorta huojuu sähköbasson rytmien tahdissa. Osa on nostanut kädet kohti taivasta, ja tunnustaa uskoaan Jeesukseen. Tämä on yksi niistä kirkoista, jotka vetävät puoleensa 20-30-vuotiaita nuoria. Rockia urkujen sijasta, teatteria ehtoollisjonotuksen sijaan ja tanssia kovien kirkonpenkkien sijaan. Tämä kirkkokunta toimii jo Englannissa, Sveitsissä, Saksassa ja Tsekissä. Jäseniä on jo 5 000 ja uusien seurakuntien kysyntä on kovaa. Esim. uusia helluntaiseurakuntia perustetaan koko ajan Keski-Eurooppaan.
Tämä trendi on kova pala perinteiselle "asia-linjalla" toimivalle kristillisyydelle. Uudet kirkkokunnat tekevät tehokkaasti käännytystyötä. He yrittävät vakuuttaa, että he saavat elää henkilökohtaisella tasolla uskoaan paljon intensiivisemmin. He eivät kutsu omaa ryhmäänsä kirkoksi, vaan nimenä on "Jeesus-vallankumous" tai " International Christian Fellowship" tai Opiskelijat Jeesuksen puolesta" tai "Jeesus-friikit".
Asiantuntija sanoo, että uudet liikkeet haluavat puhutella nuoria aikuisia, niitä, joille perinteinen kirkko on ollut pettymys. On rakennettu aivan uudenlainen pop-kulttuuri kirkon muurien ulkopuolelle. Siinä joukossa syntyy elitistinen kuva omasta joukosta. Jumalan henki vaikuttaa vain omissa joukoissa.
Käännytystyö on saanut uudet muodot. Siinä on mukana internet, keskustelufoorumit ja videotarjonta. Saarnoja voi ladata netistä. Web-yhteisö kierrättää netissä saarnaäänitteitä. Todistamalla muille omaa uskoaan he lujittavat keskinäistä yhteenkuuluvuuttaan.
Musiikki avaa mielet. Se tiedetään jo vanhastaan. Myös perinteinen kirkko on kokeillut rockkonsertteja ja beat-messuja. Mutta uudet suunnat menevät pidemmälle. Euroopassa on jo vuosittaisia Freackstock-festivaaleja (esim. Gothassa), ja sinne saapuu 10 000 ihmistä kuuntelemaan musiikkia reggaesta heavy metalliin ja juhlimaan Jeesusta. Perinteisille kirkoille tuntuu olevan vaikeaa olla niin lähellä nuoria, ja selvästikään Bachin virret ja raamatun lauseet eivät vedä puoleensa nuoria yhtä tehokkaasti.
On myös nettikauppoja. Freakstyle AG tarjoaa Jeesus-krääsää: pinssejä, tietokonepelejä ("Pelastus"), yms.
Tämä kehitys ei hämmästytä pelkästään perinteistä kirkkoa vaan myös perinteisiä vapaakirkkoja. Uudet Jeesus-friikit ovat näiden ulkopuolelle syntyneitä ryhmiä. Vapaakirkolliset ovat joutuneet ottamaan jo joitakin toimintamuotoja näiltä vapailta ryhmiltä.
Mutta:
Vaikka uudet liikkkeet vaikuttavatkin kovin rennoilta, uskonasioissa ei olla iloisia ja vapaita. Jumalan sanaa noudatetaan tiukasti. Homoseksuaalisuus on synti ja evoluutio-oppi on keksittyä. Jos joku haluaa luoda oman käsityksen raamatusta, hän on väärässä paikassa. Heillä on hierarkinen seurakuntarakenne, johtaja määrää marssijärjestyksen. ICF-kattojärjestön tiedottaja Zürichistä sanoo, että heidän kirkossaan ei uskota demokratiaan.
Perinteisessä kirkossa katsotaan asiaa huolestuneena. Uusiin uskontoryhmiin syntyy ongelmallisia auktoriteettirakenteita. Johtajahahmot vakuuttavat raamatun virheettömyyttä. Nuoria lähetetään jopa lähetystyöhön muihin maihin kovin vähäisin eväin (Pyhä Henki käskee lähtemään).
Uskontokuntien happeningeissa vaaditaan: "Jumala odottaa, että annat hänelle rakkaudentunnustuksesi". Kehotus saa vastakaikua ja henkilökohtainen suhde Jumalaan ja Kristukseen muodostuu keskeisimmäksi kysymykseksi. "Jeesuksen avulla alkaa uusi elämä". Yksi nuori mies on tatuoinut käteensä kristilliset hyveet: usko, rakkaus, toivo. Toinen 30-vuotias mies kertoo, miten hän aikoi riistää itseltään hengen. Sitten hän tapasi kävelykadulla baptistiryhmän ja jäi juttusille. Nyt hän on vapaa ja haluaa samaa uskoa muillekin.