Ranskalainen Jonathan Littell (40v) on kirjoittanut 1400-sivuisen tiiliskiviromaanin "Les Bienveillantes", jonka aiheena on SS-upseeri Max Aue. Aue kuului vuonna 1943 SS-johtaja Heinrich Himmlerin henkilökohtaiseen esikuntaan. Max Auen isä oli saksalainen, äiti ranskalainen. Romaanissa Max Aue kertoo minä-muodossa sotatapahtumista ja juutalaisten pakkokuljetuksista ja holokaustista. Max Aue on paha sankari. Persoonallisuus on jääkylmä. Murhattujen ihmisten kohtalot eivät häntä liikuta. Vartalo on kuin nuorukaisen vartalo - kuin Michelangelon patsas. Hän on ollut seksuaalisessa kontaktissa sisareensa ja käy säännöllisesti Berliinin Tiergartenissa pyydystämässä pikaista poikaseksiä. Hän on siis homo. Hän on samaan aikaan naimisissa ja hänellä on lapsia. Eräänä yönä poliisipartio nappaa hänet ja hänet viedään poliisipiiriin kuulusteluihin.
Kaikki tämä olisi ihan OK, jos romaani olisi totta. Mutta päähenkilö Max Aue on täydellisesti fiktiivinen, keksitty henkilö. Max Aue on mielikuvituksen tuote.
Kirjailija Jonathan Littell on syntynyt New Yorkissa ja asunut suuren osan elämäänsä Ranskassa. Kun kirja julkaistiin Ranskassa 2006, siitä tuli supermenestys. Sitä on myyty jo 800 000 kappaletta ja se on voittanut arvostetut Prix Goncourt ja Académie Française -palkinnot.
Nyt kirja on julkaistu myös saksaksi ja se on noussut kulttuuriuutisten puheenaiheeksi. Esim. ensi viikon torstaina klo 23.40 Arte-kanavalla on dokumentti "kirjasta ilmiönä".
Joissakin lehtiarvosteluissa on muistutettu, että ennenkin on pahat natsit yhdistetty homoihin. Muutama vuosi sitten ilmestyi bestseller-kirja Hitlerin väitetystä homoudesta. Ja amerikkalainen pappi Scott Lively on kirjoittanut homoista kirjan Pink Swastika, ja siinä hän sysää natsismin synnyn homojen syyksi. Pääasiassa homot häärivät kirjan mukaan natseina.
