Jos sinulla juuri nyt on polttava tarve löytää uusi seksipartneri, älä huolestu – et ole ainoa. Welt-lehti kertoo tänään, että ihminen perusluonteeltaan on promiskuiteettinen eli haluaa aina uutta ja uutta. On totuttu ajatukseen, että on olemassa koko elämän siveinä pysyviä ja on satunnaissuhteita harrastavia siveettömiä ihmisiä, mutta todellisuudessa on myös kaikkea siltä väliltä. Naisten ja miesten välisiä eroja ei ole, vaikka ennakkoluulot väittävät, että naiset ovat uskollisempia.
Weltin artikkelissa seksuaalitutkijat ja biologit puhuvat keskiverto-hetero-saksalaisesta. Hänellä ei ole elämän aikana kuin 3-4 seksuaalipartneria. Usein luullaan, että niitä olisi enemmänkin. Mutta useimmat ihmiset eivät voi pidättäytyä, jos supertilanne tulee. Ihmisen geenit ja hormonit ovat ylivoimaisia. Ihmisen ja serkkumme simpanssin geenit ovat 98.4%:sesti samoja. Kuinka ihminen voisi olennaisesti erota simpanssista, kun geeniero on näin vähäinen.
Neandertalilaismies etsi mahdollisimman monia kumppaneita. Hän halusi levittää geeninsä laajalle. Miehen ja naisen saalistus toimii eri tavoin. Mies etsii määrää, nainen laatua. Alku-ihminen tulee ilmi siinä, että mies hakee sellaista kumppania, jossa näkyy hedelmällisyys. Estrogeeni vaikuttaa naisessa tukkaan, rintoihin, pehmeään ihoon ja lantion ja pepun muotoon. Nainen kiinnittää miehessä huomion leukaan – se kertoo testosteronista. Testosteroni ohjaa libidoa (seksihalua) ja potenssia.
Promiskuiteetti (halu satunnaispartnereihin) mitataan yleensä seksikumppanien määränä vuodessa. Jotkut asiantuntijat pitävät naista promiskuiteettisena, jos kumppaneita on yli 3 vuodessa. Homosuhteissa liikutaan 40 kumppanin lukemissa. Mutta promsikuiteettimittaria on vaikea määritellä.
1990-luvun alussa kaksi psykologia Saksassa tutki 542 opiskelijan seksielämää, naisia ja miehiä. Oli 16 kysymystä. Kysymys kumppanien määrästä sai aikaan mietintää. Naiset ilmoittivat yleensä määrän, joka mahtuu yhden käden sormiin. Tutkijat kuitenkin pitävät näitä tietoja epäluotettavina, kaunisteltuina.
Evoluutiobiologi sanoo, että miehillä ja naisilla on lyhytaikaisia ja pitkäaikaisia pariutumisstrategioita. Se, miten niitä käytetään, riippuu arvoista, iästä ja sosiaalisista edellytyksistä. Mutta yksi on varmaa: me kaikki olemme promiskuiteettiin taipuvaisia.
Pradleyn yliopiston (Illinois) tutkija tutki 13 000 ihmistä 46 kansakunnasta. Hän etsi faktoreita, jotka vaikuttavat promiskuiteettiin. Sellaisia olivat minimaalinen velvollisuudentunto ja suuri ulospäinsuuntautuneisuus sekä vähäinen sovinnonhalu, kompromissivalmius ja avuliaisuus. Neuroottiset miehet olivat monogaamisia (yhden ihmisen omia), neuroottiset naiset promiskuiteettisia.
Mutta ihmiset pettävät itseään. Hampurissa tutkittiin, että 30-vuotiaista 80% haluaa elää koko elämänsä yhden ihmisen kanssa. Hah hah.
*****
Hieman sekavan jutun jatkeeksi oma sekava huomio. Viime aikoina on Suomessakin paljon puhuttu, miten mies yrittää levittää geenejään laajalle ja miten naiset ovat tarkkoja valinnoissaan. Miehen on oltava varakas, kookas, yms,yms. ennen kuin hän kelpaa naiselle. Taitaa olla hölynpölyä. Kun katselee perhetapahtumia, joissa on mukana nuoria pareja, niin siellä on vaikka minkälaisia hippiäisiä ja goljatteja. Kaikki löytävät omansa. Vain syrjäkylien mammanpojat jäävät naimattomiksi. Ja jotkut uranaiset.