Silminnäkijäkuvaus Budapestin Pridestä
Saksalainen miespariskunta kävi Budapestin Pridessä. Hiedän kimppuunsa hyökättiin juhlien jälkeen kotimatkalla. Tässä heidän tarinansa (hieman lyhennettynä)
Olin ystäväni kanssa lauantaina Budapestissa Pridessä. Siellä lenteli pulloja ja pilaantuneita kananmunia. Kulkueen jälkeen oli päätösjuhla ja kun poistuimme sieltä, ja lähdimme kohti majapaikkaamme, noin 20 nuoren ryhmä seisoskeli yhden baarin ulko-ovella. He alkoivat haukkua meitä homoiksi. Ei sen takia, että kävelisimme käsi kädessä vaan sen vuoksi että olimme tulossa päätösjuhlan suunnasta. Vaikka en olekaan mitenkään heiveröinen ruumiinrakenteeltani, niin kun edessä on 20 hengen aggressiivinen joukkio, ainoa järkevä tapa on lähteä pakoon. Ystäväni päälle heitettiin pullo. Kuusi miestä iski meidät maahan. Kun ystäväni oli maassa verta valuvana ja liikkumatta, joukkio lähti tiehensä. Yritin tukahduttaa verenvuotoa ja paikalle tuli 6-8 valokuvaajaa. En tiedä, mihin lehteen kuvat menivät. Yksi kuvaajista soitti ambulanssin. Lukemattomat autot ajoivat ohitsemme ilman että kukaan olisi mitenkään puuttunut asioiden kulkuun. Poliisi saapui ”tutkimaan” tapausta. He eivät vaivautuneet edes menemään siihen baariin, josta miehet olivat tulleet. Poliisit eivät reagoineet mitenkään siihen tietoon, että yksi hakkaajista on vielä lähistöllä. Äitini tyttönimen selvittäminen oli hänelle tärkeämpää.
Sairaalassa hoidettiin ystäväni haljennut huuli, päässä olleet avohaavat ja muutamat mustelmat. Sairaalakäynnin jälkeen jouduimme menemään vielä poliisiasemalle ja siellä olimme 2,5 tuntia samassa tilassa, missä olivat meidän hakkaajat. Lopuksi allekirjoitimme protokollan josta emme ymmärtäneet sanaakaan. Halusimme ulos ja vihdoin poliisi päästi meidät. Poliisiasemalla syntyi pakostakin käsitys, että jotkut poliisit eivät meistä pitäneet. Onneksi he olivat virantoimituksessa.
Tällaista menoa on runsaan tunnin lentomatkan päässä meistä. En ole niitä, jotka helposti lähtevät plakaattien kanssa kadulle mieltä osoittamaan. Mutta kannatan mielen osoittamista, jos sillä saadaan jotain aikaan.
Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
5 kommenttia
en tiedä teistä muista, mutta minusta sotii kaikkia tieteen, taiteen ja journalistisen etiikan periaatteita vastaan jättää lähde mainitsematta. lisätietoa on mahdoton lähteä etsimään ilman viitettä, jää epäselväksi, onko kyseessä oma kokemus, fiktio, jossakin julkaistu ja ehkäpä tekijäsuojattu haastattelu, tv-ohjelmassa kuultu juttu...
aikaisemmin tästä aiheesta on keskusteltu ranneliikkeessäkin puolesta ja vastaan, mutta minusta vastaus on päivänselvä: ei toisen sanomisia/tekstejä voi julkaista toisaalla ilman mitään mainintaa lähteestä!!! kammottaa esimerkiksi ajatus, että joku copypastettaisi omia kirjoituksiani/sanomisiani tänne ilman mitään mainintaa tekijästä. sitä paitsi ilman lähdettä ei jutun todenperäisyyttä voi edes yrittää tarkistaa.
pliis, lähteidenkäyttö kunniaan, vaikka se yhden rivin linkki jotakuta tekstin seassa häiritsisikin!
kiitos vaeltajalle ahkerasta uutisoinnista, jatka samaan malliin:)
h
Kun haen näitiä uutisjuttuja, en etsi niitä itse, vaan muut ovat ne jo kaivaneet esiin. Käytän päivitääin näitä palveluita tai lähteitä:
Homorechte, yksityisen ihmisen pitämä "uutisleikepalvelu", jossa on linkit lähes kaikkiin saksankielisten lehtien homojuttuihin
LSVD:n vastaava leikepalvelu
UkGayNews vastaava englantilainen palvelu (referoin vain harvoin englanninkielisiä juttuja)
Gayryussia (netin käännöskoneen kautta)
RFSL;n uutissivut
Gayboy.at (viihdettä)
ILGA-Europen sivut
SUB gayradio Frankfurtissa (lähetys maanantaisiin)
Queerlife gayradio Berliinissä (lähetys lauantaisin ja sunnuntaisiin)
Luen myös päivittäin Hesaria ja Berliner Morgenpostia.
Setan sivuja seuraan, mutta harvoin on kerrottavaa
Useimmat näistä kurkaaan läpi lähes päivittäin, Homorechte-sivustoa 2-3 kertaa päivässä (jos aikaa sattuu olemaan). Budapestin juttu oli Homorechte-sivulta. Yksityishenkilö raportoi sinne.
Tekijänoikeudellisia ongelmia ei ole, koska jutut on kirjoitettu omin sanoin, ikään kuin kertoisin naapurilta kuulemani jutun eteenpäin. Sen takia en vastaa juttujen sisällöstä sanatarkasti. Täällä käytiin aikonaan keskustleluja siitä, että onko jonkin jutun sanamuoto nyt varmasti oikein ja vastaako se varmasti alkuperäistä lähdettä. Sen vuoksi sovittiin joidenkin henkilöiden kanssa, että jätetään suoria linkkejä pois, niin ei tarvitse lähteä väittelemään sanamuodoista. Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että haluaisin jonkinlaisen viittauksen siitä, mistä juttu on peräisin. Ja mietin tuon Budapestin jutun kohdalla, että pitäisikö se lähde mainita. Mutta sitten tuli muuta tekemistä ja asia unohtui.
Tässä joutuu aina tasapanottelemaan ajankäytön kanssa. Näiden juttujen teko ja materiaalin keruu ei saa kestää kauan, kun on muutakin tekemistä. Uskon, että näiden uutisjuttujen kautta saa hyvän kuvan siitä, mitä "homopolitiikassa" tapahtuu maailmalla. Homon arkielämähän on jotain aivan muuta: istutaan kaljalla. käydään kuntosalilla, tehdään ruokaa, jne jne. Ja välillä tullaan tähän aikaan yöstä kotiin ja kirjoitetaan vastineita.
Koska en ole journalisti, minulla ei ole journalistiikan etiikkaa. En ole myöskään tiedemies enkä taiteilija. Enkä käytä copy-paste-tekniikkaa. Kun olen kertonut esim. setan puheenjohtajan blogeissaan kertomia asioita, olen ne kertonut omin sanoin enkä setan puheenjohtajan sanoin. Tarkista vaikka!