Viime viikolla julkaistiin tutkimus, jonka mukaan monet ihmiset haluavat esiintyä liberaaleina ja suvaitsevina, mutta alla jäytävät ennakkoluulot mm. seksuaalivähemmistöjä kohtaan.
*****
Monet ihmiset haluaisivat olla moderneja ja suvaitsevaisia, mutta kuitenkin syvällä sielussa ennakkoluulot ohjaavat ajattelua ja toimintaa. Homokammosta on vaikea päästä eroon.
Süddeutsche Zeitungissa on pitkä kirjoitus ennakkoluuloista. Ne ovat iskostuneet syvälle aivoihin. Ne ohjaavat ajattelua. Ennakkoluulojen tarkoitus on tehdä maailma yksinkertaisemmaksi. Kun maailmassa on vain kahdenlaisia asioita: hyviä ja huonoja, kauniita ja rumia, houkuttelevia ja luotaantyöntäviä, elämä tulee helpommaksi. Ei tarvitse miettiä ja ajatella, vaan elämän ilmiöt pannaan niille kuuluvaan lokeroon. Siinä säästyy ajattelutyöltä, sanoo Zürichin yliopistosta psykologi Christina Fichter. Evoluution aikana ennakkoluulot ovat ilmeisesti osoittautuneet käyttökelpoisiksi.
Mutta haittojakin on. Ennakkoluulot johtavat helposti älyttömuyksiin. Fichter teki kokeen. Hän pani jutun puhelinoperaattorista kahteen lehteen: iltapäivälehteen ja arvostettuun päivälehteen. Arvostetun lehden artikkelia yksimielisesti pidettiin luotettavampana. Lehden imago merkitsi enemmän kuin jutun sisältö.
Myös ihmisillä on imago. Amerikkalaiset yrittäjät ovat paljon enemmän kiinnostuneita työnhakijasta, jolla on keskimääräinen amerikkalainen nimi, kuten Greg. Jos nimi oli Lakisha tai Jamal, työsuhdetta ei tullut. Saksassa tutkittiin myös nimiä. Anna oli hyvä, samoin Johanna, mutta Horst oli jotenkin "jätkämäinen" tai "hamppari". Tällaiset ennakkoluulot laukeavat arkeen automaattisesti. Ei tarvitse miettiä. Jotkut nimet kalskahtavat vanhanaikaiselta, toiset moderneilta tai ajattomilta. Nimistä myös helposti vedetään johtopäätös ihmisen iästä ja miellyttävyydestä.
Kirjassa "Johdatus keittiöpsykologiaan" (saksaksi) kirjan kirjoittaja kertoo työtoverista, joka kokee miesten välisen seksin ällöttävänä. Vähän se ennakkoluulo hävettää, mutta siitä ei pääse eroon. Ennakkoluuloihin liittyy vahva tunnekokemus. Emme jää kylmäksi vaan tunnemme ällöttävyyden, ahdistuksen ja halveksunnan myös fyysisenä tuntemuksena.
Tunteilla ladatut ennakkoluulot syntyvät elinyhteisössämme. Ennakkoluulot opitaan salavihkaisesti, huomaamatta. "Ennakkoluulojen hävittäminen on vaikeampaa kuin atomin halkaiseminen". Näin on kuulemma sanonut itse Einstein.
Aikaisemmin ajateltiin, että ennakkoluulot katoavat, kun ihmiset joutuvat kohtaamaan elämän moninaisuuden. Ajateltiin, että tosiasioiden paine korjaa ennakkoluulot. Jos joku pitää naisia matemaattisesti lahjattomina, hän korjaa näkemystään, kun tapaa lahjakkaan naisen. Mutta näin se ei toimi. Ennakkoluuloihin sopimattomat asiat siirretään syrjään eikä nähdä niitä. Jos muu ei auta, ennakkoluulon vallassa oleva ihminen voi luoda uuden kategorian matemaattiselle naiselle: "miesnainen". Ilmiötä kutsutaan "substereotyypin luomiseksi".
Ennakkoluulojen kohteiksi joutuneet ihmiset välistä itsekin lähtevät mukaan ennakkoluuloihin. Kun vanhoille ihmisille näytettiin tekstiä: vanhoilla ihmisillä on harmaat hiukset, nämä liikkuivat jonkin aikaa normaalia hitaammin. He imivät itseensä ajatuksen vanhuudestaan.
Kymmenen vuotta sitten kaksi pyskologia loi implisiittisen assosiaatiotestin. Sillä voi paljastaa itsessä olevia mutta tiedostamattomia ennakkoluuloja. Koehenkilölle näytetään erilaisten ihmisten kasvoja: mustia, homoja, vanhuksia. Mitä pitempi aika menee, että koehenkilö pystyy keksimään kuvassa olevasta ihmisestä jonkin positiivisen omaisuuden, sitä kielteisempi hänen asenteensa on.
Tällainenkin testi on tehty: Koehenkilöille näytetään nopeassa tahdissa, sekunnin osissa, kuvia valkoisista ja mustista miehistä. Joillakin on kädessä ase, toisilla puhelin. Koehenkilön tulee ampua kaikki pyssymiehet. Valkoiset koehenkilöt ampuivat useammin mustia miehiä, kännykkä kädessä.
Ennakkoluulot ovat vakava asia. Ne vaikuttavat käyttäytymiseen ja elämän arkeen.