Berliiniläisessä Tagesspiegel-lehdessä kerrottiiin viikko sitten berliiniläisten pakolaiskeskusten tilanteesta ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien (hlbti) pakolaisten asemasta. Artikkelissa yritettiin löytää syitä turvapaikan hakijoiden homovihaan. Artikkeli ilmestyi lehden queer-sivuilla.
Tagesspiegelin artikkeli oli rankkaa luettavaa. Tässä on vain osa tekstistä vapaasti referoituna. Lehden haastattelemat turvapaikanhakijat Ahmed, Abdul ja Mohammed asuvat nyt Berliinissä. He toivat mukanaan entisen kotimaansa kunnia-käsitykset. He kokevat vihaa homoja, mustia ja "vääräuskoisia" kohtaan. Totuttautuminen uuteen maailmaan vie aikaa.
Ollaan berliiniläisessä pakolaiskeskuksessa. Samassa rakennuksessa asuu 300 turvapaikanhakijaa kahden tai neljän hengen huoneissa. Tagesspiegelin toimittaja jututtaa kolmea miestä keittiössä. Asenteet ovat kovia. Mustat ovat "apinoita", tosin muutamat mukaviakin, mutta suurin osa vain rasitteena. Mielipide tuli 20-vuotiaalta egyptiläismieheltä. Entä homot? Vastenmielisiä. Jos Jumala voisi päättää, ne eivät saisi elää. Näin lausui laiha 30-vuotias mies, Abdul, lähtömaa Afganistan. Kaikki kolme haastateltua ovat sitä mieltä, että naisen tulee totella miestä, ja käytännössä nainen haluaa totella. Vaimon hakkaaminen on sallittua mutta ei tarpeellista.
Pakolaisten vihatunteista ei aikaisemmin juuri saanut julkisesti puhua. Kun 2014 tsetseenimuslimit hakkasivat syyrialaiskristittyjä, mitään keskustelua ei syntynyt. Vuotta myöhemmin arabipakolaiset yrittivät lynkata Koraania loukanneen miehen. Vähän myöhemmin Dresdenissä turvapaikanhakijat rettelöivät homopakolaisia vastaan. Tänä vuonna syyrialainen ja afgaani hyökkäsivät juutalaisen kimppuun. Kölnin uudenvuoden tapahtumat muuttivat julkisuustilannetta. Nyt saa jo puhua.
Toissa viikolla vahvat poliisijoukot tunkeutuivat koirien kanssa Tempelhofin vastaanottokeskukseen, jossa muslimit hakkasivat kristittyjä iranilaisia. Samassa vastaanottokeskuksessa afgaanit puhuivat aika avoimesti, että kristyt voisi tappaa. (Suomessa tv:ssä oli pari päivää sitten dokumentti Iranin kristittyjen karkotuksista http://areena.yle.fi/1-3339608 ). Sisäministeri Frank Henkel (CDU) sanoi, että "uskonnolliset väkivallan tekijät eivät ansaitse suojaa Saksassa".
Kaikki turvapaikanhakijat eivät ole vain apua tarvitsevia uhreja, vaan myös väkivallan tekijöitä. Berliinissä asuu nyt 45 000 turvapaikan hakijaa. Keskuksia on 100.
Palataan niihin kolmeen, jotka kertoivat tuntemuksiaan keittiössä. Syyriasta tuleva 20-vuotias Ahmed piirsi mutaman päivä sitten mehupurkin kylkeen ristinpuun ja siihen daavidin tähden killumaan. Tulkki huomasi, ja pyysi häntä ja kahta muuta miestä Tagesspiegelin haastatteluun. Tässsä he nyt ovat. Ahmed sanoo, että juutalaiset ovat vastuussa tämän maailman surkeuksista. Juutalaiset olivat yllyttäneet terroristit Pariisin veritekoihin, koska Ranska on tunnustanut Palestiinan. Ja juutalaiset tukevat Baschar al Assadia, joka ei ole mikään muslimi, vaan alawiitti. Vain sunnit ovat oikeita muslimeja ja Ahmed on sunni. Myös shiitit ja druusit ovat pettureita, siionisteja ja paholaisia. Väkivalta paholaisia vastaan on oikeutettua.
Ahmed on Syyriasta, pienestä kylästä. Perhe pyysi häntä pari vuotta sitten lähtemään pakoon Turkkiin, ja nyt hän aallon mukana tuli Saksaan. Ahmed perustelee: "kaikilla ´saksalaisilla on auto". Nyt Berliinissä kukaan ei kuitenkaan halua antaa hänelle työtä. Käytävällä hän on kuullut, että saksalaiset palkkaavat mieluummin juutalaisen kuin arabin.
Ahmed ei kerro, onko hän taistellut Syyriassa. Hänen kotikylänsä on Al-Nusran hallitsemalla alueella, ja se on Al Gaidaa lähellä oleva liike. Monet sen taistelijat haluavat islamilaisen valtion. Ahmed itse haluaa vaimon, lapsia ja työtä. Vaimon tulee olla koskematon. Egyptiläinen Mohammed puuttuu puheeseen: Onko totta, että saksalaisnaiset loikoilevat kesällä alastomina meren rannalla? Missä niiden miehet ovat?.
Mohammed kertoo lisää omasta maastaan, joka olisi maailman paras, ellei se olisi joutunut ulkoisten voimien takia kaaokseen. Lisäongelmia tuli, kun etelästä alkoi virrata "apinoita". Mohammed on työskennellyt pankissa ja sanoo, että egyptiläiset ovat arvokkaampia kuin mustat.
Koko artikkeli löytyy tästä (yllä vain osa vapaasti referoituna)
http://www.tagesspiegel.de/berlin/queerspiegel/konflikte-in-berliner-fluechtlingsheimen-aus-der-heimat-geflohen-hass-im-gepaeck/13017896.html
Tagesspiegeliä pidetään vasemmistoliberaalina lehtenä. Nykyisin siinä on omat hlbti-sivut ja tämä artikkeli ilmestyi näillä sivuilla..
- - - - - -
Helmikuun loppupuolella kerrottiin, että Berliinin Treptowin kaupunginosassa on avattu 124-paikkainen pakolaiskeskus hlbti-pakolaisille. Ensimmäiset asukkat ovat jo tulleet.
Olosuhteet ovat hyvät verrattuna esim. urheiluhallien joukkomajoitukseen. Täällä on 29 asuntoa yksiöistä neljän huoneen asuntoihin. Tarkoituksena on, että tämä olisi ensi vaiheen asunto. Poliisi valvoo talon ympärisstöä.
Homo- ja lesbojärjestö on laskenut, että Berliinin laueella on elokuusta lähtien ollut noin sata väkivaltaista hyökkäystä hlbti-pakolaisia vastaan.
Hlbti-pakolaisten tilanne Suomessa
Viikko sitten Hufvudstadsbladetissa haastateltiin Hesetassa työskentelevää Aaro Horsmaa, jonka yhtenä tehtävänä on auttaa hlbti-pakolaisten kotouttamisessa. Joka viikko Hesetaan tulee yhteydenottoja turvapaikanhakijoilta, jotka tuntevat olonsa yksinäisiksi ja syrjityiksi. Syrjintää harjoittavat pakolaiskeskusten muut asukit. Tilanne on jatkunut tällaisena jo pidempään, ja nyt
Maahanmuuttovirastollakin on valmius toimia asiassa.
Turvapaikkaa hakevat hlbti-ihmiset eivät useinkaan luota sosiaalityöntekijöihin tai viranomaisiin. Mieluummin soitetaan suoraan Hesetaan. Aaro Horsma on Hesetassa suunnittelukoordinaattorina, ja hän tapaa epätoivoisia hlbti-pakolaisia joka viikko. He tulevat maista, joissa heitä uhkaillaan ja vainotaan, eikä ole helppo luottaa kehenkään.
Pakolaiskeskuksissa tilanne on stressaava. Paineet kohdistetaan erilaisiin ihmisiin, esim. homoihin. Monet suonalaiset ovat ihmetelleet, että pitkän pakomatkan jälkeen viha pakolaisten keskuudessa eri ryhmien välillä on entisellään. Välikohtauksista on uutisoitu lehdissä. Tungos on yksi selittävä tekijä. Joissakin maissa on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvillle järjestetty erillisiä majoitustiloja, ei kuitenkaan Suomessa. Ylitarkastaja Mikaela Lindroos Maahanmuuttovirastosta hieman epäilee erillisten hlbti-vasttaanottokeskusten perustamista, koska ne voivat leimata siellä asuvat.
Aaro Horsma kertoo, että tällä hetkellä Hesetasta apua pyytäneitä turvapaikanhakijoita on noin 40. He haluaisivat pois pakolaiskeskuksesta, koska heihin kohdistuu väkivallan uhkaa. Osa hlbti-pakolaisista ei kuitenkaan koe uhkaa ja osa ei ota yhteyttä muista syistä, sanotaan maahanmuuttovirastosta. Taustalla saattavat olla kieliongelmat tai se, ettei tunneta vielä riittävästi suomalaista yhteiskuntarakennetta.
Horsman mukaan hlbti-pakolaisille tarvittaisiin omia keskuksia pääkaupunkiseudulla, koska täällä tietämys hlbti-asioista on parempaa. Muualta maasta pitäisi apua hakevat siirtää tänne. Mikaela Lindroos arvelee, että asiata päästää neuvottelemaan huhtikuussa.
Aaro Horsman mukaan turvapaikkaa hakevia pitäisi entistä paremmin informoida oikeuksistaan ja heidän pitäisi jo ensimmäisessä puhuttelussa nostaa esiin hlbti-asia. Sosiaalityöntekijöitä tulisi informoida siitä, että hlbti-pakolaiset tarvitsevat erityistä tukea. Kyse on paljon pakolaiskeskusten henkilökunnan koulutuksesta.
Hesetan piirissä kokoontuu tiistaisin tukiryhmä, jossa on keskimäärin 20 turvapaikanhakijaa mm. Lähi-Idän maista ja Pohjois-Afrikasta. Ryhmässä keskustellaan mm. kulttuurieroista ja ihmisoikeuksista.