Yle kertoo helsinkiläisestä Elina Laavin ja Elisa Jokelinin vanhemmoimasta kaksilapsisesta perheestä. Biologisen äidin puoliso joutui nykyisen lainsäädännön mukaisesti adoptoimaan molemmat lapset näiden syntymän jälkeen.
Ennen käräjäoikeuden hyväksymää sisäistä adoptiota lapsilta puuttui juridinen suhde ei-biologiseen äitiinsä. Laavin ja Jokelinin tapauksessa prosessi sujui kahdessa kuukaudessa, mutta vuodenkin kestävistä prosesseista on Suomessa kokemusta. Lisäksi prosessiin kuulu näytillä käyminen sosiaalivirastossa. Helsingissä prosessin etenemisen kerrotaan olevan sujuvinta, mutta muualla Suomessa on törmätty ongelmiin viranomaisten kanssa; esimerkiksi koteja on tultu tarkistamaan. Laavi sanoo Ylelle, että nykysysteemi tuntuu kiusanteolta.
Ylen mukaan Suomessa astuu vuosittain voimaan noin 140 sisäistä adoptiota naisparien perheissä. Määrä on kasvussa.
Tammikuussa voimaan astuva isyyslaki mahdollistaa avoliitossa elävän isyyden tunnustamisen neuvolassa jo ennen lapsen syntymää. Avioliitossa elävän heteroparin kohdalla isyys määräytyy automaattisesti ns. isyysolettaman mukaan. Naisparien kohdalla äitiyden tunnustamisen mahdollisuutta yritettiin saada mukaan isyyslain yhteyteen, ja oikeusministeriö on jo valmistellut sen. Edellinen eduskunta ei kristillisdemokraattien vastustuksen vuoksi ottanut asiaa käsiteltäväksi, eikä nykyhallituskaan ole ollut valmis edistämään äitiyslakia.
Isyyslakipaketista pois jäänyttä äitiyden vahvistamista - eli ns. äitiyslakia - edistetään parhaillaan oikeusministeriön jo valmisteleman esityksen kanssa samansisältöisellä Sateenkaariperheet ry:n käynnistämällä äitiyslaki-kansalaisaloitteella. Huhtikuun loppuun mennessä aloitteen kannatusilmoituksia on saatava kokoon 50 000. Joulukuun puolessavälissä ilmoituksia on koossa runsaat 7 000.
- Äitiyslaki mahdollistaisi sen, että naisparille hedelmöityshoidoilla syntyvä lapsen oikeudellinen asema olisi selvä heti lapsen syntymästä lähtien. Lapsen toinen äiti voisi tunnustaa lapsen omakseen, jos raskaus on alkanut hedelmöityshoitoklinikalla parin yhteisestä suostumuksesta. Tunnustus otettaisiin vastaan samoin kuin isyyden tunnustaminen. Tunnustaminen olisi mahdollista ainoastaan silloin kun lapselle ei voida vahvistaa isää, todetaan Sateenkaariperheet ry:stä.
Eduskunnan lakivaliokunta asettui tukemaan äitiyslain säätämistä, kun se antoi mietiöntösä avioliittolain ns. liitännäislakeja koskevasta hallituksen esityksestä. Äitiyslakia vastaava lainsäädäntö on voimassa esimerkiksi muissa pohjoismaissa.
- Tilanne on lapselle ongelmallinen, jos vanhemmille tulee ero tai jos jompikumpi vanhemmista kuolee ennen kuin adoptio on vahvistettu. Lapsi voi jäädä ilman oikeutta elatukseen, perintöön ja ennen kaikkea toisen vanhemman tapaamiseen, sanoo Ylelle Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä.
Maaliskuusssa 2017 voimaan astuva tasa-arvoinen avioliittolaki ei itsessään tuo muutosta naisparien perheissä elävien lasten juridiseen asemaan.
Yle: Naisparien äitiyslakia pusketaan taas eduskuntaan – Sateenkaariperheen äiti: ´Nykysysteemi tuntuu kiusanteolta´
Äitiyslaki-kansalaisaloitteen kannatusilmoitusten keruu alkanut
Lakivaliokunta antoi perjantaina mietintönsä avioliittolain liitännäislaeista
Kansalaisaloite.fi: Äitiyslaki
