Berliner Zeitung julkaisi tänään laajan artikkelin hlbti-pakolaisten ongelmista berliiniläisissä pakolaisasuntoloissa. Berliinissä on yli 3000 hlbti-pakolaista, monet samoissa tiloissa kuin heitä vihaavat homofobiset pakolaiset. Tämä teema on nyt toistuvasti esillä saksalaisessa mediassa.
”Päällesylkemistä ja nöyryytystä - kuinka homopakolaiset kärsivät majoituspaikoissaan” on Berliner Zeitung -jutun otsikkona. Hlbti-pakolaiset joutuvat massiivisten hyökkäysten kohteiksi, ja hyökkääjät ovat pakolaisasuntoloiden muita asukkeja.
Kussay-niminen 38-vuotias mies tuli Berliiniin huhtikuussa 2014 Libanonin ja Dubain kautta. Hän kuvitteli voivansa elää Berliinissä vapaana, mutta hän pettyi katkerasti. Hän erehtyi kertomaan homoudestaan toiselle asuntolan asukille, hyvin uskonnollselle miehelle. Siitä alkoi raju kiusaaminen. Aina kun hän tapasi tuon kiusaajan, tämä jatkoi solvaamista ja päälle sylkemistä.
Kussay itse on kookas, hyväsydäminen syyrialainen. Hän ei saanut yhden hengen huonetta valituksistaan huolimatta, ja huonekumppani jatkoi haukkumista. Kussay joutui linnoittautumaan huoneeseensa ja hän kävi ulkona vain, kun naapuri oli lähtenyt.
Kussay ei löytänyt omaa asuntoa. Hän oli aikaisemmin menestyksekäs muotisuunnittelija ja ansaitsi hyvin. Hän teki muotiesityksiä mm. Pariisiin. Nyt Berliinin olosuhteet ovat hajottaneet hänet henkisesti ja hän on joutunut käymään sairaalassa. Tunnelin päässä ei ole näkynyt valoa.
Ei yksittäistapaus
Se, mitä Kussay on kokenut, ei ole yksittäistapaus Berliiniin pakolaisasuntoloissa. Alkuviikosta kerrottiin pahoinpitelystä läheisessä asuntolassa Ostpreußendammilla Lichterfelden kaupunginosassa.
Homojen neuvontapalvelusta kerrotaan, että uhrit useimmiten vaikenevat pahoinpitelyistä ja solvaamisista. Pahoinpitelijät ovat useimmiten kotoisin samoilta alueilta Lähi-Idästä. Homoseksuaalisuus tuomitaan uskonnollisin perustein. Joukossa on myös islamilaisia salafisteja ja ISISin kannattajia.
Homojen neuvontakeskus arvioi, että Berliinissä pakolaisten majoituskeskuksissa on nyt 3500-5000 queer-pakolaista. Useimmat heistä ovat paenneet sotaa tai poliittista vainoa - ei niinkään homoseksuaalisuutensa takia. Heitä tulee Syyriasta, Venäjältä, Makedoniasta, Kamerunista, mutta myös ns. turvallisista maista kuten Albaniasta ja Kosovosta. Useimmissa näistä maista homoseksuaalisuus on halveksittua ja siitä rangaistaan vankeudella. Nämä ihmiset ovat hyvin traumatisoituneet sodasta ja pakenemisesta, mutta heillä on takanaan pitkä elämä lainsuojattomina, häväistyinä ja leimattuina.
Mikheil muutti majapaikkaa, mutta sama meno jatkui
Muutama viikko sitten kerrottiin georgialaisesta Mikheilistä, joka on neljä kertaa muuttanut toiseen asuntolaan, mutta sama ahdistelu ja uhkailu jatkuu. Hän on olemukseltaan sellianen, että hän vastaa jossain määrin vanhahtavaa homon (vanhempi termi: ”siskon”) mielikuvaa: ehostus, liikkuminen, jne.
Berliinin senaatti tuntee ongelman
Homoneuvontapiste on vaatinut omia majoitustiloja queer-pakolaiislle, ja Berliinin kaupungin elimissä asia tunnetaan. Tällä hetkellä homo- ja transpakolaisia pidetään erityisen haavoittuvana ryhmänä. Konkreettiset toimenpiteet vielä puuttuvat.
Heinäkuussa perustettiin homoneuvontapalvelun yhteyteen neuvontapalvelu hlbti-pakolaisille. Tiistaisin ja perjantaisin on pahoin traumatisoituneille pakolaisille tarjolla Wilhelmstrassella Kreuzbergissä suojapaikka. Siellä tapaa muita ja voi puhua ammattilaisille asuntoloissa kohdatuista vaikeuksista, Monia asioita kysellään , kuten saksankielen kursseista, oman asunnon hankinnasta, turvapaikkaprosessista, jne,.
Palvelupisteen tukiryhmään kuuluu Mahmoud Hassino, joka itsekin on Syyriasta tullut pakolainen ja journalisti. Hän on saanut poliittisen turvapaikan. Kotona Damaskuksessa hän aikoinaan toimi aktiivisesti homo-oikeuksien puolesta Assadin hallinnon painostusta vastaan. Nettiin hän kirjoitti blogia Syyrian homojen tilanteesta ( https://syriangayguy.wordpress.com/ ). Hän myös perusti ensimmäisen syyrialaisen homolehden (Mawaleh).
Ennen kansannousua Damaskuksessa oli vilkas homoelämä. Tavattiin baareissa ja kahviloissa. Vuoden 2011 mielenosoitusten ja kansannousun aikaan alkoi homojen ja transihmisten vaino-. Poliisi ja salainen palvelu alkoivat painostaa ja pidättää. Jos halusi välttää vankilan tai tietojen kertomisen omalle perheelle, joutui maksamaan suuret rahasummat viranomaisille. Syyriassa pätee vanha perinne: jos perhe tai sukulaiset saavat tietää pojan homoseksuaalisuudesta, seurauksena voi olla murha, jonka tekevät veljet tai serkut. Sillä tavoin puolustetaan perheen ja suvun kunniaa. Nyt lisäuhkana on ISIS, joka työntää homot kerrostalojen katoilta kohti kuolemaa – tai kivittää kuoliaaksi.
Mahmoud Hassino tuntee Berliinin pakolaistilanteen. Hän monen muun ohella haluaa kiinnittää huomion tulkki-asiaan. Tulkit tulevat samoista maista ja heillä on samat homofobiset asenteet kuin muillakin tulijoilla. Tulkit saattavat väärinkäyttävät asemaansa omien ennakkoluulojensa pönkittämiseen. Mahmoud on sen itse saanut kokea. Tulkin kautta saattaa tieto turvapaikanhakijan seksuaalisuuntautumisesta kulkeutua kotimaahan perheen tietoon. Tämä on uhka ja sen takia kaikki hlbti-pakolaiset eivät uskalla kertoa sitä asiaa turvapaikkahaastattelussa, vaikka kertomisesta voisi olla hyötyä. Tarvitaan välttämättä sosiaalityöntekijöitä, jotka ovat herkkiä tunnistamaan hlbti-asioita ja joille voi luottamuksella kertoa omasta elämäntilanteesta. Kaikkein tärkeintä ovat kuitenkin turvalliset majapaikat hlbti-ihmisille.
Kussay löysi asunnon
Alussa haastateltu Kussay löysi Neuköllnin kaupunginosasta asunnon viime joulukkuussa. Se on ryhmäasunto (WG). Nyt olo tuntuu taas turvalliselta. Hän on myös saanut poliittisen turvapaikan ja saa jäädä Saksaan. Hän sanoo, että ensimmäistä kertaa elämässään hän voi rauhoittua ja elää ilman rikollisen leimaa. Tähän saakka homona eläminen on ollut laitonta. Syyriassa hän ei olisi voinut pitää edes hopeista korvakoruaan.
Oliko arabikevät suuri katastrofi hlbti-ihmisille?
Läntinen hlbti-media on viime vuosina aika niukasti arvioinut arabikevään vaikutuksia. Tunisiassa on nähty positiivisia muutoksia, mutta muualla kansannousut ovat johtaneet katastrofeihin. Helmikuun alussa 2011 amerikkalaisessa Advocate-lehdessä arvioitiin Egyptin tilannetta. Arvio oli synkkä. Kommentissaan Lucas kirjoitti, että Egyptissä on tapahtumassa sellaista, jossa toivo, vapaus ja demokratia voidaan unohtaa. Monet uutistoimittajat ja bloggaajat olivat verranneet tapahtumia Kiinan Tiananmen-aukion tapahtumiin vuonna 1989. Siellä mielenosoittajat hävisivät verisesti. Egyptissä näytti Lucasin mukaan pelottavalta se, että Egyptin hallitus yritettiin syöstä vallasta ja korvata se jollain vielä pahemmalla. Gay-ihmisille ei ollut mitään parempaa tiedossa. Radikaalit ja islamistiset voimat ovat yhä liikkeellä. Ennen homot ja lesbot saivat elää verraten vapaina, tosin näkymättöminä. Nyt heistä on tullut entistä pahemmin vainottuja.
http://ranneliike.net/teema/?cid=18&aid=5104&esikatselu=94281