Runoilija Isa Asp (1853-1872) saa veistoksen Jyväskylään taidemesenaatti Kauko Sorjosen talon puutarhaan. Aspin patsaan on veistänyt Sonja Vectomov ja pronssiin valanut Erkki Liukkonen.
Hämeenkatu 4:n pihamaalla ovat ennestään kauppaneuvos Hanna Parviaisen ja arkkitehti Wivi Lönnin patsaat. Patsaita yhdistää sekä henkilöiden asema alansa uraauurtaneina naisina Suomessa että myös tasa-arvohistoria.
Hankkeesta kertoneen Keskisuomalaisen uutisessa kerrotaan kuitenkin vain patsaan jatkavan Vectomovin ja Liukkosen sarjaa "ensimmäisistä naisista", tasa-arvoyhteyttä ei uutisessa mainita. Asp oli yleisen käsityksen mukaan ensimmäinen suomen kieltä käyttänyt naislyyrikko, Lönn ensimmäinen naisarkkitehti ja Parviainen ensimmäinen naispuolinen kauppaneuvos.
Kolme naishahmoa kuuluvat myös suomalaiseen tasa-arvohistoriaan. Parviainen ja Lönn olivat elämäntovereita ja Aspin katsotaan olevan ensimmäinen runoilija, jonka työssä naisten välinen rakkaus heijastuu.
Aspin tasa-arvohistoriallinen rooli nousi esille 80-luvulla mm Setan piirissä. Aspin elämän ihmissuhteet olivat esillä jo 1930 ilmestyneessä J.H.Erkon elämäkerrassa (Martti Jukola). Aspin läheiseksi ystäväksi Jyväskylän seminaarissa kerrotaan isokyröläinen Lydia Lagus.
Aspin patsas paljastetaan Jyväskylässä Hämeenkatu 4:ssä lauantaina 31.5., ja samalla puutarhassa avataan Kauko Sorjosen säätiön veistosnäyttely. Kokoelmasta on esillä yli 30 teosta. Näyttely on avoinna yleisölle heinäkuun loppuun ti-su 13-17.
Isa Aspilla on patsas myös synnyinseudullaan Puolangalla. Asp on haudattu Jyväskylään. Parviaisen patsaan toinen kappale on Säynätsalon kirkon pihamaalla Jyväskylässä. Parviainen oli kirkon rahoittaja.
Setan yhteydessä vuonna 1988 aloittanut naisten seura nimettiin Isa Aspin mukaan. Kainuussa kotipaikkansa pitävä Isa Asp-seura perustettiin 2004 puolankalaisen patsashankkeen jälkeen.
Uutinen KSML.fi:ssä 27.5.14
Kainuun Isa Asp-seuran sivut
Wikipedia-artikkeli Isa Aspista