Afganistanissa ovat seksisuhteet miesten välillä rikoksia, vaikkakin taliban-vuosien kuolemanrangaistus on poistettu. Lakia on viime vuosina sovellettu tuomioihin saakka harvoin, mutta uhkana ovat enemmänkin poliisi- tai kansalaisväkivalta sekä oman suvun reaktiot. Nyt Tid -lehti julkaisi (28.2.14, nro 9/s 8-) toimittaja Ivar Andersenin ja valokuvaaja Christoffer Hjalmarssonin reportaasin Kabulin homoista. Otsikoksi oli nostettu haastateltavan toteamus, että perhe surmaisi, jos tietäisi.
Työryhmä oli tavannut muutaman homon HIV-testauspisteessä, johon hakeutuvat lähinnä prostitutioidut. YK-taustaisesti perustettua paikkaa kuvataan homojen ainoaksi turva-alueeksi Kabulissa. Haastateltu Iqbal kertoo muuttaneensa Kabuliin itäisestä Khostin maakunnasta 2001 siinä toivossa, että pääkaupungin tarjoama anonymiteetti antaisi enemmän henkilökohtaista vapautta, mutta toive ei ole juuri toteutunut.
Lain homoseksikieltoa suurempi ongelma on yleinen laittomuus. Perheiden ja uskontofundamentalistien taholta uhkaa kuolemanvaara. Ja poliisi pidättää sekä sitten pakottaa seksiin. Iqbal kertoo äskettäin joutuneensa kuuden poliisin kynsiin koko yöksi. - Enemmin antaisin 20 miehelle ilmaiseksi kuin joudun väkivalloin yhden ottamaksi. Toinen haastateltava Samir Ahman kertoo joutuneensa entisten työkavereiden kaappaamaksi ja heidän väkivaltansa kohteeksi.
Toimittaja Ivar Andersen toteaa reportaasin yhteydessä julkaistussa kolumnissaan, että Kabulin homojen tapaaminen kuuluu hänen vaikuttavimpiin työkokemuksiinsa, vaikka uralla on nähnyt ruumiita Syyriassa, nälkään nääntyviä lapsia Burmassa ja talibanien räjäyttämiä tyttöjä.
Afganistanissa ei voi elää avoimesti homona. Toisaalta maassa tunnetaan "tanssivien poikien" perinne, bacha bazi. joka liittyy prostitutioon. Vuonna 2009 YK:n selvityshenkilö lasten asemasta konflikteissa vaati toimia, mutta juuri mitään ei ole tapahtunut.
Jutussa todetaan, että mikään Afganistanin yhteiskuntakehityksessä ei viittaa sallivuuden tulevaan kohentumiseen maassa.
