Tuore väitöstutkimus käsittelee homoseksuaalisuuden historiaa Suomessa. Sen mukaan miesten väliset seksisuhteet olivat Suomessa tavallisia ennen sotia. Tuolloin ne eivät määritelleet ihmisiä.
Tutkimuksen tehnyt Sandra Hagman perustaa tutkimuksensa yli sataan ennen tutkimattomaan oikeustapaukseen, kymmeniin lehtikirjoituksiin, kirjeisiin ja muisteluihin. Miesten välisten suhteiden taustalla oli niiden mukaan uteliaisuus, himo, raha, humala tai naisen puute.
Väitöskirja lähestyy nykyaikaistuvaa homorakkautta seitsemän miehen kohtaloiden kautta.
Hagmanin väitöskirja "Seven Queer Brothers, Narratives of forbidden male sexual desires from modernizing Finland 1894–1971" tarkastetaan 24.1.2014 European University Instituten historian laitoksella Firenzessä. Tutkimuksen rahoittaja on Suomen Akatemia.
Hagman esittää väitöstutkimuksessaan, että 1900-luvun alussa maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa miesten ja poikien väliset suhteet olivat pitkälti hyväksyttyjä, eikä miesten välisiä suhteita kontrolloitu. Hagmanin mielestä asenteiden kehityksessä on keskitytty katsomaan vain sodan jälkeistä aikaa ja siksi pitkä jatkumo on jäänyt huomaamatta: vasta sota-aika kansallisti suomalaisten miesten seksuaalisuuden ja puristi sen heteroseksuaaliseen matriisiin.
Silloisissa tieteellisissä kirjoituksissa miesten välisiä suhteita kutsuttiin lääkäri Magnus Hirschfeldin teorian mukaisesti "pseudohomoseksuaalisuudeksi".
- Pseudohomoilusta tuli viettelyteorian myötä vaarallista. Miehet eivät välttämättä enää haluaisikaan naisia homoseksuaalisen viettelyn jälkeen. Kun tiedettiin, että miehet päätyivät suhteisiin etenkin miesyhteisöissä, muodosti sota vaaratilanteen. Kun koko lisääntymiskykyinen ikäluokka pantiin rintamalle, vaarana oli Suomen kansan rappio, Hagman kirjoittaa tiedotteessaan.
Hänen mukaansa tällainen käsitys homoseksuaalisuudesta levisi kansan keskuuteen sota-aikana.
Asenteiden muuttumiseen johtanut kehitys alkoi Hagmanin mukaan ennen sotia 1930-luvulla, jolloin ajatukset homoseksuaalisuuden tarttuvaisuudesta kantautuivat Suomeen natsi-Saksasta. Hagman kuvaa aikakautta oikeistolaiseksi.
Hagmanin mukaan Saksasta kulkeutuneen viettelyteorian merkitystä suomalaisessa politiikassa ei voi vähätellä. Teorian vaikutukset näkyivät Suomen rikoslaissa vuoteen 1999 asti, jolloin homoseksuaalisuuteen yllyttäminen poistettiin laista.
- Nurin perin katsottuna viettelyteoria on kuitenkin tosi seksuaaliradikaali, sillä se implisiittisesti [julkilausumatta] myöntää, että heteroseksuaalisuus ja homoseksuaalisuus eivät ole luonnollisia ja pysyviä kategorioita, ja itse asiassa se myös pelkää homoseksuaalisuuden olevan houkuttelevampi vaihtoehto, Hagman kertoo.
Tutkimuksen mukaan homoseksuaalisista suhteista annetut tuomiot olivat alueittain hyvin epätasaisesti jakautuneita. Eniten rikostuomiota homoseksuaalisista suhteista annettiin 1950-luvun alussa. Väkilukuun suhteutettuna eniten tuomioita oli Pohjois-Suomen kaupungeissa. Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla tuomioita taas ei annettu juuri lainkaan. Helsingissä langetettiin puolet kaikista tuomiosta huippuvuosina. Hagman nimeää syyksi olympialaiset, ja kadut piti tuolloin putsata "epäsosiaalisista" aineksista.
Yle: Tutkimus: Miesten homosuhteet yleisiä jo ennen sotia Suomessa
Iltalehti: Väitös: Näin suomalaisten suhtautuminen homouteen muuttui sota-aikana
Kansan Uutiset: Natsi-yhteys selittää Suomen konservatiivista suhtautumista homoihin