Ruotsi hoitaa mainettaan Itä-Euroopan sorrettujen seksuaalivähemmistöjen tukijana

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • jnsto
Vihreiden ryhmän isännöimä kansainvälinen seminaari pidettiin entisesessä Första Kammarenin salissa.

Ruotsin vihreiden eduskuntaryhmän järjestämä seminaari 13.11.13 seksuaalivähemmistöjen ahdingosta Itä-Euroopassa palautti mieleen kylmän sodan ajat, jolloin Ruotsi pyrki profiloitumaan lännen arvojen itäisimmäksi etuvartioksi. Tilaisuudelle antoi lisäarvokkuutta etenkin itäeurooppalaisten vieraiden silmissä kokoontumispaikaksi valittu valtiopäivien entisen Ensimmäisen kamarin istuntosali. Ympäristö tuki viestiä siitä, että Ruotsi ei järky eikä tuessaan Itä-Euroopan seksuaalivähemmistöille horju. EU:n ulkopuolelta tulleiden matkakulut oli hoidettu ruotsalaisten puolivirallisten tahojen toimesta.

Venäläistä "Kirilja" -järjestöä edustanut Aleksandr Kukharskii vetosi EU-maihin sen puolesta, että homolakien kumoamista vaadittaisiin kynnyskysymyksenä mahdolliselle viisumivapaudelle. Vieras muisteli myös ensimmäistä matkaansa Ruotsiin, vuonna 1990. Kukharskii huomautti, että Venäjällä ei ole viharikossäännöstöä. Tuoreet homolait ovat lisänneet väkivaltaa. Puhuja kertoi juuri äskettäin 3.11 Pietarissa sattuneesta tapauksesta, jossa oli käytetty asetta ja aiheutettu vaikeita vammoja, joskaan ei kuolettavia.

Ruotsin RFSL:n puheenjohtaja Ulrika Westerlund käytti ehkä tilaisuuden merkittävimmän puheenvuoron suosittaessaan harkintaa ja tilannesilmää toiminnassa Itä-Euroopassa. - Ei pidä toimia niin, että HLBT-oikeuksien vaatiminen nähdäänkin lännen tilaustyönä. Jos paikalliset eivät esimerkiksi halua julkisuutta, sitä ei pidä mennä järjestämään. - Seksuaalivähemmistöjen tasa-arvo ei saa leimautua "epävenäläiseksi ". Westerlund oli hieman varauksellinen siitä, mitä Euroopan Unioni on saanut aikaan seksuaalivähemmistöjen tasa-arvokysymyksessä, vaikka antoi sille myös tunnustusta.

Seminaarin taustalla oli kulttuurialan ihmisiä Itä-Euroopan HLBT-aihepiirin puolesta koonnut Tupilak-seura ja sen perustaja Bill Schiller, amerikkalistaustainen ruotsalainen, joka teki pitkän uran päällikkötehtävissä Ruotsin ulkomaantiedotuksessa (Radio Sweden). Schiller totesi ranneliike.netille, että mukana voisi olla enemmän myös suomalaisia. - Mutta Seta ei edes vastaa kirjeisiin, hän lisäsi.

Puolan aktiivisuus lähialueidensa ihmisoikeustilanteen parantamisessa nousi voimakkaasti esille. Seminaariin osallistui Puolan ensimmäinen avoimesti homoseksuaali kansanedustaja Robert Biedrón. Hän kertasi maan poliittisen tason nopeaa muutosta tasa-arvomyönteiseen suuntaan. Puolan ulkoasiainhallinnon rahoittaman Puola-instituutin Tukholman toimiston johtaja Arkadiusz Bernas kertoi HLBT-tasa-arvon keskeisestä asemasta tiedottamisessa ja esitteli mm ministeriön rahoittamaa radioasemaa, joka suuntaa tasa-arvoaihepiiriohjelmistoa rajan yli Valko-Venäjälle. Paikalla oli radioasema Radio Racyjan päätoimittaja Dzmitry Karmazin. Bernas kertoi myös, että säveltäjä Karol Szymanowski on maan ulkomaantiedotuksessa otettu esille myös homoseksuaalisen taustansa valossa. Aiheista toisaalla ranneliike.netissä.

Ruotsin sosialidemokraattien kansanedustaja Jonas Gunnarsson totesi Euroopan valtioiden olevan usein välinpitämättömiä HLBT-ihmisoikeusasioissa. Gunnarsson on äskettäin nimetty Europan Neuvoston parlamentaarisen kokouksen alaiseksi raportoijaksi syrjintäasioissa. Hän uskoi tulevan raportin vaikuttavuuteen aiheen edistämisessä.

Ruotsin liberaalin Folkpartietin kansanedustaja Barbro Westerholm kertasi seksuaalivähemmistöjen tasa-arvokehitystä Ruotsissa alkaen homoseksuaalisuuden kriminalisoinnin kumoamisesta vuonna 1944. Hän korosti vähittäisen etenemisen merkitystä. Avioliittolaki tasa-arvoistettiin maassa 2009.
Ollessaan Ruotsin Sosiaalihallituksen pääjohtajana Westerholm ajoi läpi säännösmuutoksen siitä, että homoseksuaalisuutta ei enää voinut pitää psyykisenä sairautena Ruotsissa. Puheessaan hän kuvasi, kuinka hän oli nähnyt homoaktivistien mielenosoituksen Sosiaalihallituksen edustalla ja tarttunut asiaan.

Turkkilaista ihmisoikeusryhmää "Kaos" edustanut Ömer Akpinar totesi, että vaikka lainsäädäntö Turkissa on muuttunut periaatteessa sallivammaksi, homoja vastaan käytetään lainkohtia julkisesta moraalista. Toisaalta samojen lakien turvin voidaan esimerkiksi pahoinpitelijöille antaa tuomioissa lievennyksiä, koska heidän käytöksensä voidaan sanoa johtuneen järkytyksestä tai inhosta.

Azerbaitsanista Ruotsiin paennut Aytan M (sukunimeä ei sanottu) varoitti uskomasta lähtömaansa hallituksen ja liike-elämän kansainvälistä viestintää. Aytan M on jättänyt turvapaikka-anomuksen Ruotsiin saavuttuaan maahan etappitietä Tanskan kautta.

Seminaarissa nähtiin Tupilakin toimintaan osallistuvan Willi Reichholdin elokuva HLBT-muistomerkeistä. Yksi sellainen on Visbyssä ja Tupilak on vaikuttanut sen syntyyn. Elokuva on otsikoitu "LGBT Monuments - from Visby to Berlin, Mauthausen to Barcelona).

Järjestämispaikka loi vihreiden eduskuntaryhmän isännöimälle seminaarille vaikuttavat puitteet etenkin itäeurooppalaisten vieraiden silmissä, mutta toisaalta piti tilaisuuden varsin suppeana, koska osallistuminen vaati ennakkoilmoittautumisen turvallisuusselvityksineen. Entinen Första Kammaren ei ole valtiopäivätalon yleisöaluetta.


RFSL:n puheenjohtaja Ulrika Westerlund suositti harkintaa siinä, miten Itä-Euroopassa toimitaan, kun sitä halutaan tukea. On kuunneltava paikallisten kantaa eri menettelyjen järkevyydestä.
Seminaarin avasi Ruotsin vihreiden kansanedustaja Helena Leander.
Pietarilainen Aleksandr Kukharskii valotti nykytilanteen arkea Venäjällä. Hän toivoi, että EU vaatisi homolakien kumoamista ehtona viisumivapaudelle.
Puolan ensimmäinen avoimesti homoseksuali kansanedustaja Robert Biedrón antoi rohkaisevan kuvan Puolan tilanteesta.
Folkpartietin kansanedustaja Barbro Westerholm loi historiallisen katsauksen tasa-arvon edistymiseen Ruotsissa. Hänet muistetaan myös toiminnastaan Sosiaalihallituksen pääjohtajana homoseksuaalisuuden poistamiseksi sairausluokituksesta Ruotsissa.
Sosialidemokraattien kansanedustaja Jonas Gunnarsson toimii Euroopan Neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen asettamana raportoijana syrjintäkysymyksissä.
Turvapaikkaa Ruotsista hakenut Aytan M kertoi synkänsävyisesti mutta silti toiveikkaasti olosuhteista Azerbaidzanissa.
Entisen Första Kammarenin istuntosalia ennen Ruotsin vihreiden isännöimän seminaarin alkua.
Bill Schillerillä on takanaan näyttävä ura Ruotsin ulkomaantiedotuksen (Radio Sweden) parissa. Aikanaan pakolaisena Ruotsiin tullut amerikkalaistaustainen Schiller on Itä-Euroopan seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuksia jo pitkään ajaneen Tupilak-seuran kantava voima.

Tupilak-seuran sivut

Kommentoi jutun aihetta

Sinun tulee kirjautua sisään voidaksesi aloittaa uuden keskustelun

Ei vielä tunnusta? Liity nyt!