Homoavioliitot, homojen adoptio-oikeus, homojen kirkollinen vihkiminen
Homo- ja lesbosuhteiden kutsuminen avioliitoksi on orwellilaista semantiikkaa, jonka tarkoituksena on keinotekoisesti muuttaa kielenkäyttöä ja sitä kautta aivopestä ihmisiä.
En kannata ikiaikaisten, institutionalisoituneiden, ihmisten elämään ratkaisevasti vaikuttavien kulttuurillisten käytäntöjen tahallista vääristelyä poliittisilla päätöksillä ja spontaanisti muodostuneen, luontevan kielenkäytön vääristelyä vakiintuneiden käsitteiden keinotekoisella uudelleenmäärittelyllä poliittisesti korrektin muoti-ideologian vuoksi.
Avioliiton käsitteen merkityksen laajentaminen koskemaan myös homo- ja lesbosuhteita olisi sama asia kuin esimerkiksi käsitteen "joulu" laajentaminen koskemaan myös ramadania. Se on asioiden vääristelyä eli valehtelemista.
Sanat eivät voi tarkoittaa ihan mitä tahansa. Sanoilla on tietty vakiintunut merkitys.
Tuhansien vuosien aikana vakiintunutta käsitettä ei pidä vääristellä hetken mielijohteesta vain siksi, että jotkut marginaalifraktiot haluaisivat jonkin sanan X tarkoittavan jotain muuta kuin sen sanan yleistä merkitystä.
Esimerkiksi lehmiä ei pidä kutsua hevosiksi vain siksi, että joku pelle haluaisi sanan hevonen tarkoittavan myös lehmiä.
Tässä on siis kyse ensisijaisesti semantiikasta, ei niinkään konkreettisista ihmisoikeuksista. Kannatan homoille yleisesti samoja juridisia oikeuksia kuin heteroille lukuunottamatta adoptio-oikeutta tai oikeutta hedelmöityshoitoihin.
Lapsilla pitää olla isä ja äiti. Koska kaksi homoa tai kaksi lesboa eivät ole isä ja äiti, homo- tai lesboparille ei pidä antaa adoptiolapsia.
Kirkolta pitää poistaa vihkimisoikeus. Vain siviiliavioliiton on oltava juridisesti pätevä. Uskonnollisilla yhteisöillä ei pidä olla mitään viranomaisvaltaa, kuten valtaa vahvistaa avioliitto juridisesti.
Kirkko saa itse päättää, miten suhtautuu homoihin. Kirkko pitää erottaa valtiosta. Kirkon juridinen asema ei saa poiketa minkä tahansa yrityksen tai yhdistyksen asemasta.
Höpö höpö. Malliesimerkki täydellisen ontuvasta argumentoinnista.
Kaksi viimeistä kappaletta ovat asiaa!
Muistutan tässä yhteydessä myös sanan "joulu" alkuperästä. Sanat "joulu" ja "juhla" ovat ruotsalaisia tai skandinaavisia lainoja kielessämme. Sana "joulu" on peräisin ennen kristinuskoa vietetyn talvipäivänseisauksen juhlan muinaisgermaanisesta nimestä.
Ei sanan vakiintuminen ole syy epäoikeudenmukaisen käytännön jatkamiseen.
Sanojen merkitys on muuttunut ennenkin, maailma kun on muuttunut ja asioita on tarvinnut ennenkin korjata.
Avioliitto ei ole raamatun historiassakaan aina pysynyt samanlaisena, vanhassa testamentissa en muista törmänneeni yhteenkään yksiavioiseen liittoon, olen VT:n lukenut kokonaan siis, siinä avioliitto tarkoittaa miehen ja usean naisen liittoa. Esim. kuninkaalla voi olla kuninkaallisia vaimoja ja sivuvaimoja, joiden ei edes tarvitse asua hänen kanssaan samassa kaupungissa. Kuningas Salomolla oli 700 kuninkaallista ja 300 sivuvaimoa.
Argumentointisi ei ole pätevää todistamaan väitteitäsi. Henkilököhtainen mielipiteesi se tietysti saa olla.
Ei se maailma niin paljoa muutu yhden avioliittolain laajentamisesta koskemaan koko tervettä aikuisväestöä, ei hätää. Kukaan ei ole Sinun elämääsi kajoamassa, saat pitää omat oikeutesi ihan niin kuin ennenkin.
(muokkaus: kirjoitusvirheet ja seuraava lisäys:)
Kyllä tähän maailmaan oikeudenmukaisuutta mahtuu, ei se siitä poksahda.
Järjestyksenpidon maailmassa taas on perustuttava oikeudenmukaisuuteen, se on tärkeimpiä maailmaa järjestyksessä pitävä arvoja, ilman sitä voidaan päätyä millaiseen kaaokseen tahansa. Jos yksi on oikeutettu erityiskohteluun, mihin vedetään raja kuka on ja kuka ei?
Nimimerkin "Jukka" vastaus Päiville kevanne Hra Ellillällekin..
"Jukka
3.7.2010 17:08:27
Hyvä Päivi!
Kun niin hartaasti perustelet, mitä avioliitto tarkoittaa, niin valoitetaan hieman sitä sanaa. Tässä lainaus sinulle kirjastot.fi-sivuston vastauksesta:
"Kaisa Häkkisen Etymologisen sanakirjan mukaan (2004) avio-sanan alkuperä on kiistanalainen. Sitä on pidetty vanhana germaanisena, lakia tai normia merkitsevänä lainana. Todennäköisemmin avio olisi johdos omaperäisestä ava-vartalosta. Tämän mukaan avioliitto olisi siis avoin, julkinen liitto. Vanhemman Suomen kielen etymologisen sanakirjan ensimmäisessä osassa (1974) avio-sanan germaaninen laina on epävarma. Kirjan mukaan mahdollisesti avio kuuluu ava, avoin jne. sikermään ja on alkuaan merkinnyt avoin, julkinen, laillinen. Häkkisen Etymologisessa sanakirjassa kerrotaan, että avioliitto ensi kertaa on mainittu Maskun Hemmingin virsikirjassa 1605."
Eli sukupuolineutraali avioliitto EI siis käsitteenä ole ristiriitainen, sillä sana avioliitto todennäköisesti tarkoittaa, kuten edellä sanottu, julkista, avointa, LAILLISTA liittoa. Ja kun ajatellaan Suomen lainsäädäntöa ja sen syrjinnänvastaisia pykäliä, "sukupuolineutraali avioliitto" käsitteenä nimenomaan toteuttaa avioliitto sanan perimmäistä merkitystä.
Joten, hyvä Päivi, voit olla huoletta! Käsite ei ole ristiriitainen, et vain ole ymmärtänyt sitä oikein.
Taisteluun ei tarvitse lähteä. Käytä voimavarasi mieluummin hyvän tekemiseen.
Aurinkoista kesää!"
______________
"We want you Big Brother..."
Jo nykyisin avioliitto sanaa käytetään kaikkiekn muiden uskontojen piirissä ja ilman uskontoa solmituista julkisista, yhteiskunnallisia, yhetisöllisiä tai juridisia seuraamuksia käsittävistä parisuhteista. Ellilä nyt jostain syystä pesaa kristittyjä fundiksia.
Mikko Ellilä: "Lapsilla pitää olla isä ja äiti."
Miksi näin?
On muutenkin musta hirveän kummallista, että joidenkin ihmisten mielestä olis oikein, että kun joku asia on ollut pielessä aiemmin, niin sen pitää olla pielessä jatkossakin. Se että joku asia on ollut tietyllä tavalla kauan, tekee jotenkin oikeutettua kyseisen käytännön jatkamisesta, ja jopa velvoittaa siihen. Muutos olisi esim. valehtelua, kuten tämän ketjun aloittaja kirjoitti.
Kyllä tasa-arvo on niin tärkeä käsite, jos yhteikunnassa jonkinlaista järkevää hallintoa harjoitetaan... mikään muu ei turvaa yksilöiden oikeuksia. On outoa, että joidenkin ihmisten on niin vaikea nähdä sitä. No joskus muutos totutusta pois hämmentää, vaikka se ei sinänsä omaa elämää koskettaisikaan.
Jos maailmassa ei olisi koskaan muutettu vallitsevia käsitteitä ja totuttuja käytäntöjä, esim. punatukkaiset palaisivat vielä roviolla ja monet muut epäoikeudenmukaisuudet olisivat vielä harjoitettavia käytäntöjä. Jos kukaan ei olisi joskus puuttunut asioihin ja tehnyt töitä muutoksen eteen.
"Kirkolta pitää poistaa vihkimisoikeus. Vain siviiliavioliiton on oltava juridisesti pätevä. Uskonnollisilla yhteisöillä ei pidä olla mitään viranomaisvaltaa, kuten valtaa vahvistaa avioliitto juridisesti.
Kirkko saa itse päättää, miten suhtautuu homoihin. Kirkko pitää erottaa valtiosta. Kirkon juridinen asema ei saa poiketa minkä tahansa yrityksen tai yhdistyksen asemasta. "
En voisi enempää olla samaa mieltä!
Ylen homoilta on saanut aikaan massaeroamisen kirkosta, mikä on ymmärrettävää, mutta tavallaan vähän turhaa eikä edistä oikeastaan mitään.
Koko homoillan keskustelu lähti mielestäni kummallisille raiteille, jos tarkoitus oli puhua homojen avioliitto- ja adoptio-oikeudesta, niistähän päättä eduskunta, ei kirkko.
Tietysti näiden oikeuksien vastustajat argumentoivat raamatulla ja tämä tietysti johti puheen kirkkoon ja kirkon kantoihin asiasta.
Valitettavasti kirkon kanta tuli kovin värittyneessä muodossa, ehkä siksikin että kirkolla ei ole selvää kantaa. Ja miten voisi ollakaan, kun kirkko muodostuu seurakuntalaisistaan...
Joka tapauksessa yhden ikiaikaisen kirjoituskokoelman (ihmisten valitseman ja toimittaman) pitäminen lainsäädännön pohjana ei ole kestövää. Siksi
olisinkin toivonut, että toimittajat olisivat käätäneet keskustelua takaisin niin että oltaisiin kuultu muitakin argumentteja kuin raamuttuun perustuvia. Valitettavasti myöskään näille
fundamentalisteille ei selkeästi osoitettu kuinka raamattu on täynnä määräyksiä ja kieltoja, joita nyky-yhteiskunnassa ei noudateta, olisi ollut mielenkiintoista kuulla heidän reaktioitaan tähän.
Joka tapauksessa minusta kirkko ja valtio tulisi erottaa toisistaan, sana aviolitto voisi jäädä kirkolle ja tästä edespäin yhteiskunnassa olisi parisuhteita. parisuhdelaki koskisi niitä kaikkia tasapuolisesti.
Jos mennään naimisiin se tapahtuisi maistraatissa ja siunauksen tms voisi kukin hankkia vaikka pääsiäispupulta. Mentettyjä kirkollisveroja valtio voisi kompensoida kirkolle esim. kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja sosiaalityöhön.
Muuten olen sitä mieltä, että jos joku haluaa lastensa käyvän seurakunnan kerhoissa, hän voi maksaa siitä, yhteiskunnan pitäisi järjestää kaikille lapsille arvovapaata kerhotoimintaa.
Olenkin pettynyt, että nyt keskustellaan kirkosta ja sen suhtautumisesta homoihin, kun pitäisi keksutella edelleen siitä, että yhdenvertaisuuslaki ei käytännössä toteudu. Siksi kaikki tämä vouhkaus vie huomion itse asialta eikä lopulta ole ehkä
edes kirkolle hyväksi.
