Miksi suomalaiset haluavat pettymyksen joka lauantaiksi?
Veikkaus Oy sai jälleen männäviikolla ilmaista julkista mainosta pistämällä lottopelipöydälle isohkon summan rahaa. Kaikki mediat hehkuttivat asiaa ja kansa riensi varmistamaan aikaisempaa suuremmin joukoin lauantai-illan pettymyksen itselleen. Olemme ilmeisesti masokistinen kansa?
Iltapäiväaviisi tarkasteli ainakin parin aukeaman verran aihetta. Se kertoi kuitenkin pikkujutussa, että päävoiton mahdollisuudet ovat tähtitieteellisen mitättömät: 0,0000065%. Suurempi todennäköisyys on, että lottoaja kuolee salaman iskusta taikka meteoriitti iskee päähän.
Vuosittain viitisenkymmentä suomalaista voittaa loton pääpotin. Milloin viimeksi joku suomalainen on kuollut salamaniskusta tai meteoriitin päähän osumisesta?
Todennäköisyyslaskenta ei muuten ole matemaattisesti kauhean hyvin perusteltua, vaan perustuu lähinnä sovittuihin laskentasääntöihin - matemaattisesta näkökulmasta siis lähinnä huuhaata.
Eikös niitä lottorivejä kuitenkin tehdä enemmän kuin yksi per kansalainen? Lisäksi tuskin kukaan veikkaa samaa riviä kupongin täydeltä. Näin ollen ei ole mitenkään ihmeellistä että joka viikko joku saattaa voittaa, oikean rivin todennäköisyys on noin 1:15 miljoonaa.
Minua kiinnostaisi kuulla enemmän tuosta väitteestä että todennäköisyyslaskenta olisi matemaattisesti huuhaata, sillä tuollaista en ole koskaan ennen kuullutkaan.
" ja kansa riensi varmistamaan aikaisempaa suuremmin joukoin lauantai-illan pettymyksen itselleen. Olemme ilmeisesti masokistinen kansa?"
Kolikolla (kuten setelilläkin) on kääntöpuoli. Pessimisti ajattelee pettymystä, optimisti mahdollisuuksia. Veikkauksen suuri liikevaihto (noin 18,4 m€) viime viikolla takaa tukirahoja
monelle yhdistykselle, projektille ja seuralle - jopa homoillekin. Varmimpia voittajia ovat siis ne, joille rahat avustuksina jaetaan - suomalainen voittaa aina ;)
Ei se pettymys ole jos johonkin niistä viikottaisesta kolmesta rivistä ei päävoitto osukkaan, halpaa huvia kuitenkin rakennella pilvilinnoja ja miettiä "mitähän tekisinkään, jos nyt voittaisin.."
Pienet yllätykset - pikkuvoitot pelitilillä - pitävät mielenkiinnon yllä ja (uhka-)pelaamisen balansissa.
Silti. Joka viikko jotkut voittavat jotakin. Noita JuhaniV:n vastaesimerkkejä tapahtuu aika lailla harvemmin ja harvemmille.
arkadas kirjoitti: "Varmimpia voittajia ovat siis ne, joille rahat avustuksina jaetaan - suomalainen voittaa aina ;)"
Väärin! Varmin voittaja on Veikkaus Oy, joka ottaa välistä nätin osan valtavan organisaation ja pelisysteemin pyörittämiseen. Veikkaukseen käytetyistä euroista päätyy minun ymmärrykseni mukaan vain siivu lopulliseen auttavaan tarkoitukseen. Antaisin erittäin mieluusti euroni suoraan johonkin hyvään tarkoitukseen ilman välikäsiä ja oheisrahastajia.
En veikkaa! Minä voitan joka lauantai!
JuhaniV kirjoitti:
> "En veikkaa! Minä voitan joka lauantai!"
Et voita. Jos nyt et häviäkään.
JuhaniV kirjoitti: "En veikkaa! Minä voitan joka lauantai!"
DÄM - taas tuli voitto - pistin pienen vedon, että tarttuuko JuhaniV tekstiini - harmillista olla oikessa ;)
"Todennäköisyyslaskenta ei muuten ole matemaattisesti kauhean hyvin perusteltua"
On se - kyse ei ole pelkistä sopimuksista vaan ihan testatuista mallintamismenetelmistä. Testaa vaikka vertaamalla nopan heiton tuloksia teoriaan niin huomaat, että hyvin toimii. Laskelmat lottovoiton todennäköisyydestä ovat ihan tarkkoja ja päteviä.
Jotkin tilastotieteen yksinkertaistukset, kuten termi "tilastollisesti erittäin merkittävä", ovat kyllä mielivaltaisia sopimuksia, mutta lotto on niin yksinkertainen järjestelmä, että siihen pätevät hyvin tarkasti todennäköisyyslaskennan säännöt.
Tilastollinen merkittävyys on itse asiassa prosentuaalinen todennäköisyys testatun väittämän paikkansapitämättömyydelle. Siis, jos tilastollinen merkittävyys jäätelön myynnin ja hukkumiskuolemien korrelaatiolle olisi vaikka 0,001, jää jäljelle 0,1 prosentin todennäköisyys sille, ettei kyseistä korrelaatiota olekaan. Mitä pienempi virhepäätelmän syntymisen %-luku on, sitä suurempi tilastollinen merkittävyys.
Ja tällä ei sitten ole mitään tekemistä sen kanssa, että laskennan kohteena olevilla asioilla saattaa löytyä tilastollisesti merkittäviä tuloksia eri menetelmillä, vaikka todellisuudessa asioilla ei ole mitään yhteyttä toisiinsa. Parhaillaan käytävässä rasva – hiilihydraatti –keskustelussa taustalla on lukuisia tutkimuksia, joiden tuloksista ei kukaan voi varmuudella tietää, ovatko saadut tulokset vain tilastollisia sattumia vai onko taustalla aivan oikeat syys-seuraus suhteet. Kun oletetaan A:sta seuraavan B:n, tilastomatematiikka ei voi kertoa sitä, josko onkin olemassa C, joka vaikuttaa sekä A:han että B:n samansuuntaisesti, minkä seurauksena myös A:lla ja B:llä vaikuttaisi olevan syy-seuraussuhde (ja keskinäinen korrelaatio). Tilastollisia tuloksia arvioitaessa täytyy aina ymmärtää myös syvällisesti laskennan kohteena oleva asia(kokonaisuus).
Todennäköisyyslaskennassa on toki empiirisesti todennettavissa, että nopanheittokertoja riittävästi toistettaessa jokaiselle numerolle 1-6 saadaan todennäköisyys 1:6 (samoin kun lantin molemmille puolille 1:2). Sen sijaan, kun lasketaan todennäköisyyttä sille, että viidellä perättäisellä heitolla saadaan sama numero, ollaan jo lähellä sovittuja laskentasääntöjä. Todennäköisyys, että lottorivi olisi seitsemän perättäistä numeroa tai esimerkiksi kaikki numerot samassa vaaka tai pystyrivissä, ei ole sama kuin todennäköisyys jollekin satunnaiselle riville. Tämä perustuukin sitten aivan puhtaasti sovittuihin laskentasääntöihin.
"Todennäköisyys, että lottorivi olisi seitsemän perättäistä numeroa tai esimerkiksi kaikki numerot samassa vaaka tai pystyrivissä, ei ole sama kuin todennäköisyys jollekin satunnaiselle riville. Tämä perustuukin sitten aivan puhtaasti sovittuihin laskentasääntöihin."
Voitko perustella tätä esimerkiksi osoittamalla laskemalla miten peräkkäisistä seitsemästä numerosta koostuvan rivin todennäköisyys olisi pienempi kuin vaikkapa sen rivin, joka saadaan vaihtamalla edellisestä keskimmäinen numero joksikin jäljellä olevista?
Väittämästäsi seuraa, että numeroiden lukumäärällä ei ole merkitystä. Täten, nähdäänkö laskemalla että valittaessa kaksi numeroa joukosta {1,2,3,4} on epätodennäköisempää saada numerot {1,2} tai {1,4} kuin {2,4}?
Minusta on kiva lotota. Lototessa saa pienen mielihyvän tunteen, josta on hauska maksaa. Se on ikäänkuin hyödyke, jonka saa pientä korvausta vastaan.
Tiedän etten todennäköisesti voita, mutta silti lottoaminen on mukavaa. Ostan usein maailmalta jonkun lottokupongin, jossa voittosumma voi olla kymmeniä miljoonia ja sen kupongin hypsiteleminen kotona tuottaa mielihvyää.
Osalle meistä lotto tuo epärealistisen tunnelman ihanien haaveiden toteutumisesta.
Lotto on kivaa.
Pollon kirjoitti: "Voitko perustella tätä esimerkiksi osoittamalla laskemalla miten peräkkäisistä seitsemästä numerosta koostuvan rivin todennäköisyys olisi pienempi kuin vaikkapa sen rivin, joka saadaan vaihtamalla edellisestä keskimmäinen numero joksikin jäljellä olevista?"
Todennäköisyyslaskenta ei ole erityisosaamistani. Kyseisen laskuesimerkin löydät esimerkiksi jostakin lukion pitkän matematiikan kirjasta. Sitä käytettiin ainakin ennen vanhaan perusesimerkkinä todennäköisyyslaskennan opettamisessa. Itse muistan kyseisestä laskusta vain sen, ettei sen laskemistavalle ollut muuten matemaattisesti johdettavaa selitystä kuin se, että näin se on sovittu laskettavan.
Toisessa esimerkissä päädytään todennäköisyyslaskennan sääntöjä noudattamalla tulokseen, että 30 hengen seurueessa on todennäköisempää, että kahdella hankilöllä on sama syntymäpäivä kuin eri.
Tätä tarkoitin matemaattisella huuhaalla. Ei matemaattisesti johdettavia totuuksia, vaan sovittuja laskentasääntöjä.
Tätä lottorivien todennäköisyyttä on näköjään jauhettu monilla muillakin keskustelupalstoilla. Täytyi alkaa aivan asiaa tarkemmin selvittämään ja aikaisempaa väittämääni hieman tarkentamaan.
Jokaiselle yksittäiselle lottoriville seitsemän oikein todennäköisyys on siis aina 1: 15 380 937. Tämä pätee siis myös yksittäistä riviä, jossa kaikki numerot ovat samalla rivillä tai kaikki numerot ovat peräkkäisiä.
Sellaisia rivejä joissa kaikki numerot ovat peräkkäisiä voi meidän 7/40 lotossamme muodostua 33 erilaista. Tästä seuraa, että rivejä joiden kakki seitsemän numeroa eivät ole peräkkäisiä voi muodostua 15 380 937 – 33 eli 15 380 904 kpl. Näin ollen todennäköisyys sille, että lottoarvonnassa voittoriviksi tulee rivi, jonka kaikki numerot ovat peräkkäisiä on 33 : 15 380 937 eli 1 : 466089. Vastaavasti todennäköisyys sille että voittorivissä kaikki numerot eivät ole peräkkäisiä on 15 380 937 : 15 380 904 (=0,999998).
Samalla tavalla laskemalla kaikkien sellaisten seitsemän oikein kombinaatioiden määrän, jotka ovat samassa pysty tai vaakarivissä, voimme vertailla todennäköisyyksiä sille, että kaikki seitsemän oikein numerot ovat samassa pysty tai vaaka rivissä, siihen että kaikki numerot eivät ole samassa pysty tai vaakarivissä. Tähän hätään en löytänyt lottokuponkia erilaisten kombinaatioiden määrän laskemiseksi.
Kouluaikojen hämärästä hämärästi muistamani esimerkki liittyikin siis siihen, että on todennäköisempää, etteivät kaikki arvotut lottonumerot ole peräkkäisiä kuin se että kaikki arvotut numerot olisivat peräkkäisiä. Näin se muisti tekee tepposiaan vanhalla miehellä.
Mainitsemani syntymäpäivä -esimerkiin voi tutustua tästä linkistä
http://koti.mbnet.fi/tuimala/oppaat/Tilastotieteen_sovelluksia.pdf , jossa esimerkki on laskettu 23 hengen seurueella.
Edit: korjatu lukuisia huolimatomuus/näppäinvihreitä...
"Sellaisia rivejä joissa kaikki numerot ovat peräkkäisiä voi meidän 7/49 lotossamme muodostua 33 erilaista."
Tämä ei pidä paikkaansa koska numeroita ei ole pakko valita suuruusjärjestyksessä, vaikka tuloksissa ne siten järjestetäänkin.
Väitit edellä että todennäköisyyslaskenta olisi matemaattista huuhaata, vaikka selvästikin tässä tapauksessa todennäköisyyksien lasku perustuu kombinatoriikkaan. Esimerkiksi binomikaava (jota tässä voi soveltaa) on kyllä helposti johdettavissa peruslaskutoimituksista, mutta ilmeisesti ette käyneet tätä aikoinaan koulussa läpi.
Numeroiden arpomisjärjestyksellähän ei todennäköisyyslaskelmien kannalta ole merkitystä. Jos muistan oikein, lottokupongissamme on 39 numeroa, joista arvotaan 7. Enempää kuin 33 erilaista perättäisten lukujen seitsemän suoraa noihin 40 numeroon ei voi rastia - voit toki yrittää.
No, joka tapauksessa mitä useammin lottoaa, sitä tarkemmin toteutuu estimaatti että voittaa noin todennäköisyydellä 1:15 miljoonasta. Jos pelaa vain kerran elämässään ja voittaa 7 oikein, toteutunut tulos on kaukana laskennallisesta estimaatista 1:15 miljoonasta. Mutta mitä useammin pelaa, sitä tarkemmin estimaatti toteutuu. Jos lottoa voisi pelata elämässään vaikkapa 1000 miljoonaa riviä, päästäisiin hyvin lähelle tuota estimaattia. Silti yhdelläkin rivillä voi tärpätä. 7 oikein rivi on yhtä todennäköinen kuin mikä tahansa väärä rivi.
Tätä ajattelua eivät miellä esimerkiksi hedelmäpeliin kolikoita tahkoavat ihmiset. Jos peliin laittaa yhden kolikon, saattaa hyvinkin tärpätä voitto. Mutta mitä useamman kolikon sinne peliin laittaa, sitä tarkemmin toteutuu estimaatti joka perustuu hedelmien määrään pelin kiekoilla ja niistä laskettuihin todennäköisyyksiin. Jos pelaa yhden kierroksen, voi voittaa, mutta jos pelaa tuhat kierrosta, voittamisen todennäköisyys on jo minimaalinen, koska toteutunut tulos lähestyy estimaattia kierros kierrokselta.
Arvontapeleissä siis tyypillisesti varmin keino jäädä voitolle on pelata mahdollisimman vähän, mutta kuitenkin enemmän kuin 0 kertaa. Lotossakin jää todennäköisimmin voitolle, jos sitä pelaa vain yhden kerran elämässään. Jos lottoaa vaikka kymmenen kertaa, tappiolle jäämisen mahdollisuus on jo huomattavan suuri.
* * *
Tilastolaskelmat yleisesti ottaen ovat hauskoja ja niissä haksahtaa helposti. Ajatellaan vaikka, että lentokonematkustaja pelkäisi kovasti pommia. On olemassa tietty todennäköisyys, että lentokoneessa on pommi. Oletattavasti todennäköisyys, että lentokoneessa olisi kaksi pommia on jo huomattavasti pienempi. Kannattaako siis lentokoneeseen varmuuden vuoksi ottaa itse pommi mukaan, koska todennäköisyys että kahdella sattuisi siellä sellainen olemaan, on hyvin pieni? :)
Kumpaan muuten onkaan todennäköisempää kuolla; salaman- vai meteoriitiniskuun?
Loton todennäköisyys perustuu kombinaatio-opin kaavoihin, jotka ovat loogisesti johdettuja. Lottoruudukossa seitsemän numeroa voidaan laittaa erilaisiin järjestyksiin yli 15 miljoonalla tavalla. Yksi näistä on voittajarivi. Siitä todennäköisyys 1:~15 miljoonaa. Nopan heitossa todennäköisyys on 1/6, kun nopassa on kuusi kylkeä ja vain yksi niistä osoittaa heiton jälkeen ylöspäin. Nopalla on kuusi mahdollisuutta asettua pöydälle, kun oletetaan, että se ei jää kulmalleen seisomaan.
Jos lottoaa joka viikko esim. Ikilotolla, kannattaa rivit pitää samoina kierroksesta toiseen. Tällöin "maali" pysyy paikoillaan ja se päävoitto osunee kohdalle nopeammin kuin jos arvottavia rivejä on joka kierroksella kaksi: Lottokoneen arpoma ja sinun arpoma, joiden molempien pitäisi osua yksiin samalla kierroksella päävoiton saamiseksi. Lisäksi päävoiton yksinvoittamista edesauttaa, jos rivissä on myös numeroita, joiden lukuarvo on yli 31. Nimittäin iso joukko lottoajista käyttää nimi- ja syntymäpäiviä numeroiden vallinnassa. Näin kuukauden päivänumeroille 1-31 riittää kysyntää enemmän kuin lopuille numeroille 32-39.
Alkuperäiseen kysymyksenasetteluun viitaten: Ei tule joka lauantaista pettymystä, kun ei odota voittoa.
Statisti kirjoitti: "Jos lottoaa joka viikko esim. Ikilotolla, kannattaa rivit pitää samoina kierroksesta toiseen. Tällöin "maali" pysyy paikoillaan ja se päävoitto osunee kohdalle nopeammin kuin jos arvottavia rivejä on joka kierroksella kaksi: "
Eihän se ihan noin ole. Jokainen lottokierros on riippumaton toisistaan, eli ei ole mitään merkitystä pitääkö rivin samana vai ei. Arvottavia rivejä on joka tapauksessa joka kerralla "kaksi". Ensi lauantain lottokierroksella voittotodennäköisyys ei mitenkään riipu siitä, millä rivillä lottosin viime lauantaina. On siis ihan sama lottosinko viime viikolla samalla vai eri rivillä.
Olet oikeassa Nermal. Puhtaan matemaattisesti jokainen kierros on todennäköisyydessään omansa ja sokea edelliselle ja tulevalle. Mutta sitten kun aletaan puhua tilastollisista todennäköisyyksistä, itse ainakin jaksan uskoa, että on todella epätodennäköistä, että sama lottorivi tulee peräkkäisillä kierroksilla, tai että sama rivi esiintyisi edes kovin lyhyen ajan sisällä. Niinpä kun oman rivin pitää vakiona, koneen arpomat numerot ikään kuin kiehnäävät aikansa sen ympärillä kuin kissa kuumaa puuroa kunnes jossain vaiheessa napsahtaakin täysosuma. Tähän tosin voi mennä koko elämä.
Onkohan koskaan julkistettu mitään oikeaa tilastoa ja aikaan suhteutettua jakaumaa sille kuinka nopeasti sama lottorivi arvotaan uudelleen?
Lottoaminen on samalla vapaaehtoista veronmaksua. Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa Veikkauksen tuoton kokonaisuudessaan suomalaiselle taiteelle, liikunnalle, tieteelle ja nuorisotyölle. Vuonna 2009 veikkausvoittovaroja jaettiin yhteensä 461 miljoonaa euroa. Osan peliin syytämistäni euroista saan nopeasti takaisin, kun osallistun aktiviteetteihin, joita tuetaan veikkausvaroin.
Monopoliasemassa olevan yrityksen johtajilla on korkea palkkataso (poliittinen palkintopesti). Lototaan siis homona!
Kokonaan toinen asia: Ken haaveilee onnellisemmasta elämästä, järjestäköön ensin asiansa mahdolliseimman hyviksi vallitsevien olosuhteiden mukaisesti. Aina löytyy asioita, joihin voi itse vaikuttaa tuli sitten ylimääräistä rahaa tilille tai ei.
Tääkin on taas yks JuhaniV:n alottamista monista valitusketjuista. Mitä se nyt sua häiritsee, jos suomalaiset lottoo?
Mun yhdelle sukulaisperheelle kävi niin, et ne oli vuosikymmenii lotonnu säännölleen joka lauantai ja sen jälkeen onni potkas. Lottovoitto "paljastu" sukulaisille, kun tää perhe oli hankkinu hienon auton, kesämökin ja laittanu talonsa viimesen päälle - ilman velkaa.
Pettymys tosiaan... Vai Juhanin kohdalla kenties kateus? Taas joku porukka oli voittanu lotossa 12,5 miljoonaa.
Oikea vastaus 11.10. kysymykseeni on muuten meteoriitti...
Vai niin. No, ois voinu kuvitella et se ois ollu salama.
Tieto se on kai tämäkin.
Kumpi on muuten todennäkösempää: se, et voittaa v*tusti lotossa vai se, et syntyy Suomeen?
JuhaniV:n ajatusten takana on ankea realismi. Pääsemme nyt käsitteeseen peliriippuvuus. Se oli tausta-ajatuksena tämän keskustelun avaamiseen.
Keneltä nuo loton yms. voittorahat nypitään? Ne tulevat osaltaan niiltä ihmisiltä, joilla menee valmiiksi huonosti. Tiedän tapauksia, joissa on lotottu (pelattu) omat rahat Veikkauksen tilille niin, että pelaajalla ei ole rahaa ostaa itselleen ja perheelleen ruokaa. Toisaalta tunnen muutamia huomattavan hyvätuloisia tai muuten erinomaisessa taloudellisessa asemassa olevia. Heistä kukaan ei pelaa, eikä lottoa!
Pidän vääränä Veikkauksen toimintaa rahapelien tarjoajana tässä yhteiskunnassa, kuten myöskin Alkon toimintaa.
Eli rahapelit pitäisi kieltää, kuten myös alkoholin myyminen?
Entä jos sen vuoksi rahapelien pelaaminen siirtyy entistä vahvemmin ulkomaille ja viinaa ruvetan kyöräämään myös maailmalta?
"Pidän vääränä Veikkauksen toimintaa rahapelien tarjoajana tässä yhteiskunnassa, kuten myöskin Alkon toimintaa."
Eli kielletään Alko ja Veikkaus? ;D
Mitäpä, jos pontikankeitto lisääntyy sen takii niin ku kultasella 30-luvulla?
Tähän ongelmaan ei ole löytynyt hyviä ratkaisuja. Minulla ei ole myöskään esittää ratkaisuja. Siitä huolimatta paheksun tuota toimintaa, koska näen kääntöpuolen konkreettisesti ja usein.
eiköhän se ole niin että kaikkeen voi kehittyä riippuvuus, jota pitäisi hoitaa oli sitten alkoholi-peli- tai mikävaan riippuvuus.
itse en ole vaikka olenkin ollut jo jonkin aikaa täysikäinen niin lottoa, tosin mä lasken todennäköisyyksiä ja se on pieni mahdollisuus että tulisi isompi summa, mammani lottoaa joka viikko samaa riviä jo kymmeniä vuosia, kuinka paljon hänelläkin mennyt hukkaan? lisäksi en koe tarvitsevani lottovoitto, saakoon joku sellainen joka sitä tarvitsee, minä en tarvitse, mutta jos vanhepani voittaisivat kai ne jotain mullekin antaisi :D
Eiks JuhaniV:llä siis ookaan ratkasuu tähän onglemaan? o:
Pari vuotta sitten olin lotonnut noin kerran elämässä.
Nykyään muistan tehdä sen melkein joka viikko, kolme, neljä tai viisi riviä.
Siinä on hetki pientä toivoa, "entä jos...", mutta sitä ei ainakaan tässä osoitteessa seuraa suurta pettymystä.
Jos voittaisi paljon, jakaisin salaa paljon rahaa kaikenlaisille punavihreille setahomosysteemeille.
Juhani V otti tuolla Veikkauksen ja Alkon esille...
On muistettava, että molemmat monopolit tuottavat myös yhteiskunnan käyttöön (juuri meiltä kuluttajilta kerättyä) rahaa, joilla tuetaan kulttuuria, taidetta, tiedettä, urheilua, syrjäytymisen ehkäisyä ja ties mitä muuta. Kummin on parempi, lisätään jokaisen henkilökohtaiseen verotukseen pari prosenttia kerättävistä veroista Alkolle ja pari prosenttia Veikkaukselle vaiko pidetään entisestä mallista kiinni, jotta nuo mainitut avustusrahat saadaan jatkossakin jakoon?
Toki ymmärrän huolen peliriippuvuudesta, mutta eiköhän tässä keskustelussa taas mennä lillukanvarsiin, Juhanihan on itse jo aikaa sitten lanseerannut "annetaan kaikkien kukkien kukkia" - moton. Ei liene tarkoitus, että kaikki ihmiset eläisivät kunniallisesti, kuuliaisesti ja herran pelossa, kuten Juhani. Erilaiset elämäntilanteet ja niiden muutokset, kuten myös jännityksen haku (jolla myös peliriippuvuus voidaan selittää pitkälti) vaikuttavat ihmisten päätöksiin.
Ja onko se iso pettymys "keskivertosuomalaiselle", joka käyttää n. 6€ Veikkauksen peleihin / vko ja arviolta 30 € Alkon tuotteisiin per viikko, jos lotossa ei tulekaan voittoa? Alkosta kuitenkin saa paremmat prosentit rahoilleen ;)
Ehkäpä mediavaikuttaja Lasse Lehtisen sanat ovat taas paikallaan:
"Ihmiset, jotka ymmärtävät antaa arvoa hyvälle ruualle ja päihdyttäville juomille, eivät ole saaneet läheskään yhtä paljon pahaa aikaan, kuin niitä vastustavat puritaanit."
nimenomaan arkadas: veikkaus ja alkon menestys auttaa myös muita, kuin jos olisivat yksityisiä yrityksiä jotka jakaa rahat osakkeenomistajille.
ja suurinmalle osalle vähän pelaaminen tai drinksuttelu ole pahasta :)
ja niille joiden mielestä liha, alkoholi yms pitäisi kieltää niin hitlerhän oli kasvissyöjä, juomisestaan en tiedä. mutta ei sentään kieltänyt kaikilta lihan vaikka paljon pahaa tekikin. tiesi varmaan että ihminen tarvitsee proteiinia ja liha on halpaa ja helpompaa tuottaa ja säilöä kuin jotain hemmetin mitä sitten kasveja olikaan joissa protskua ;)
niin ja juhani, peliongelmat ei ole ainoastaan pienituloisten ongelma, kyllä rikkaatkin ovat vaarassa saada peliriippuvuus, laittaa pokerissa auton ja talon likoon niin eiköhän kusessa ole .
On kiinnostavaa, kuinka innokkaasti puolustellaan ja perustellaan noita ja muitakin riippuvuuksia. Toisin päin ajatuksia esitetään aika harvoin. Mistähän tuo asennoituminen johtunee?
Minä perustelen kantanani viinaan ja uhkapeleihin lähinnä kahdella asialla: nykyinen tie on pienimmän riesan tie ja holhousta ei pidä saattaa kaiken kattavaksi. Elämme tunnetusti maassa, jossa suojakaiteillekin rakennetaan suojakaiteet, ettei kukaan kolhi itseään suojakaiteisiin.
Loton suosio ei varmaankaan perustu sen tuomaan pettymykseen, vaan siihen toiveen, jospa tällä kertaa onni potkaisi. Haavelua, kukapa ei olisi leikkinyt sillä ajatuksella mitä tekisi, jos voittaisi lotossa.
Tapa (tai pikemminkin tottumus) ja riippuvuus ovat aivan eri asioita, Juhani hyvä. Useammat ihmiset ovat toisinaan tapojensa orjia ilman, että heille koituu sen kauheampaa vahinkoa siitä itselleen tai ympäristölleen.
Toisinpäin ajatuksia? Niin, mistäköhän se johtuu, miteni jotkut jaksavat purnata vuodesta toisen siitä, mitä itse eivät tee mutta muut tekevät?
Riippuvuudet ovat omien havaintojeni mukaan aika usein häpeällisiä. Siksi niistä puhumista vältetään tai edes niistä kysymistä. Olin jossakin konferenssissa, jossa huomasin jutustelevani alkoholitutkijoiden kanssa. Totesin heillä olevan tutkittua tietoa suomalaisten alkoholinkäytöstä. He empivät pitkään, että voivatko antaa niitä tietoja minulle. Sain heiltä lopulta painettua aineistoa tuosta asiasta. Kysyin miksi he empivät. He totesivat joutuneensa näistä asioista puhuessaan toistuvasti vihamielisen käyttäytymisen kohteeksi.
Hankkiuduin kuntosalilla asiantuntijan ohjaukseen. Siihen kuuluu elämäntapojen kartoitus ruokailun yms. osalta. Hän kysyi mm. tupakoinnista. Huomasin että kysymyssetistä puuttui alkoholin käyttö. Tiedustelin, miksi hän ei kysynyt siitä asiasta. Hän totesi asian olevan ihmisille hyvin arka ja he suuttuvat usein juuri tuosta kysymyksestä.
Omalääkärini ei ole ikinä kysynyt suoraan alkoholin kulutuksestani. Toki hän näkee sen suoraan verikokeen tuloksistakin. Mainitsin asian lopulta hänelle kun keskusteltiin verenpaineesta ja kolesterolista.
