Homofobia Seta-järjestöissä

Todennäköisesti rikon ranneliike.netin sääntöjä kun copypeistaan tähän osan "Homofobian sisäistänyt homo"-keskustelusta. Anteeksi siitä. Asia ansaitsee kuitenkin tulla nostetuksi omaksi keskustelukseen kun nyt se on toisaalla jäänyt muutaman henkilön kiivahkon väittelyn jalkoihin.

Kopioin tähän saatteeksi myös osan Tero Kankaanperän erinomaisesta kommentista. Teron alkuperäinen kirjoitus löytyy täältä : http://ranneliike.net/keskustelu.php?act=rthrd&grpid=20&thrdid=9000

Kysymyksiä:
Miksi suuri osa järjestöjen luottamushenkilöistä haluaa toimia anonyymisti?
Onko järjestöillä vakiintuneet käytännöt tähän vai menettekö kaappiin aina kulloisenkin hallituksen halun mukaan?
Annatteko tällä mielestänne hyvän mallin identiteettiään miettivälle nuorelle?
Eikö tämä ruokikin valtaväestön ennakkoluuloja entisestään?

- . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - .

lanneliike 14 / 47
07.07.2010, 14:23

Vaikka vain pieni osa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä kuuluu Setan järjestöihin on näillä homojärjestöillä ja järjestöhomoilla merkittävä vaikutus vähemmistöistä saatavaan julkisuuskuvaan. Aika moni setan järjestöistä on päätynyt pitämään luottamushenkilönsä kaapissa ja ylläpitää osaltaan homofobista kulttuuria. Hyvin surullista.

Hallituksen jäsenten tiedot ilmoitettu:
Hobiles,
Savon Seta,
Vaasan Seta,
Åländska Gayföreningen Regnbågsfyren,
Opiskelijavinokkaat OVI,
Sateenkaariperheet,
Seta (kattojärjestö).

Hallituksen jäsenistä ilmoitettu vain puheenjohtajistoa ja/tai jäsenten nimi vain osittain:
Jyväskylän Seta,
Oulun Seta,
Tampereen Seta,
Mummolaakso,
Regnbågsankan.

Hallituksen jäsenistä ei ole annettu tietoa:
Helsingin seudun Seta,
Satakunnan Seta,
Rovaniemen Seta,
Turun seudun Seta,
DreamWearClub,
Steam,
Suomen Karhut.

Em. lisäksi täytyy mainita Lahden HLBT Koodi, jolla ei ole hallitusta ja jonka toimintaa ollaan lopettamassa.

Tiedot on kerätty tänään yhdistyksien kotisivuilta ( http://www.seta.fi/index.php?k=16299 )

- . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - . - .

Tero Kankaanperä 45 / 47
08.07.2010, 11:36

Lanneliikkeen keräämä lista on toistaiseksi jäänyt kommentoimatta, mutta siihen liittyy asia jonka haluan ehdottomasti nostaa esille. Olen ollut mukana Savon setan toiminnassa vuodesta 2003 ja olen mielestäni järjestötoiminnan ammattilainen. Kaikki hyvän viestinnän periaatteet korostavat sitä, että toiminnalle on annettava kasvot. Nimetön ja kasvoton toiminta on monella tapaa huonompaa kuin se päinvastainen. Mukaan tullessani Savon setassakin tiedotteissa jäsenille puhuttiin hallituksen jäsenistä vain etunimillä, jopa henkilövalintoja uutisoitaessa. Jo tuolloin se oli vähintään vuosikymmenen ajastaan jäänyt tapa. Vuosien mittaan tilanne on muuttunut ja nyt aktiivimme toimivat joko nimellään tai eivät toimi - ei niin kauan kuin minä johdan yhdistystä. Tämän vuoden tavoitteena oli lisätä kuvat hallituksen jäsenten yhteystietojen yhteyteen kasvojen antamiseksi toiminnalle, mutta toistaiseksi se on jäänyt toteuttamatta. Tähän tavoitteeseen asti pääseminen on edellyttänyt hirveän määrän minun näkökulmastani typerää ja tarpeetonta keskustelua asiasta. Se, että henkilökohtaisessa elämässään valitsee olla kertomatta kaikkea, ei voi ulottua järjestölliseen tai työelämään. Työnantajalla on oikeus julkaista työntekijöiden kuvat ja yhteystiedot kotisivuillaan ja minun tulkintani mukaan näin on myös yhdistysten osalta. Kuka tahansa saa Yhdistysrekisteristä koska tahansa kaikkien yhdistyksen nimissä papereita allekirjoittamaan oikeutettujen henkilöiden täydelliset nimi- ja osoitetiedot ja kenellä tahansa yhdistyksen jäsenellä on oikeus saada nähtäväkseen täydellinen lista kaikkien yhdistyksen jäsenten koko nimistä ja kotipaikkakunnista. Verkossa yksityisyydensuojaan on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota ja yhteystietojen julkaisemisessa voi olla hiukan pidättäytyväkin. On olemassa koko joukko erilaisia ratkaisumalleja, joilla henkilölle voi lähettää viestejä nettisivujen kautta turvallisesti, nimettömästi ja ilman että vastaanottajan lopullinen sähköpostiosoitekaan paljastuu viestin lähettäjälle. Yhdistyksen viestintä on politiikan tekemisen väline, mutta kasvoton tai anonyymi politiikka on tehotonta ja vaikutuksetonta.

lanneliike kirjoitti:

"...

Hallituksen jäsenistä ilmoitettu vain puheenjohtajistoa ja/tai jäsenten nimi vain osittain:
Jyväskylän Seta,
Oulun Seta,
Tampereen Seta,
..."

Tampereen Seta on ennen kuluvaa vuotta pitänyt kaikkien hallituksen jäsenten ja useimmiten myös ryhmänohjaajien ja muiden aktiivien nimet esillä nettisivuillaan. Muistelisin jonkun joskus sanoneen, ettei hallitukseen edes kannata asettua ehdolle, jos ei voi olla avoimesti oma itsensä ja ilmoittaa koko nimeään nettisivuilla. Tämä on ensimmäinen vuosi, jona tällaista "täydellistä" listaa sukunimillä varustettuna ei löydy ja syynä siihen on se, että osa hallituksessa olevista henkilöistä eivät halua koko nimeään esimerkiksi Googlen hakutuloksiin yhdistettynä Setaan. Ymmärrän molempia näkökantoja (hallituksen jäsenten oikeus omaan yksityisyyteen ja tämä "homofobia Seta-järjestöissä"). Suostumus nimen laittamiseen nettisivuille on kuitenkin jokaisen oma valinta, jonka ei pitäisi tulla minkäänlaisen painostuksen / vuosien perinteen seurauksena. Mieluummin edes niitä anonyymeja henkilöitä pyörittämään toimintaa ja päättämään asioista, kuin toiminnan lopettaminen tai puolityhjä ja tehoton hallitus pakkoulostulon pelon vuoksi. Toki toivoisin ihan periaatteen vuoksi, että enemmän hallituslaisia rohkaistuisi laittamaan sen nimensä jäsenjärjestönsä sivuille.

Olisi mielestäni hyvä, jos glbt-järjestöjen toiminnasta vastaavien henkilöiden nimet olisivat esillä. Sellainen avoimuus on merkki siitä, ettei kyse ole mistään salaseurasta. Ja kuvat ovat vielä parempi juttu.

Syitä sille, miksi jotkut haluavat toimia anonyymisti voi ajatella olevan olemassa. Esimerkiksi joissain työpaikoissa tai muussa toiminnassa avoimuus omasta seksuaalisesta suuntautumisesta olisi haaste. Nimenjulkistamisvaatimus voi karkottaa toiminnasta sellaisia työmyyriä, jotka haluavat antaa panoksensa glbt-asioiden hyväksi kulisseissa, kuka mistäkin syystä.

Valtakunnallinen Seta on se korkean profiilin ihmisoikeusjärjestö, joka ottaa kantaa ja vaikuttaa. On selvää, että silloin henkilöiden on tärkeää olla nimillään esillä - ja näinhän onkin.

Setan paikallisjärjestöt taas (alueesta riippuen) enemmänkin pyörittävät aktiviteetteja paikalliselle glbt-väestölle ja toimivat lähempänä ruohonjuuritasoa. Toki paikallisjärjestötkin vastaavat sosiaalispalveluista, pyrkivät vaikuttamaan ja ovat esillä. Tuon vuoksi ruohonjuuritason toimintaa pyörittävien ei mielestäni aivan välttämättä tarvitse tulla ulos omalla nimellään - vaikka tietysti toivottavaa se on. Pahimmillaan käytännön toiminta tyrehtyy, jos tekijöitä ei ole.

smo kirjoitti: "Olisi mielestäni hyvä, jos glbt-järjestöjen toiminnasta vastaavien henkilöiden nimet olisivat esillä. Sellainen avoimuus on merkki siitä, ettei kyse ole mistään salaseurasta. Ja kuvat ovat vielä parempi juttu."

Aivan oikein - ja Ranneliike.net antaa tästä hyvän esimerkin :)

"Syitä sille, miksi jotkut haluavat toimia anonyymisti voi ajatella olevan olemassa. Esimerkiksi joissain työpaikoissa tai muussa toiminnassa avoimuus omasta seksuaalisesta suuntautumisesta olisi haaste. Nimenjulkistamisvaatimus voi karkottaa toiminnasta sellaisia työmyyriä, jotka haluavat antaa panoksensa glbt-asioiden hyväksi kulisseissa, kuka mistäkin syystä.
Valtakunnallinen Seta on se korkean profiilin ihmisoikeusjärjestö, joka ottaa kantaa ja vaikuttaa. On selvää, että silloin henkilöiden on tärkeää olla nimillään esillä - ja näinhän onkin. "

Valtakunnallisen Setan hallitus oli vielä muutama vuosi sitten tiukasti kaapissa. Helsingin seudun Seta oli täysin ulkona vielä viime vuonna mutta kaappiutui jo alkuvuodesta tai keväällä. Olisi mielenkiintoista kuulla miksi näin päätettiin.
Varmaankin ainakin suurissa järjestöissä löytyy naamallisia osaajia hallitukseen ja vastaavasti tekemistä niille, jotka haluavat toimia vain kulisseissa. Itse näen että järjestöjen tuliee lähtökohtaisesti pyrkiä avoimeen toimintaan. Homofobian noustua julkiseen keskusteluun on tärkeää osoittaa että alan järjestöillä ei ole mitään salattavaa. Avoimuuteen velvoittaa myös se että suuri osa toiminnasta rahoitetaan julkisista varoista.

Tämän aiheen erottaminen alkuperäisestä ketjusta ei varmaankaan ollut ollenkaan huono asia enkä pistä ollenkaan pahakseni lainaamistani näin.

Ymmärrän hyvin Matiaksen ja Smon näkökulmat. Ongelma on tuttu minullekin. Meillä on kuitenkin runsaasti tilaa myös sellaisille aktiiveille, jotka eivät halua julkisuutta. Yhdistys on terve vain jos sillä on aktiiveja myös hallituksen ulkopuolella. Meillä tuohon joukkoon kuuluu tyypillisesti kouluttajia, puhelinpäivystäjiä ja ryhmänvetäjiä. Kouluttajaksi tuskin hakeutuukaan kukaan julkisuutta väistelevä, mutta puhelinpäivystäjien ei ole mikään tarve esiintyä julkisuudessa nimellään tai kasvoillaan - on itseasiassa parempikin ettei näin ole. Toiminnasta vastuullisen henkilön tarvitsee näkyä, mutta siihen osallistuvien ei. Tarvitsemme jatkuvasti osaamista taloudessa, juridiikassa, grafiikassa, tieto- ja viestintätekniikassa ym. Useimmat näistä tehtävistä voi tehdä kulisseissa nimettömänä ja kasvottomana - luovan työntekijät tosin harvoin tätä haluavat. :) Usein tällaiset tehtävät ovat myös siitä näppäriä, että ne on helppo paketoida vastuun laajuuden ja keston suhteen selkeästi. Olisin varsin tyytyväinen jos meillä olisi enemmänkin tällaisia pikkuapulaisia.

Otan vielä esimerkin hölmöksi kokemastani keskustelusta. Muutama vuosi sitten jäimme yhtäkkiä tyhjän päälle hyvin pitkäaikaisen bilepaikan lopetettua toimintansa ja kului vuoden verran ennen kuin löysimme uuden paikan pitää bileitä säännöllisesti pitempään. Tuon kauden aikana olimme jos jonkinlaisessa paikassa pitämässä bileitä ja yksi sattui olemaan aiempia bilepaikkoja selvästi lähempänä kaupungin ydinliikekeskustaa. Erään hallituksen kokouksen META:ssa hallituksemme vanhin jäsen, jo varsin iäkäs eläkeläisherra, nosti esille, että portsarin pitäisi bileissä kieltää asiakkaita suutelemasta ja kaulailemasta ulkona tupakoidessaan ettei meihin kiinnitetä huomiota ja tule vaikeuksia. Jos istut nyt mykkänä, leuka tippuneena tai kalamaisesti henkeäsi haukkoen, olet suurinpiirtein samassa mielentilassa kuin minä puheenjohtajana tuolloin. Oli äärimmäisen vaikea keksiä rakentavaa vastausta kun teki vain mieli sanoa: "Odotan eroilmoitustasi vielä tänään, nyt voit suksia vittuun siitä!"

Tuohonpa voisi kiteyttää glbt-ihmisten ihmisoikeuksien ytimen. Sinä päivänä, kun seksuaalisesta ja/tai sukupuolisesta suuntautumisestaan riippumatta voi vapaasti missä tahansa osoittaa läheisyyttä läheisimmälleen kaulailemalla tai suutelemalla ilman, että joutuu miettimään siitä mahdollisesti koituvia seurauksia, ovat glbt-ihmisten oikeudet toteutuneet myös käytännön tasolla. Siihen on vielä pitkä matka.

Valtakunnallisen Setan edustajakokouksessa, joka hallituksen valitsee, on vaadittu ainakin kahtena viime vuotena (mulla ei oo kokemusta pidemmältä ajalta), että hallitusehdokkaat ovat valmiita olemaan julkisuudessa omalla nimellä ja naamalla.

Toisin kuin Lanneliikkeen aloitusviestissä väitetään Helsingin seudun Setan sivuilla on puheenjohtajan nimi ja sähköpostiosoite (Yhteystiedot-sivulla). Perinteisesti myös hallituksen jäsenet on lueteltu, mutta tänä vuonna ne on vaan unohtuneet laittaa esille – on ollut niin paljon muutakin tekemistä. (Yritän nyt osaltani vaikuttaa siihen, että nimet sivuille saadaan asap.) Mitään periaatepäätöstä niiden pois jättämisestä ei siis ole tehty. Joidenkin hallituksen jäsenten toiveesta nimet ovat olleet sivuilla sellaisessa muodossa, että Google ei niitä löydä.

Itse olen sitä mieltä, että olisi hyvä, jos kaikkien järjestöjen verkkosivuilla olisi hallituksen jäsenten (ja muiden vastuuhenkilöiden) nimet ja mielellään myös kuvat, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerotkin. On kuitenkin parempi, että innokkaat ihmiset ovat mukana anonyymeinä kuin että eivät olisi ollenkaan. Liikaa aktiiveja setalaisissa järjestöissä ei ole koskaan ollut.

Omien yhteystietojen julkaiseminen riippuu myös siitä, millaista julkisuutta on valmis kohtaamaan. Haluaako maalattavaksi hakaristejä kotioveensa, häirikkö soittoja keskellä yötä, sähköpostinsa tukkeutumista. Vielä kaksi viikkoa sitten olisin pitänyt tällaisten asioiden varomista homouden takia pelkkänä vainoharhaisuutena tai turhana ujosteluna, mutta nyt näen asian hieman toisin.

Itse en ole koskaan osannut olla "varovainen": en esiinny nimimerkeillä vaan omalla nimelläni kaikilla nettipalstoilla, joiden katson olevan seuraamisen arvoisia (hyvin monenlaisia!); olen vuosikymmeniä antanut haastatteluja omalla kuvalla ja nimellä; yhteystietoni ovat julkisia. Häiriköinnin kohteeksi en onneksi ole joutunut, yleensä on tullut kehuja hyvinkin erilaisilta ihmisiltä (mitä nyt äitini 1980-luvun alussa totesi "kiva että teillä menee hyvin, mutta onko ihan välttämätöntä, että esiinnytte yhdessä miehesi kanssa sanomalehdissä"). En aio linjaani muuttaa, mutta täytyy olla valmis hyvin ikäväänkin palutteeseen, ja ehkäpä ymmärrän niitäkin jotka vartioivat yksityisyyttään tiukemmin.

Olin joitakin aikoja sitten pätkän matkaa Z-lehdessä hommissa. Esiinnyin omalla nimelläni ja naamallani, mutta kaikki yhteystietoni ovat salaisia. Ovat edelleenkin, mutta ihmiset kyllä löytävät minut netistä jos tuntemattomilla jotain asiaa sattuu olemaan.